fi | sv | eng

Kuka menneitä muistelee, sitä tikulla silmään, silti…

ti 15. syyskuuta 2015 08.53.00

Päivi Rouvinen-Wilenius, erityisasiantuntija

Ylen kyselyn mukaan suomalaiset pitivät 1980-lukua parhaana vuosikymmenenä. Kiinnostuin, miksi? Keskeinen ero vuosien 1986 ja 2014 välillä on ollut investointiasteen aleneminen ja kotimaisten investointien kasvun hidastuminen.

Sorsan IV hallitus oli Suomen tasavallan 63. hallitus, punamultahallitus, jonka muodostivat SDP, Keskusta, RKP ja SMP. Vuoden 1983 eduskuntavaalien tuloksen perusteella aloittanut hallitus toimi 1983 –1987. Hallitus toimi koko vaalikauden. Sorsan neljännen hallituksen aloittaessa toimintansa Suomessa elettiin voimakkaan talouskasvun aikaa. Joidenkin tutkijoiden mukaan ollut aikaa jolloin Suomen talous oli silloin parhaimmillaan. Suomen bruttokansantuote nousi vuosina 1979–1984 yhteensä 28 prosenttia, mitä lähelle OECD-maista pääsi ainoastaan Japani. Euroopan maissa vastaava kasvu oli keskimäärin vain yhdeksän prosentin luokkaa.

Mitä taloudessa tapahtui?

1980 -luku oli melko suojattua aikaa. Vuonna 1986 talous kasvoi kohisten ja eriarvoisuutta vähentävät toimet olivat aktiivisesti käytössä (esimerkiksi kireä progressiivinen verotus). Suomen talous toimi omaehtoisesti ja investoinnit suuntautuivat Suomeen. Tämä johtui protektionistisesta valtiojohtoisesta politiikasta.
Investointien kohdentaminen kotimaahan ylläpiti korkeaa työllisyyttä ja talouskasvua. Työttömyysprosentti oli alle kuuden. Teollisuuden investointeja tuettiin, investointeja ja velkarahoitusta suosivalla ja voitonjakoa sääntelevällä verotuksella ja pääomamarkkinoiden sääntelyllä. Teollisuuspolitiikan välineenä olivat valtionyhtiöt, joihin valtio kanavoi tuloylijäämiään. Lainan saanti oli säänneltyä. Elettiin jatkuvan liikakysynnän aikaa. Suomen talous voi hyvin. Erityisesti rakennusteollisuudella oli runsaasti kysyntää.

Hyvinvointiin investoitiin laajasti

Hyvinvointimalli oli valtiojohtoinen ja pitkälle säädeltyä, esimerkiksi valtionosuuksien kautta. Vuonna 1986 investoitiin lasten subjektiiviseen päivähoitoon, kodinhoidon tukiin ja lisättiin eläkevaihtoehtoja (varhaiseläke). Naisten siirtyminen yhä kasvavissa määrin kodin ulkopuolisille työmarkkinoille, edellytti lastenhoitopalveluita. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan käyttöönotto loi taloudellista turvaa lyhyiltä työttömyysjaksoilta.

Sosiaalipoliittisten uudistusten ohessa, myös terveyspolitiikassa edettiin isoin harppauksin. Terveyden edistämisessä kiinnostuttiin yhteisön ja yhteiskuntapolitiikan mahdollisuuksista vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja sitä kautta terveyteen. Ottawassa julkistettiin 1986 terveyden edistämisen perusasiakirja. Terveyskasvatuksen yläkäsitteeksi syntyi tuolloin terveyden edistäminen, joka tarkoittaa laajaa näkemystä yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttamisesta ja rakenteiden ja elinolojen merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille. Ottawan asiakirjan tavoitteet omaksuttiin nopeasti ohjaamaan myös suomalaista terveyspolitiikkaa. Terveys alettiin nähdä laajana hyvinvoinnin tilana, johon vaikutetaan hyvin eri tavoin. Syntyi Terveyttä kaikille vuoteen 2000 ohjelma, jonka mukaisia tavoitteita pyrittiin jalkauttamaan koko Suomeen.

1980-luvulla elettiin vahvan optimismin aikaa

Muistoissani itsellänikin on, että silloin oli kauniit ja lämpimät kesät ja kesätöitä. Tšernobylin ydinonnettomuutta lukuun ottamatta, ihmisillä oli tulevaisuuteen luottamus ja talouteen. Itselläkin oli vahva luottamus siihen, että töitä saa aina kun haluaa. Lähdin vuodeksi ulkomaille, sekin oli mahdollista tehdä vaikka lainarahalla.

Kirjoitus on kaksiosaisen blogin ensimmäinen osa. Toinen osa julkaistaan 22.9.2015.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Tarkan euron sote-malli

Eduskunnan käsittelyssä olevilla sote- ja maakuntauudistusta koskevilla laeilla luodaan perusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallille. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy palveluiden rahoitukseen. Onhan niin, että rahoituksen taso lopulta määrittää myös palveluiden laajuutta ja laatua.

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on vahvistettava

Kunta-järjestö -yhteistyön kehittämisellä kohti tulevaisuuden hyvinvointikuntaa