fi | sv | eng

Kylmä rintama

to 27. elokuuta 2015 09.00.00

Heikki Parviainen, erityisasiantuntija

Odotan helteiden helpottumisesta kertovaa säätiedostusta kuin kuuta nousevaa. Muilla rintamilla, kuten Suomen budjettivalmistelussa ja kansainvälispoliittisissa suhteissa, toivoisi kylmään nähden päinvastaista muutosta.

Kansainvälisestä kaupasta ja Euroopan Unionista riippuvainen Suomi on joutunut kotimaisen ja EU:n talouskriisin sekä Venäjän poliittisen toiminnan yhteisvaikutuksesta tilanteeseen, jossa ulko- ja talouspoliittinen liikkumavara kansallisvaltiotasolla näyttää pieneltä. Odotellaan, että joku muu maa eroaa yhteisvaluutasta? Pitää karsia menoja kotimaassa. What can you do, ajopuu?

Siirrytään makroilmastosta mikroilmastoon. Kansainvälisestä kaupasta riippuvaisen Suomen päätös karsia kehitysyhteistyömäärärahoja voidaan nähdä nurinkurisena sikäli, että se vähentää kansainvälisyyttä. Kansainväliseen yhteistyöhön budjetoituja varoja on yleisestikin vähennetty valtion virastoissa, järjestöissä ja mahdollisesti yliopistoissakin. Globaalista, laaja-alaisesta perspektiivistä asioita katsovia ihmisiä tullee tilanteen jatkuessa olemaan tulevaisuudessa entistä vähemmän.

Jostakin kuitenkin täytyy budjettia pienentää, kun niin on päätetty. Välikäsien kautta jaettava raha, joka näyttäytyy budjettitasolla yhtenä, yksilöitynä summana, on helppo kohde. Ja tällainen kohde kehitysyhteistyömäärärahat ovat. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen on poliittisesti helppoa myös sikäli, että avun kohteet ovat kasvottomia ja suurelle osalle suomalaisista täysin tuntemattomia.

Kansainvälisyyttä voi yleisesti syyttää samalla periaatteella myös Suomen talousongelmista, vaikkapa yksilöimällä maahanmuuttoon liittyviä kustannuksia huomioimatta kokonaisuutta. Kotimainen keskustelu painottuukin sosiaali- ja muita etuuksia opportunistisesti hyödyntäviin maahanmuuttajiin, jotka valtiontalouden ja maahanmuuttajaväestönkin kokonaisuudessa ovat oikeasti pisara meressä. Ai niin, maahanmuuttaja tuhosi Nokian. Hänet tosin nimitti yhtiön suomalaisvetoinen hallitus.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta kylmä rintama voi olla edessä rahapelimonopolien yhdistämisen myötä. Sen seurauksena tapahtunee erinäisiä välittömiä toimia, mutta pitkällä aikavälillä budjettiesityksiin vuosittain kirjattu yksilöimätön satojen miljoonien summa saattaa altistaa päättäjiä houkutukselle. Silloin voi sentään olla tarjolla lämmintä kättä.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Tarkan euron sote-malli

Eduskunnan käsittelyssä olevilla sote- ja maakuntauudistusta koskevilla laeilla luodaan perusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallille. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy palveluiden rahoitukseen. Onhan niin, että rahoituksen taso lopulta määrittää myös palveluiden laajuutta ja laatua.

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on vahvistettava

Kunta-järjestö -yhteistyön kehittämisellä kohti tulevaisuuden hyvinvointikuntaa