fi | sv | eng

Hyvinvointivaltio hyvinvointitaloudessa?

pe 5. joulukuuta 2014 10.53.00

Päivi Rouvinen-Wilenius, erityisasiantuntija

Pohdintoja Hyvinvointitalous – julkaisun pohjalta

Hyvinvointitaloudessa valtion rooli voi olla hyvin samankaltainen kuin nytkin. Valtion tehtävänä on tuottaa kansalaisille mahdollisuus osallistua taloudelliseen toimintaan ja yhteiskunnalliseen elämään. Ominaista sen toiminnalle on sosiaalinen kestävyys, joka perustuu yhdenvertaisuuteen, demokratiaan ja universalismiin.

Hyvinvointitalous edellyttää sosiaalisesti kestävää kehitystä, ekologisesti kestävää kehitystä, universalismia, yhdenvertaisuutta ja vahvaa demokratiaa, jota voidaan tavoitella muun muassa deliberaation avulla. Deliberaatio on yksi demokratiateoria, joka perustuu osin Jürgen Habermasin ajatuksiin yhteisymmärrykseen pyrkivän puhetilanteen ehdoista ja tavoiteltavuudesta. Tavoitteena on punnita erilaisia rationaalisia argumentteja ja pyrkiä pääsemään yhteisymmärrykseen yhteisen pohdinnan kautta. Hyvinvointitaloudessa nähdään tärkeäksi myös sosiaalisen rakenteen, vapaaehtoistyön ja terveyden edistämisen sisältyminen siihen.

Hyvinvointitaloudessa edellytetään jossain määrin rakenteellista uudistumista nykyiseen:

  1. jakovaraan rakentuvasta rakenteesta siirtymistä systeemiseen uudistamiseen ja
  2. siirtymistä horisontaaliseen yhteiskuntaan.

Systeemisellä uudistamisella Matti Rimpelä tarkoittaa rakenteiden ja toiminnan muuttamista. Toimintaympäristöjen muutos monimutkaiseen ja kaoottiseen suuntaan olisi edellyttänyt myös johtamisen ja talouden hallinnon muutosta. Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen puhuvat kestävästä innovaatiosta hyvinvointivaltion uudistamisessa. Tällä hetkellä elämme vielä yhteiskunnassa, joka toimii vertikaalisten rakenteiden kautta, mutta yhteiskunta on muuttumassa yhä vahvemmin horisontaaliseksi. Haasteena on istuttaa vertikaalisen yhteiskunnan toimivia innovaatioita osaksi horisontaalista yhteiskuntaa. Näihin muutoksiin kytkeytyy läheisesti lisääntyvät läpinäkyvyyden ja tilivelvollisuuden vaatimukset sekä tiedonhallinnan vaatimukset. Tähän liittyy myös Hautamäen toteamus paneelissa 6.11, että suuret ylhäältä alas johdetut rakennemuutokset eivät ole pitkäikäisiä, esimerkkinä hän käytti SoTe uudistusta. Jos tätä ideaa tarkastellaan järjestökentän osalta, ehkä RAY:n, Veikkauksen ja Finntoton yhdistäminenkään ei välttämättä ole oikeansuuntainen.

Useassa Hyvinvointitalous – julkaisun artikkelissa nousee esille tarve ylipäätään tutkimuksen roolin vahvistamiseen. Tutkimus nähdään tärkeänä ja välttämättömänä välineenä päätöksenteon tueksi tarvittavan tiedon lähteenä. Pyrkimyksenä on myös yhteiskuntarauhan turvaaminen yhteiskuntapoliittisin investoinnein. Hyvinvointitaloutta tutkittaessa kirjoittajat ovat nostaneet esille päätehtäväksi ennakoida ja tehdä näkyväksi investointien tuotot, johon läheisesti liittyy mittaamisen kehittäminen. Tärkeänä nähdään myös tutkimuksen keinoin tehdä näkyväksi kansalaisyhteiskunnan yhteisötalouden merkitystä ja hyvinvointipalveluiden taloudellisesta merkityksestä.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Tarkan euron sote-malli

Eduskunnan käsittelyssä olevilla sote- ja maakuntauudistusta koskevilla laeilla luodaan perusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallille. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy palveluiden rahoitukseen. Onhan niin, että rahoituksen taso lopulta määrittää myös palveluiden laajuutta ja laatua.

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on vahvistettava

Kunta-järjestö -yhteistyön kehittämisellä kohti tulevaisuuden hyvinvointikuntaa