fi | sv | eng

Hallituksen politiikka ei ole parantanut heikoimmassa asemassa olevien tilannetta

to 29. maaliskuuta 2018 13.12.00

Pääministeri Juha Sipilä kirjoitti tänään blogissaan THL:n tutkimuspäällikön Jussi Tervolan ja Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen tuoreesta tutkimuksesta. Siinä on tarkasteltu hallituskauden talouspolitiikan vaikutuksia tulonjakoon siten, että myös politiikan työllisyysvaikutukset on otettu huomioon. Tutkimuksen johtopäätös on se, että tällä tavalla tarkasteltuna talouspolitiikka on lisännyt tuloeroja vain vähän tai ei ollenkaan. Työllisyysvaikutukset siis vähentävät etuuksien ja verotuksen muutoksen synnyttämiä vaikutuksia, jotka ovat kasvattaneet tuloeroja.

Sipilän blogikirjoituksen otsikossa kerrotaan, että hallituksen politiikka vähentää eriarvoisuutta. Voidaanko tutkimuksen tulosten perusteella sanoa näin? Jos tarkastelu rajattaisiin työntarjontaa lisäävään pyrkivään työllisyyspolitiikkaan eli kannustimien lisäämisen politiikkaan sekä tuloeroihin, Sipilän lauseessa olisi perää. Jos asiaa tarkastellaan myös kolikon toiselta puolelta eli tulonjakopolitiikan suorien vaikutusten kautta ja eriarvoisuus ymmärretään tuloeroja laajempana käsitteenä, Sipilän voidaan katsoa hieman liioittelevan.

Kuten tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, kokonaisuudessaan hallituskauden talouspolitiikka ei ole lisännyt tuloeroja kuin korkeintaan maltillisesti. Mutta jos katsotaan sitä, miten politiikka on kohdellut yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevaa väestöä - mitä voidaan kaiketi pitää hyvänä eriarvoisuuden muutoksen mittarina - tulokset ovat huonommat.

Johtopäätösten mukaan talouspolitiikan häviäjiä ovat ne työttömät, joiden sosiaaliturvaa on leikattu ja jotka eivät ole kannustimien lisääntymisestä huolimatta syystä tai toisesta työllistyneet. Sipilän mainitsemat positiiviset työllisyysvaikutukset eivät sanottavasti myöskään muuta kaikkein pienituloisimpien (tulot alle 40% mediaanitulosta) osuutta, eli tässä ryhmässä tulonjakopolitiikan suorat vaikutukset dominoivat.

Eriarvoisuuden voidaan katsoa lisääntyneen

Jos harjoitettua politiikkaa arvioidaan sillä, miten yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevien tilanne on muuttunut, eriarvoisuuden voidaan katsoa lisääntyneen. Koska keskeistä eriarvoisuuden vähentämisessä on työllisyyden paraneminen myös tässä ryhmässä, työllistymisen esteitä pitäisi pyrkiä purkamaan muutenkin kuin taloudellisia kannustimia lisäämällä.

Ihmisten toiminta- ja työkykyä tukevat palvelut, monialainen valmennus ja tuki sekä työllistymistä helpottava palkkatuki ovat hyväksi havaittuja keinoja työllistymisen esteiden purkamiseksi. Parin viikon päästä alkavassa kehysriihessä Sipilän hallituksen tulisi investoida juuri näihin toimenpiteisiin. Silloin sekä työttömyyttä että eriarvoisuutta voitaisiin kestävästi vähentää yhtä aikaa. SOSTEn näkemyksen mukaan tulevien vuosien talousarviossa tulee panostaa erityisesti työllisyyteen, asiakasmaksujen kohtuullistamiseen ja perusturvan tasoon.

Jussi Ahokas
pääekonomisti, SOSTE

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Hallituksen politiikka ei ole parantanut heikoimmassa asemassa olevien tilannetta

Vuosi 2018 ekonomistin silmin: Luvassa paljon hyvää, mutta eriarvoisuus huolettaa

Työllisyys kasvaa ja talouskehitys on suotuisaa, siltä näyttää nyt ennusteiden mukaan. Mutta saako hallitus vietyä sote-uudistuksen täytäntöön? Entä paheneeko yhteiskunnallinen eriarvoisuus? Tältä näyttää vuosi 2018 SOSTEn pääekonomistin Jussi Ahokkaan silmin.

Hyvä Joulupukki