fi | sv | eng

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on vahvistettava

to 11. toukokuuta 2017 14.52.00

Euroopan komission tänään julkaisemassa ennusteessa odotetaan Suomen talouden kasvavan kuluvana vuonna 1,3 prosenttia ja vuonna 2018 1,7 prosenttia. Ennuste on jonkin verran positiivisempi kuin valtiovarainministeriön tuorein ennuste kasvun osalta. Sen sijaan työttömyysasteen komissio ennustaa alenevan hitaammin kuin valtiovarainministeriö. Jos komissio osuu oikeaan, ensi vuonna Suomen työttömyysaste on keskimäärin 8,3 prosenttia.

Komission omien arvioiden mukaan rakenteellinen työttömyysaste Suomessa on 7,4 prosenttia vuonna 2018. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että talouskasvua voitaisiin edelleen kiihdyttää ekspansiivisella finanssipolitiikalla. Toisin sanoen julkista kulutusta voidaan lisätä jonkin verran alijäämää kasvattaen ilman, että taloudessa olisi ylikuumenemisen vaaraa.

Koska rakenteellinen työttömyys on viime vuosina lisääntynyt, oivallinen tapa käyttää talouden pieni elvytysvara on vahvistaa työvoimapolitiikkaa. Tällä tavalla voidaan yhtä aikaa alentaa sekä rakenteellista työttömyyttä että edistää työpaikkojen syntymistä. Jos finanssipoliittista linjaa ei haluta löysentää, kannattaa työvoimapolitiikkaan lisätä varoja julkisen talouden kehyksien sisällä tapahtuvin siirroin.

Ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen suunnatut investoinnit, joita ovat palkkatukimäärärahojen lisääminen ja suuntaaminen vaikeimmin työllistyville sekä osatyökykyisten työllistymistä tukevien palveluiden lisäresursointi, ovat tässä tilanteessa erittäin tärkeitä toimenpiteitä. Hallituksen suunnittelema työttömyysturvan aktiivimalli ja tiukemmat vaatimukset työttömien työnhaulle vaativat rinnalleen työllistymistä ja työpaikkojen syntymistä edistäviä toimia.

Monissa kotimaisissa ennusteissa talouskasvun on arvioitu voimistuvan nopeammin ja työllisyyden kehittyvän paremmin kuin valtiovarainministeriön ja komission ”virallisissa” ennusteissa. Tämä ei saa tuudittaa päättäjiä siihen, ettei esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyydelle tarvitse enää tehdä mitään. Pidemmällä aikavälillä pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten joukko on keskeinen työvoimareservi, jonka osallistuminen työmarkkinoille määrittää Suomen talouden kasvupotentiaalia ja julkisen talouden tilaa.

Jussi Ahokas
pääekonomisti, SOSTE

Lue lisää

SOSTEn lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021 (09.05.2017)

Työllisyyspalveluiden puute nakertaa välityömarkkinoita ja talouskasvua (08.02.2016)

Ajetaanko järjestöjen työllistämistoiminta alas? (22.03.2016)

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Hallituksen politiikka ei ole parantanut heikoimmassa asemassa olevien tilannetta

Vuosi 2018 ekonomistin silmin: Luvassa paljon hyvää, mutta eriarvoisuus huolettaa

Työllisyys kasvaa ja talouskehitys on suotuisaa, siltä näyttää nyt ennusteiden mukaan. Mutta saako hallitus vietyä sote-uudistuksen täytäntöön? Entä paheneeko yhteiskunnallinen eriarvoisuus? Tältä näyttää vuosi 2018 SOSTEn pääekonomistin Jussi Ahokkaan silmin.

Hyvä Joulupukki