fi | sv | eng

Ajetaanko järjestöjen työllistämistoiminta alas?

ti 22. maaliskuuta 2016 09.09.00

Jussi Ahokas, pääekonomisti 

Järjestöillä on ollut viime vuosikymmeninä tärkeä rooli 1990-luvun alun lamassa muodostuneen rakenteellisen työttömyyden purkamisessa. Järjestöt ovat tarjonneet tukea ja työpaikkoja heikossa työmarkkina-asemassa oleville työttömille. Keskeistä järjestöjen työllistämisessä on ollut työllistettyjen työelämävalmiuksien sekä toimintakyvyn vahvistaminen, mikä on myös parantanut työllistettyjen edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille.

Järjestöt ovat luoneet yhdessä valtion, kuntien, säätiöiden ja yritysten kanssa eri puolilla Suomea hyvin toimivia työllisyyspalvelumalleja, joissa työttömät saavat tarvitsemansa tuen sosiaali- ja terveyspalveluista työnvälityspalveluihin sekä kuntoutus- ja työllistymistukeen. Tällä on parannettu vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työkykyä ja osaamista sekä monissa tapauksissa työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Ristiriita: Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, järjestöjen työllistäminen vähenee

Suomi kärsii jo viidettä vuotta matalasuhdanteesta ja pitkäaikaistyöttömyys on jälleen kääntynyt kasvuun. Vuoden 2016 helmikuussa pitkäaikaistyöttömiä oli jo 122 000, mikä on noin 60 000 enemmän kuin vuonna 2011. Tässä tilanteessa järjestöjen työllistämistoimintaa tarvitaan entistä enemmän.

Viime vuosina järjestöjen työllistämistoiminnan edellytykset ovat heikentyneet merkittävästi. Muutoksia on tapahtunut erityisesti työllistämistukien, kuten palkkatuen leikkaamisessa ja kohdentamisessa. Tästä johtuen järjestöjen mahdollisuudet käyttää palkkatukea osana työllistämistoimintaa ovat suorastaan romahtaneet.

Kuviosta 1 nähdään, että vuosina 2007 – 2016 palkkatuella järjestöihin työllistyneiden määrä on pudonnut noin 14 000 ihmisestä alle 6 000 ihmiseen. Koska palkkatukimäärärahoja on edelleen leikattu viime vuodesta, järjestöjen työllistäminen todennäköisesti vähenee tänäkin vuonna.

Kuvio 1. Järjestöjen palkkatuella työllistämät henkilöt (trendi) vuosina 2007-2016 (Lähde: TEM, Työnvälitystilasto).

Kuviossa 2 järjestöjen palkkatuella työllistämien henkilöiden määrä on suhteutettu pitkäaikaistyöttömien määrään. Kuvio osoittaa karulla tavalla sen, kuinka palkkatuella työllistäminen järjestöihin on vähentynyt samaan aikaan kuin työllistämistarve on kasvanut. Vielä vuonna 2009 työllistettyjen määrä oli yli 30 prosenttia suhteessa pitkäaikaistyöttömiin, sen jälkeen suhdeluku on pudonnut rajusti. Vuoden 2016 alussa suhdeluku oli enää 5 prosenttia.

Kuvio 2. Järjestöjen palkkatuella työllistämien määrä suhteessa pitkäaikaistyöttömien määrään vuosina 2007-2016.

SOSTEn viimevuotisessa kyselyssä järjestöjen huoli palkkatuen riittämättömyydestä oli käsin kosketeltava. Palkkatuki on keskeinen osa järjestöjen työllistämistoimintaa ja sen leikkaaminen on uhka toimiville malleille, joita on viime vuosikymmenien aikana kehitetty.

Palkkatuki on ollut etuus, joka on tukenut lähimpänä avoimia työmarkkinoita olevia työttömiä, joiden työkyky vaatii vahvistamista. Kun palkkatukea ei ole ollut saatavilla, monet ihmiset ovat joutuneet palaamaan esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan tai jääneet pahimmassa tapauksessa hetkellisesti ilman mitään työ- tai työtoimintapaikkaa.

