fi | sv | eng

Ovatko järjestöt menettäneet aatteensa?

pe 9. tammikuuta 2015 09.51.00

Päivi Rouvinen-Wilenius, erityisasiantuntija

Superdemokratia konferenssissa 12.12.2014 Helsingissä professori Per Selle Bergenin yliopistosta kyseenalaisti pohjoismaisten järjestöjen kyvyn ideologiseen vaikuttamiseen. Pohjoismaat ovat useissa yhteyksissä havaittu maiksi, joissa on korkea luottamuksen, vapaaehtoistyön, osallisuuden määrä nimenomaan järjestösektorilla. Samaan aikaan pohjoismaissa on ollut tyypillistä poliittinen kulttuuri jossa yhdistyvät yhdenvertaisuus, kansallinen solidaarisuus ja yksilön itsemääräämisoikeus.

Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on yksi merkittävimpiä luottamuksen ja solidaarisuuden edellytysten luojia. Professori Selle tunnistaa tutkimustensa kautta kansalaisyhteiskunnassa tapahtunutta ideologista muutosta. Erityisesti itselleni jäi mieleen hänen näkemys siitä, kuinka järjestöistä on kadonnut ideologinen vahvuus ja sitä kautta tapahtuva vaikuttaminen.

Mielestäni hyvinvointitalous on esimerkki siitä, että järjestöillä on edelleen kykyä tuottaa ideologisesti tärkeitä avauksia yhteiskuntapolitiikkaan. Sostessa tehtiin paljon töitä kuluvan vuoden aikana hyvinvointitalous käsitteen määrittelyyn. Yksi merkittävä ja ulospäin näkyvä tuotos oli hyvinvointitalous julkaisu, joka julkaistiin 6.11.2014. Sen lisäksi hyvinvointitaloutta on kehitetty yhdessä Sosten jäsenyhteisöjen kanssa Delfoi menetelmän avulla. Näitä Delfoin avulla tuotettuja teesejä ja kriteereitä esiteltiin myös superdemokratia konferenssissa työpajassa

Delfoin avulla 28 jäsenyhteisön edustajat tuottivat neljään teesiin yhteensä kymmenen kriteeriä ja niille täsmennyksiä.

Teesit ovat:

A: Tehdään näkyväksi se, mitä hyvinvointitalouden kannalta merkittävää järjestöt tuottavat yhteiskunnalle.
B: Tehdään näkyväksi se, mitä hyvinvointitalouden kannalta tärkeää järjestöjen palvelut tuottavat yhteiskunnalle.
C: Järjestöt pyrkivät vaikuttamaan siihen, että investointinäkökulma vahvistuu yhteiskunnassa
D: Hyvinvoinnin mittaaminen: järjestöt arvioivat sekä omaa, että yhteiskunnan merkitystä osana hyvinvointitaloutta

Hyvinvointitalous teesit (4) ja tarkemmat kriteerit (10) tulevat vuoden 2015 aikana vielä laajemmin järjestöjen keskusteltavaksi. Ne ovat mainio osoitus siitä, että järjestöillä on runsaasti osaamista ja kykyä tuottaa merkittäviä näkökulmia ja sisältöjä myös uuteen käsitteeseen ja halua osallistua myös sen avulla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tältä osin voimme varmaan sivuuttaa Sellen kritiikkiä hyvillä mielin. Meillä on tahtoa ja halua vaikuttaa myös yhdessä ihmisten hyvän elämän toteutumisen edellytyksiin.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Leipäjonot

Näkyvät ja on tehty näkyväksi Helsinginkadulla, mutta mitä tämän asian eteen on tehty poliitikkojen toimesta?
Köyhien määrä 2011 650 000,
2014 850 000
Karuja lukuja.

- ma 12. tammikuuta 2015 04.18.15

Mahtaako rahoitusjärjestelmä ruokkia tätä suuntaa?

Väestöliitossa olemme määritelleet vaikuttamisen tärkeimmäksi tehtäväksemme. Tavoite on lapsi ja perheystävällisempi ja suvaitsevaisempi Suomi. Toisaalta järjestöjen rahoituksessa on piirteitä jotka suuntaavat aika tavalla palvelutuotantoon. Toki palveluinnovaatioillakin voi vaikuttaa ja näinhän Väestöliittokin tekee. Mutta se on vähän eri juttu kuitenkin kuin ideologinen vaikuttaminen. No nythän siihen olisi otollinen aika kun vaalit ovat tulossa....

- ma 12. tammikuuta 2015 10.31.41

Ideologia kateissa?

En usko, että kyse on siitä, että ideologia on kateissa. Ennemminkin kyse on siitä, että pienissä ja keskikokoisissa järjeistöissä eletään niin kädestä suuhun, että vaikuttamistoiminta on ensimmäinen, josta karsitaan. Hyvä kysymys on myös se, saavatko pienet ja keskikokoiset yhdistykset äänensä kuuluviin vai onko nykyään yhdistysmaailmassakin meno sellainen, että vain suurimmilta järjestöiltä edes kysytään kannanottaja/mielipiteitä?

- ma 12. tammikuuta 2015 12.50.16

Siltä vaikuttaa

Järjestön on tehtävä hartiavoimin töitä, saadakseen äänensä kuuluviin. Harvaa kansanedustajaa esimerkiksi kiinnostaa ottaa selvää erityiskysymyksissä asian osaajilta. Esimerkkinä olkoon asunnottomuus ja sen taustat.

- ke 21. tammikuuta 2015 09.07.23

Naulan kantaan!

Pelkona se, että järjestöjen työstä tulee hajutonta ja mautonta. Viekö huippuosaamisen vaatimus ideologian mennessään?

Ulla-Maija Nikula - ke 11. maaliskuuta 2015 10.57.24

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Tarkan euron sote-malli

Eduskunnan käsittelyssä olevilla sote- ja maakuntauudistusta koskevilla laeilla luodaan perusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallille. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy palveluiden rahoitukseen. Onhan niin, että rahoituksen taso lopulta määrittää myös palveluiden laajuutta ja laatua.

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on vahvistettava

Kunta-järjestö -yhteistyön kehittämisellä kohti tulevaisuuden hyvinvointikuntaa