fi | sv | eng

Mitä otat mukaan muistoksi verotuksesta?

ke 30. huhtikuuta 2014 08.00.00

Heikki Parviainen, erityisasiantuntija

Otsikko on pastissi ”Keuhkot” –yhtyeen albumin ”Mitä otat mukaan muistoksi sivistyksestä” - nimestä. Pastissia tyylikeinona kai hyödyntää jonkun muun aiemmin tekemää työtä. Se on melkein sama asia kuin perinnön saaminen, paitsi että pastissia ei veroteta.

Useimmat vanhemmat halunnevat tarjota lapsilleen mahdollisimman hyvät olosuhteet elämän jatkamiseen. Ja tällä hetkellä sosioekonominen asema määrittää tilastollisesti melko hyvin sitä, miten ihminen elämässään tietyillä mittareilla mitattuna pärjää. Eli jos ihmisellä on hyvin koulutetut ja varakkaat vanhemmat, on todennäköistä, että hänestä itsestäänkin tulee hyvin koulutettu ja varakas. Sama toimii toisin päin. Mutta entäpä jos verotettaisiin tästä pois ekonominen ja jätettäisiin perinnöksi vain sosio-?

Perintöveron tarkoitushan on periaatteessa kerätä veroja valtiolle. Sadan prosentin perintövero maksimoisi teoriassa valtion tulot, tarjoaisi kaikille lapsille vanhempien varallisuudesta nykyistä riippumattomammat mahdollisuudet elämään, tasavertaistaisi koulutusmahdollisuuksia, poistaisi, ainakin puolittain, sosioekonomiset terveyserot, ja lapsille jäisi kuitenkin muistoksi se vanhempien henkinen pääoma. Se, joka kai selittää varallisuutta paremmin keskimääräistä pärjäämistä elämässä. Pelkässä sosiossa on sekin hyvä puoli, että siihen voi jokainen kehittää mieleisensä loppuliitteen, toisin kuin ekonomiseen.

Sadan prosentin perintöverossa olisi kuitenkin joitakin ongelmia: näistä päällimmäisiä olisivat pääomien ja maaomaisuuden kasaantuminen valtiolle, varakkaiden maastamuuttohalukkuuden lisääntyminen ja, ehkä merkittävimpänä, vaikutus ihmisten kiinnostukseen ylipäänsä tehdä töitä ja kerätä omaisuutta. Perintöverotuksessa pitäisi siis löytää se optimaalinen veroprosentti, joka maksimoisi valtion tulot samalla säilyttäen yksilöiden vaurastumis- ja yrittämismotiivit.

Perinnöt ovat kuitenkin haaste, jos yhteiskunnallisena eetoksena tai tavoitteena on pyrkimys tarjota tasavertaiset menestymisen mahdollisuudet kaikille. Vanhempien aineellinen perintö näyttää myös kiinnostavan jälkeläisiä enemmän kuin henkinen, ainakin mikäli voimme antikvariaatteihin päätyvästä perintökirjaongelmajätteestä jotain päätellä. Toisaalta kirjatkin ovat aineellista omaisuutta. Voikohan sitä sosiota siitä ekonomisesta sittenkään erottaa?

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Hallituksen politiikka ei ole parantanut heikoimmassa asemassa olevien tilannetta

Vuosi 2018 ekonomistin silmin: Luvassa paljon hyvää, mutta eriarvoisuus huolettaa

Työllisyys kasvaa ja talouskehitys on suotuisaa, siltä näyttää nyt ennusteiden mukaan. Mutta saako hallitus vietyä sote-uudistuksen täytäntöön? Entä paheneeko yhteiskunnallinen eriarvoisuus? Tältä näyttää vuosi 2018 SOSTEn pääekonomistin Jussi Ahokkaan silmin.

Hyvä Joulupukki