Näin työllistämistoiminnassa keskeinen poluttaminen on epäonnistunut ja ihmisten lupaava tie kohti avoimia työmarkkinoita on katkennut. Koettu pettymys ja turhautuminen ovat vaikuttaneet negatiivisesti monien pitkäaikaistyöttömien sekä osatyökykyisten työ- ja toimintakykyyn.

Tarvitsemme työllisyyspalveluiden kokonaisuudistuksen

Nykyisillä palkkatukimäärärahoilla järjestöjen työllistämistoiminnan tehokkuus kärsii. Voimme puhua järjestöjen työllistämistoiminnan hautajaisista, jos hallitus päätyy valmistelussa olevassa julkisen talouden suunnitelmassa leikkaamaan työllistämisrahoja myös tulevina vuosina. TEM:stä on viestitetty välityömarkkinatoimijoille, että ilman lisämäärärahoja järjestöille ei ole luvassa lisää resursseja ja järjestöjen työllistämismalleja pitäisi alkaa tarkastella kasvavan niukkuuden näkökulmasta.

Ei ole järkevää ajaa alas toimivia järjestöjen työllistämismalleja pitkäaikaistyöttömyyden edelleen kasvaessa. Mitä korkeammaksi pitkäaikaistyöttömyys nousee, sitä tärkeämpää järjestöjen työllistämistoiminta on. SOSTEn mukaan järjestöjen palkkatukimäärärahoja tulisi lisätä ja kokonaisuudessaan työllisyysmäärärahoja tulisi kasvattaa 100 miljoonalla eurolla. Tämä olisi ensiapua nykyiseen vaikeaan tilanteeseen.

Tällä määrärahalla voidaan työllistää palkkatuella yli 16 000 henkilöä vuodeksi. Tämä takaisi sen, että palkkatukea voitaisiin myöntää sitä tarvitseville koko vuoden ajan, kun esimerkiksi tänä vuonna järjestöjen palkkatukimäärärahat on käytetty lähes kokonaan jo keväällä.

Suomi tarvitsee työllisyyspalveluiden kokonaisuudistuksen, jossa toimivien alueellisten ja monialaisten työllistämismallien pohjalta luodaan kansallinen työllistämismalli. Mallin vaikuttavuutta arvioidaan niin avoimelle työmarkkinoille työllistymisen kuin työttömien työ- ja toimintakyvyn kehittymisen mittareilla. Tämä on ainoa keino saada eri työllistymistä edistävät palvelut ja tuet toimimaan tehokkaasti työttömien ja osatyökykyisten parhaaksi.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Huolta kenestä ?

Onko nyt oikeastaan huoli työttömästä vai järjestöjen työntekijöistä ? Työttömiä pyöritetään tuilla vuodesta toiseen . Palkkaa nostavat järjestöjen työntekijät . Perustulolla näistä tempuista päästäisiin . Sori - näin se vaan on . Voihan ne järjestöihmiset sitten parantaa maailmaa perustulolla, mutta ei pidä pakottaa "työttömiä" heidän materiaalikseen .

Järjestöissä työllistetty - ke 23. maaliskuuta 2016 19.25.48

Huoli ihmisistä

Varsinais-Suomessa yhdistysten palkkatukirahat loppuivat maaliskuun alussa. Palkkatuen merkitystä vähättelevät: Tervetuloa kertomaan työsuhdettaan odottaville kymmenille ihmisille, että nyt sitä työtä ei tipukaan! Siinä ei ole kyyneleet kaukana kummallakaan osapuolella. On aivan käsittämätöntä, että vuosikymmeniä rakennettu toimiva ja ihmisille äärimmäisen tärkeä kokonaisuus halutaan purkaa siksi, että se ei nyt sovi jonkun ideologiaan.

Teija Leppämäki - pe 25. maaliskuuta 2016 07.00.08

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Tarkan euron sote-malli

Eduskunnan käsittelyssä olevilla sote- ja maakuntauudistusta koskevilla laeilla luodaan perusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallille. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy palveluiden rahoitukseen. Onhan niin, että rahoituksen taso lopulta määrittää myös palveluiden laajuutta ja laatua.

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on vahvistettava

Kunta-järjestö -yhteistyön kehittämisellä kohti tulevaisuuden hyvinvointikuntaa