fi | sv | eng

Hyvinvointitalous sillanrakentajana

ke 5. marraskuuta 2014 09.47.00

Riitta Särkelä, johtaja, Hyvinvointitalous

Hyvinvoinnin ja talouden suhteesta käytävälle keskustelulle on huutava tarve. Kiistely siitä, pistetäänkö Suomen asiat kuntoon leikkauksilla vai investoinneilla, ei riitä. SOSTEn 6.11 julkaisema Hyvinvointitalous-julkaisu antaa eväitä mennä syvemmälle ja rakentaa siltaa eri toimijoiden ja ajattelutapojen välille.

Hyvinvointitalouden päämäärä on ihmisten hyvä elämä sekä hyvinvoinnin oikeudenmukainen jakautuminen. Talous on yksi niiden luomisen välineistä. Samoin palvelujärjestelmä, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja etuudet ovat välineitä.

Hyvinvointitaloudessa tarkastellaan ihmisten hyvinvointia ja taloutta samanaikaisesti, toisistaan riippuvina. Se pohjautuu nykyistä laajempaan ymmärrykseen hyvinvoinnista ja taloudesta. Julkisella vallalla on vahva vastuu, mutta siinä tunnistetaan ihmisten osallisuuden välttämättömyys ja muiden toimijoiden rooli yhteisen hyvän rakentamisessa.

Kansalaisyhteiskunta ja järjestöt ovat elinvoimaisia ja tärkeä osa suomalaista hyvinvoinnin infrastruktuuria käytännössä, ei vain juhlapuheissa. Hyvinvointitaloudessa sosiaaliset etäisyydet ovat pieniä ja luottamus on vahva. Asioiden tarkastelu ylittää vuosisyklin. Erilaisten poliittisten valintojen ja toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan pitkäjänteisesti. Osa-optimoinnille ei ole tilaa, vaan otetaan vakavasti kustannusten häviämättömyys. Se merkitsee asioiden holistista ja sektorirajat ylittävää tarkastelua kulujen toisille tahoille siirtämisen sijaan. Hyvinvointipalvelut edistävistä korjaaviin toimiin ja etuudet nähdään investointeina hyvään elämään ja taloudelliseen menestykseen.

Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan ollutta melko yhtenäistä ja homogeenista Suomea ei arvojen, elämäntapojen ja kulttuurien mielessä enää ole. Myös eri sukupolvien näkemykset ja odotukset poikkeavat toisistaan. Tarvitsemme keskustelua siitä, mitkä ovat yhteiskuntamme rakentamisen tärkeät arvot ja millaisen sisällön niille annamme tässä ajassa.

Päämääränä pitäisi tulevaisuudessa olla ihmisten hyvä elämä, huolenpito kaikista ja ihmisten oikeudenmukainen kohtelu. Ne tulee turvata kaikissa olosuhteissa. Hyvinvointivaltion peruslähtökohta on etiikassa. Siihen tehtyjen hyvinvointi-investointien tuotot ovat taloudellisessa mielessä epävarmoja sikäli, että ne eivät näy pikavoittoina. Moraalisessa ja sosiaalista luottamusta vahvistavassa mielessä ne ovat varmoja.

Jos talouskasvun hedelmistä pääsee osalliseksi vain koko ajan pienentyvä joukko ihmisiä, sen tavoittelua on yhä vaikeampi perustella kasvavalle joukolle ihmisiä. Hyvinvointitaloudessa on kiinnitettävä huomiota myös tulojen, varallisuuden ja hyvinvoinnin jakautumiseen sekä ekologiseen kestävyyteen.

Järjestöjen yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on suurempi kuin mitä on pystytty vielä osoittamaan. Hyvinvointitalouden kehittämisen kannalta tämä merkitsee haastetta tehdä näkyväksi järjestöjen monimuotoista toimintaa niiden omista lähtökohdista lähtien. On välttämätöntä kehittää järjestölähtöisiä välineitä niiden toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden osoittamiseksi.

Hyvinvointitalous -julkaisu haastaa aktiiviseen tulevaisuuden rakentamiseen ja tietoisesti sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä tukevien päämäärien yhdessä asettamiseen. Sen pohjalta on mahdollista tehdä tavoitteellista ja rohkeaa kehittämistyötä. Tarvitaan visio ja rakentavia vaihtoehtoja vaihtoehdottomuuden sijaan.

Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa on kysymys arvoista. Oikeudenmukaisuus, universalismi, julkinen vastuu ja yhdenvertaisuus ovat kestäviä arvoja edelleen. Niiden sisältöä on syytä avata yhdessä eri tahojen kesken nykyistä tilannetta ja tulevaisuutta ajatellen. Ihmiset itse omine arvoineen, kokemuksineen ja omalla asiantuntemuksellaan haluavat olla tässä työssä mukana.

Usein katsomme vain lähelle. Tulevaisuudessa ja hyvinvointitaloudessa se ei enää riitä. Tarvitsemme avarampaa ja moniulotteisempaa katsantoa. Yhteinen hyvä, asioiden tarkastelu ja yrittäminen ymmärtää niitä toisten ja eri tavalla ajattelevien kannalta on välttämätöntä. Olemme riippuvaisia toisistamme ja haasteet ovat meille yhteiset. Suomalaisen hyvinvointitalouden rakentamisen rinnalle tarvitsemme myös tavoitteellista sosiaalisen EU:n rakentamista ja globaalia sosiaalipolitiikkaa vastapainoksi globaalille taloudelle.

Lue lisää

www.hyvinvointitalous.fi

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Tarkan euron sote-malli

Eduskunnan käsittelyssä olevilla sote- ja maakuntauudistusta koskevilla laeilla luodaan perusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallille. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy palveluiden rahoitukseen. Onhan niin, että rahoituksen taso lopulta määrittää myös palveluiden laajuutta ja laatua.

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on vahvistettava

Kunta-järjestö -yhteistyön kehittämisellä kohti tulevaisuuden hyvinvointikuntaa