fi | sv | eng

Hyvinvointitalous on näkemyksellistä yhteiskuntapolitiikkaa

ma 23. helmikuuta 2015 10.18.00

Päivi Rouvinen-Wilenius, erityisasiantuntija

Talouden ja hyvinvoinnin suhde

Suomessa on selkeästi havaittu terveyserojen voimistunut kasvu ja sen yhteydet harjoitettuun yhteiskuntapolitiikkaan. On olemassa runsaasti teoriaa ja näyttöä siitä, että ihmisten hyvinvointiin kannattaa sijoittaa ja että se on lähtökohtaisesti myös taloudellisen tuottavuuden edellytys.

Hyvinvoinnin ja terveyden kannalta on myös merkitystä sillä, millaiset ajatusmallit ohjaavat päätöksentekoa. Uusliberalismi on yksi suurimpia terveyserojen kaventamisen vastavoimia, totesi Hannele Palosuo THL:n järjestämässä eduskunnan eriarvoisuus seminaarissa. Onko kyseessä sitten ideologisten virtausten aiheuttama hyvinvointivaltion oikeutukseen liittyvä kriisi vai rahoituskriisi, niin lopputulos on joka tapauksessa huolestuttava?

Useat tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet varsin vakuuttavasti hyvinvointitekijöiden (pienet tuloerot, demokratia, luottamus yms) tärkeyden yhteiskunnan taloudellisinakin menestystekijöinä.

Sosiaalipolitiikka ja terveyden edistäminen talousvetoisen yhteiskuntapolitiikan armoilla

Taloudellinen tuottavuus taas ei aina välttämättä johda yleiseen hyvinvoinnin lisääntymiseen ilman tasa-arvoa mahdollistavia yhteiskuntapoliittisia toimia, joista merkittäviä ovat sosiaalipolitiikka ja laaja-alainen, mahdollisuuksien luomiseen ja ihmisten voimavarojen vahvistamiseen kohdentuva terveyden edistäminen.

Onko suunta muuttunut? Esimerkiksi Palola ym. kirjassaan: ”Sosiaalipolitiikka hukassa vai uuden jäljillä”, tuo selkeästi esille sosiaalipolitiikan kapeutumisen aiheuttamia ongelmia. Heikki Hiilamo Hyvinvointitalous-julkaisussa tuo esiin tarpeen sosiaalipolitiikan uudistamiseen.

Yhtä lailla terveyden edistämisessä näkökulma käytännön toteutuksen ja päätöksenteon tasoilla on usein kaukana tavoitellusta voimavaroja vahvistavasta luonteesta, keskittyen lähes yksinomaan riskilähtöiseen ajatteluun. Painopistettä tulisi siirtää takaisin edistävään ja ennakoivaan toimintatapaan. Tämä suunnanmuutos edellyttää kuitenkin investointia hyvinvointiin.

Valitettavasti hyvinvointi-investoinnit nähdään lähes aina taloudellisesti toisarvoisina, riskisijoituksina, joiden tuotto odotukset tulisi pystyä perustelemaan tarkemmin kuin mitä markkinoilta voidaan edes odottaa.

"...tuotto odotukset tulisi pystyä perustelemaan tarkemmin kuin mitä markkinoilta voidaan edes odottaa."

Luottamus ja sosiaalinen pääoma kasvun vetureina

Valituilla yhteiskuntapoliittisilla linjauksilla on hyvin kauaskantoisia seurauksia sille, miten tuottavan ja kilpailukykyisen yhteiskunnan ylläpidämme ja edelleen rakennamme. Keskinäisen kilpailun ja eriarvoisuuden vahvistaminen ovat myös taloudellisesti kestämätön valinta.

Hyvinvointi ja terveys edellyttävät yhteiskunnassa luottamusta ja sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma on merkittävä myös yhteiskunnallisen turvallisuuden näkökulmasta. Talouskeskeinen ajattelu ja kilpailuhenkisyyden vahvistuminen heikentävät sosiaalisen pääoman määrää. Tehokkuuteen ja talouskasvuun tähdättäessä suunta on huono.

Yhteiskuntapolitiikan fokuksen uudelleensuuntaaminen kohti hyvinvointia

Olisiko Suomellakin jo mahdollista tehdä yhteiskuntapolitiikkaa, joka vahvistaa ihmisten hyvinvointia, nähden ihminen osallisena eikä toiminnan kohteena?

Taloudellisen toimeliaisuuden ja kasvun lähde on aina ihmisten hyvinvointi ja koettu terveys. Niiden vahvistaminen edellyttää yhteiskuntapolitiikan kärkien palautumista vahvemmin pohjoismaisen hyvinvointiajatteluun. Voi olla, että nykyinen rakenteemme vaatii uudistumista vastatakseen tarpeisiin. Hyvinvointitalouden ideana on, että uudistukset tehdään ennen kaikkea ihmisten tarpeisiin vastaten, ei talouden.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Tarkan euron sote-malli

Eduskunnan käsittelyssä olevilla sote- ja maakuntauudistusta koskevilla laeilla luodaan perusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallille. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy palveluiden rahoitukseen. Onhan niin, että rahoituksen taso lopulta määrittää myös palveluiden laajuutta ja laatua.

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on vahvistettava

Kunta-järjestö -yhteistyön kehittämisellä kohti tulevaisuuden hyvinvointikuntaa