fi | sv | eng

Investoimalla hyvinvointia

ma 26. tammikuuta 2015 09.35.00

VAALIT 2015

Jussi Ahokas, pääekonomisti

Investoinnit ja investointiajattelu ovat keskeisessä roolissa hyvinvointitaloudessa. Suomi ja euroalue ovat investointilamassa: liiketaloudellisten investointien kasvu on tyrehtynyt. Yritysten investointiaste eli bruttoinvestointien suhde arvonlisäykseen on pudonnut usealla prosenttiyksiköllä globaalin finanssikriisin jälkeen. Investointien kasvun ja investointiasteen nousun elpymistä ei edelleenkään ole näköpiirissä. Käsillämme on tyypillinen rahatalouden kriisi, jossa talouden huonot kysyntänäkymät ja yritysten voitto-odotusten heikentyminen patoavat investointeja.

Hyvinvointitaloudessa talous ymmärretään yhtenä monista viitekehyksistä, joissa hyvän elämän edellytyksiä luodaan. Hyvinvointitaloutta rakennettaessa talouden puitteet muokataan sellaisiksi, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla ihmisten hyvinvointia. Vastaavasti ihmisten hyvinvointi tukee kestävää javakaata taloutta.

"...ainoastaan julkinen valta voi kääntää talouden kehityssuunnan."

Hyvinvointitalouden näkökulmasta talouden investointilaman päättyminen olisi luonnollisesti erittäin toivottavaa. Koska investoinnit ovat yksi tärkeimmistä kysynnän lähteistä taloudessa, investointihalukkuuden putoamisesta seuraa nykymuotoisessa taloudessa helposti itseään vahvistava negatiivinen kierre: kun investointeja ei tehdä, kysyntäolosuhteet heikentyvät, voitot supistuvat ja investointihalukkuus putoaa entisestään. Samalla kansantulo ja kulutukseen käytettävissä olevat tulot vähenevät, työttömyys kasvaa, julkisen talouden tulot supistuvat ja menot kasvavat. Investointilama johtaa siis moninaisiin taloudellisiin ongelmiin.

Syvässä ja pitkäkestoisessa taantumassa yleensä ainoastaan julkinen valta voi kääntää talouden kehityssuunnan. Elvyttävä raha- ja finanssipolitiikka voivat palauttaa yksityisten toimijoiden talousluottamuksen nopeastikin, jos niihin ryhdytään riittävällä määrätietoisuudella ja laajuudella. Tästä hyvänä esimerkkinä on Yhdysvaltojen talouspolitiikka ja talouden kehitys globaalin finanssikriisin jälkeen: suuret julkiset alijäämät ja erittäin kevyt rahapolitiikka ovat palauttaneet investointihalukkuuden ja talouden kasvu on jälleen yksityisten investointien varassa.

Suomessa ja euroalueella olisi pikimmiten seurattava Yhdysvaltojen esimerkkiä. Hyvinvointitalouden lähtökohdista nouseva elvytys tapahtuisi hyvinvointi-investoinnein. Kun liiketaloudelliset investoinnit lisäävät yritysten tuotantokapasiteettia ja tehostavat tuotantoa, hyvinvointi-investoinnit luovat käytäntöjä ja rakenteita, jotka tukevat hyvinvointia ja lisäävät hyvän elämän edellytyksiä. Samalla ne tukevat talouden vakautta, kestävyyttä ja parantavat talouskasvun mahdollisuuksia pidemmällä aikavälillä.

Esimerkiksi pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa merkittävä osa hyvinvointi-investoinneista on tehty julkisella kulutuksella ja investoinneilla. Kuitenkin myös liiketaloudelliset investoinnit ja yksityinen tuotanto voivat olla hyvinvointi-investointeja. Hyvinvointi-investointeja ovat esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden tuottaminen ja palvelujärjestelmän kehittäminen, terveyden edistäminen, esimerkiksi panostaen varhaiskasvatukseen ja kasvuympäristöihin, ammatillinen kuntoutus ja mielenterveyspalvelut sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä näiden palvelujärjestelmien kehittäminen.

"Kuitenkin myös liiketaloudelliset investoinnit ja yksityinen tuotanto voivat olla hyvinvointi-investointeja"

Hyvinvointitaloutta rakentava talouspolitiikka olisi nykyolosuhteissa sellaista, jossa talouteen luotaisiin uusia rahavirtoja lisäämällä alijäämäistä julkista kulutusta ja suuntaamalla tämä kulutus hyvinvointipalveluihin. Tuloksena olisi talouden kokonaiskysynnän nousu, joka tukisi liiketaloudellisten investointien kasvua. Samalla parannettaisiin kansalaisten hyvinvointia ja muokattaisiin hyvinvointijärjestelmää sellaiseksi, joka kykenee tulevaisuudessa entistä paremmin tukemaan hyvän elämän edellytyksiä lapsuusajasta vanhuuteen.

Hyvinvointi-investointien kautta tapahtuva elvytys kasvattaisi yhtä aikaa hyvinvointia, työn kysyntää ja työn tarjontaa, kun yritysten kannustimet työllistää paranisivat ja ihmisten edellytyksiä osallistua työelämään tuettaisiin nykyistä enemmän. Vaikka lyhyellä aikavälillä julkisten menojen kasvua tapahtuisikin, pidemmällä tähtäimellä hyvinvoinnin kasvu vähentäisi tarvetta sellaisiin palveluihin, joita huono taloustilanne ja hyvinvointijärjestelmän puutteet tällä hetkellä aiheuttavat. Näin ollen hyvinvointi-investoinnit olisivat myös liiketaloudellisessa mielessä kannattavia ja vähentäisivät julkisen talouden kustannuspaineita.

Hyvinvointitaloudessa uskalletaan investoida hyvinvointiin vaikeinakin aikoina. Lopputuloksena on vakaa ja kestävä talous sekä hyvä elämä meille kaikille.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Näin on

Juurikin näin. Elvytys ja investoinnit on ainoa suuntaus talouden kurssi kääntämiseksi

- ti 3. helmikuuta 2015 06.54.36

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Tarkan euron sote-malli

Eduskunnan käsittelyssä olevilla sote- ja maakuntauudistusta koskevilla laeilla luodaan perusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallille. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy palveluiden rahoitukseen. Onhan niin, että rahoituksen taso lopulta määrittää myös palveluiden laajuutta ja laatua.

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on vahvistettava

Kunta-järjestö -yhteistyön kehittämisellä kohti tulevaisuuden hyvinvointikuntaa