fi | sv | eng

Kenen äänellä ja millä rahalla (hyvät) tulokset julkaistaan?

to 2. kesäkuuta 2016 09.00.00

Veli-Pekka Sinervuo, Miikka Vuorinen

1621 kohdetta sai vuodelle 2016 avustusta RAY:ltä yhteensä n. 309 miljoonaa euroa ja Veikkaus satsasi tänä vuonna nuorisotyöhön 53,1: miljoonaa. Mitä näillä rahoilla saadaan aikaan? Entä kuntien rahoilla ja niillä Euroopan Sosiaalirahaston 512 miljoonalla, jotka on tarkoitus käyttää vuosina 2014-2020? Me hankkeiden työntekijät kerromme mielellämme miten hyvin asiat ovat menneet, mutta entäs osallistujat? Miten toiminta vaikutti heihin ja sitä kautta heidän elinpiiriinsä ja kotikuntiinsa?

Tiedolla johtamisen kulttuurissamme on tärkeätä miettiä kenen tuottamaa tieto on ja kuinka paljon resursseja tiedon esiin saaminen vaatii. Riittävätkö uskottavan loppuraportin laatimiseen työntekijöiden lausunnot, että kuntoutumista ja työhön hakeutumista on tapahtunut? Perinteinen vastaus on helposti: “Kyllä, koska keskivertotoimijalla ei ole varaa laatia ulkoista arviointia saati resursseja tai osaamista tehdä sellaista itse.”

Otetaan muutama esimerkki hankkeista, joita on arvioitu/ arvioidaan tällä hetkellä. Sosped säätiön Kulttuuripajatoiminta tarjoaa 18-35 -vuotiaille mielenterveyskuntoutujille toimintaa, jossa he itse ohjaavat ryhmiä toisilleen. Mallin vaikuttavuudesta voit lukea esimerkiksi THL:n sivuilta. Keravan nuorisopalveluiden Volume +6db -hanke tarjoaa työttömille nuorille matalakynnyksistä työpajatoimintaa luovia menetelmiä käyttäen ja toiminta on todistetusti vaikuttavaa. Stadin ammattiopiston KYKY-hanke järjestää maahanmuuttajanaisille suunnattuja informatiivisia ryhmiä ja he arvioivat itse toimintansa vaikutuksia. Jyväskylässä JOSKO -hanke mahdollistaa uudenlaisia opiskelu- ja työllistymisväyliä mielenterveyskuntoutujille ja muille osatyökykyisille. He tahtovat osoittaa kuinka vaikuttavaa heidän toimintansa on haastattelemalla kävijöitä ja keskeisimpiä sidosryhmiä.

Oheisessa kuvassa on koostettu FinFami Uusimaan Mimi -hankkeen arvioinnin olennaisimmista tuloksista. Monitaiteellisia ryhmäprosesseja tarjoavissa ryhmissä tuettiin mielenterveysongelmista kärsiviä ja heidän omaisiaan taiteen keinoin 10 -viikkoisen ryhmäprosessin ajan.

Kuva 1: Mimi -projektin olennaisimmat laadulliset tulokset

Laadullisten hyötyjen lisäksi on myös tärkeätä pystyä arvioimaan taloudellisia hyötyjä. Esimerkiksi osallistumisen myötä vähentynyt mielenterveyspalveluiden käyttö ja erilaiset rahanarvoiset opitut taidot ovat molemmat esimerkkejä siitä, miten hyötyjä voidaan arvottaa kohtalaisen helposti. Esimerkiksi Mimi –projektin 17 haastattelun pohjalta voitiin todeta, että vastaajien mielenterveys oli yleisesti kohonnut, samaan aikaan kuin heidän käyttämiensä mielenterveyspalveluiden kustannukset olivat selvästi vähentyneet.

Kuva 2: Kooste Mimi –projektin vastaajien vähentynyt mielenterveyspalveluiden käyttö

*Koko raportin Mimi -hankkeen tuloksista löydät täältä ja Volume – hankkeen arviointiraportin löydät täältä.

Kaikissa yllä mainituissa hankkeissa on käytetty tai käytetään Sosped säätiön kehittämää TOIVEHATTU -työkalua. TOIVEHATTU (Toiminnallinen Vertaistuki – Helppokäyttöisellä Arviointityökalulla Toiminta ja Talous Uskottaviksi) on Uudenmaan ELY -keskuksen rahoittama arviointimalli, jonka kuka tahansa toimija voi saada käyttöönsä ilmaiseksi.

Työkalun käyttö perustuu osallistujien kokeman, toiminnan myötä tapahtuneen muutoksen arvioimiseen. Mitä oli ennen osallistumista ja entä tällä hetkellä? Valmiit määrälliset haastattelulomakkeet tekevät haastattelemisen helpoksi. Ne antavat kokonaisvaltaista käsitystä siitä, miten osallistujat itse ovat kokeneet eri elämän osa-alueidensa muuttuneen osallistumisen myötä. Niissä kartoitetaan myös mitkä muut asiat ovat voineet vaikuttaa koettuun muutokseen. Mukana tulevat Excel -lomakkeet koostavat syötetyt vastaukset automaattisesti. Mikäli käyttäjä haluaa itse muokata kysymyksiä ja Excel- lomakkeita, hän voi tehdä sen. Aika simppeliä. Syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana arviointityökalua on jaettu yli yli 30:lle organisaatiolle ympäri Suomen.

Me toivomme, että TOIVEHATTU voisi osaltaan olla muokkaamassa suomalaista arviointikulttuuria helpommin lähestyttävämmäksi. Arvioinnissa ei aina ole kyse vaikeista asioista, vaan työstä, johon parhaillaan jokainen hanketyöntekijä ja harjoittelija pystyy. Haastattelet, ehkä muokkaat kysymyksiä, syötät tiedot ja otat esiin olennaiset tulokset. Sosped tarjoaa myös halukkaille organisaatioille apua arvioinnin tekemiseen.

Veli-Pekka Sinervuo ja Miikka Vuorinen

Kirjoittajat ovat TOIVEHATTU -työkalun kehittäjiä

Tulossa

  • SOSTEn Hyvinvointitalous-tiimissä askelletaan eteenpäin ja pureudutaan tulevina kuukausina syvemmin vaikutusten ja vaikuttavuuden sekä taloudellisen arvioinnin syövereihin. Myös M/S SOSTElla käynnistellään keskustelua näistä aiheista mm. sessiolla Vaikutus, vaikuttavuus - mission possible.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Upeaa työtä!

Mahtavaa kehitystyötä, jossa toiminnan hyöty ja taloudelliset vaikutukset pystytään osoittamaan ilman, että siihen tarvitsee valjastaa koko joukko alan spesialisteja. Sosped säätiö on tehnyt mahtavaa työtä ja jalkauttaa hyvää mallia eteenpäin. Hienoa! M/S SOSTElla kuulette tästä vielä lisää!

Mervi Aalto-Kallio - to 9. kesäkuuta 2016 08.49.43

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Tarkan euron sote-malli

Eduskunnan käsittelyssä olevilla sote- ja maakuntauudistusta koskevilla laeilla luodaan perusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallille. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy palveluiden rahoitukseen. Onhan niin, että rahoituksen taso lopulta määrittää myös palveluiden laajuutta ja laatua.

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on vahvistettava

Kunta-järjestö -yhteistyön kehittämisellä kohti tulevaisuuden hyvinvointikuntaa