fi | sv | eng

Pitkäntähtäimen tavoitteita vai lyhyen tähtäimen voittoja?

ma 21. lokakuuta 2013 09.14.00

Kaarina Tamminiemi, erityisasiantuntija

”The ultimate source of any society’s wealth is its people. Investing in their health is a wise choice in the best times, and an urgent necessity in the worst times.”, David Stuckler & Sanjay Basu

IUHPEn (International Union for Health Promotion and Education) 21 Maailmankonferenssissa 25-29.8. Thaimaassa teemana oli ”Best Investments for Health”. 1200 terveyden edistämisen asiantuntijaa 80 maasta kokoontui vaihtamaan ajatuksia terveyden edistämisestä, oppimaan muiden maiden kokemuksista ja verkostoitumaan. Viiden päivän aikana pohdittiin terveyden edistämisen nykytilaa, haasteita ja uhkia. Paljon on jo tehty, mutta paljon on vielä tehtävää. Oli helppo huomata, että meillä kaikilla on paljon yhteistä riippumatta siitä, mistä päin maailmaa tullaan esimerkkinä yhteisöllisyys ja toisista välittäminen nousivat teemoina esiin monissa sessioissa.

Perusteluja vaikutuksista tarvitaan

Konferenssissa todettiin, että tietoa terveyden edistämisestä alkaa olla olemassa, mutta tietoa tarvitaan jatkossa myös esimerkiksi terveyttä edistävän toiminnan vaikuttavuudesta. Tiedon saaminen erilaisista interventioista on hidasta ja edellyttää usein laajoja tutkimuksia. Tietoa kuitenkin tarvitaan perustelemaan esimerkiksi sitä, miksi terveyden edistämiseen kannattaa panostaa. Muuten voi käydä niin, että rahoituksesta päättävä taho päättääkin suunnata rahoitusta vaikka uuteen tiehankkeeseen, koska sen hyödyt ovat helpommin ymmärrettävissä ja todennettavissa kuin sen, miten satsaaminen vaikka ennaltaehkäiseviin kotikäynteihin tuo säästöä pitkällä tähtäimellä.

Terveyden edistäminen nähdään edelleen enemmän kustannuksena kuin investointina. Terveyden edistäminen on kuitenkin paras investointi ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointiin ja terveyteen. Yksilö voi paremmin terveenä, ja yhteiskunta toimii sitä paremmin, mitä terveempi on sen väestö. Jos väestön terveyttä voidaan parantaa, se kannattaa tehdä.

Investointi terveyden edistämiseen on tehokas väline edistää kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Taloudellisesti tiukkoina aikoina tulisi osata ja malttaa asettaa hyvinvoinnin ja terveyden tavoitteet tarpeeksi kauas eikä tavoitella pikavoittoja säästämällä lyhytnäköisesti vaikka kouluterveydenhuollosta.

Vielä 1900 -luvun alussa suomalaisten keski-ikä oli alle 50 vuotta. Elinajan odote oli vuonna 2010 miehillä 76,7 vuotta ja naisilla 83,2 vuotta. Tämä ei ole tapahtunut sattumalta vaan siihen on vaadittu paljon pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä monilla eri sektoreilla. Vaikka väestön terveydentila on vuosikymmenien aikana parantunut, sosiaaliryhmien väliset terveyserot eivät ole suinkaan vähentyneet. Osasyynä tähän ovat olleet erilaiset talouspoliittiset päätökset, joita on tehty ilman terveysvaikutusten arviointia tai arvioinnista välittämättä.

Terveyteen vaikuttavia päätöksiä tehdään kaikilla hallinonaloilla

Terveyden edistäminen on yksi terveydenhuollon päätehtävistä, mutta terveyttä edistämään tarvitaan muutakin kuin terveydenhuolto. Terveyden edistäminen on monen tahon yhteistyötä. Voidaan sanoa, että mitä kehittyneempi yhteiskunta, sitä vähemmän terveydenhuolto vaikuttaa terveyteen, sen kokemiseen tai terveyden edistämiseen. Terveyteen vaikuttavat mm. turvallisuus, kauppa ja sen tuotteet, elinympäristö, asuminen ja työllisyys. Monia terveyteen vaikuttavia asioita ei edes huomaa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi vesi- ja viemäriverkosto. Markkinointi ja mainonta voivat myös edistää terveyttä, ei pelkästään myyntiä. Terveyttä ylläpitävät mm. perhe, ystävät, työ ja mielekäs vapaa-ajan tekeminen.

Terveys kaikissa politiikoissa –periaate on omaksuttu Suomessa periaatteessa hyvin ja se nähdään kansainvälisestikin tärkeänä prioriteettina. Terveys kaikissa politiikoissa –ajattelun edistämisestä Suomessa kertoi konferenssissa Taru Koivisto sosiaali- ja terveysministeriöstä. Periaatteellisesta hyväksynnästä huolimatta tulosten saavuttaminen edellyttää jatkuvaa työtä, jotta periaate saadaan jalkautettua strategiatasolta käytäntöön.

Konferenssin jälkeen luin siellä suositellun uuden kirjan ”The Body Economic, Why Austerity Kills”, jonka ovat kirjoittaneet David Stuckler ja Sanjay Basu. Kirjassa kerrotaan siitä, miten maissa, jotka kohtaavat samanlaisia kriisejä, toisissa väestön fyysinen ja psyykkinen terveys paranee kuten Islannissa, kun taas toisissa maissa esimerkkinä Kreikka, väestön terveys heikkenee. Jopa keskellä taloudellista katastrofia, väestön negatiiviset terveysvaikutukset eivät ole väistämättömiä: kyse on siitä, miten yhteiskunnat vastaavat näihin haasteisiin ja mitä valintoja tehdään. Kirjassa on monia mielenkiintoisia esimerkkejä maailmalta, kuinka erilaisilla ratkaisuilla on joko edistetty tai huononnettu väestön terveyttä.

Kirjan viesti on, että kaikilla poliittisilla päätöksillä on vaikutusta terveyteen siksi päätösten pitää perustua faktoihin ja dataan, ei esimerkiksi ideologiaan. Pääperiaatteina päätöksille tulisi olla, älä tee vahinkoa, auta ihmisiä pääsemään töihin ja investoi terveyteen. Kirja herätti paljon ajatuksia mm. hyvinvointitalouteen liittyen ja todisti taas kerran sen, että aina voi oppia uutta ja kokemuksia kannattaa jakaa. Suosittelen kirjaa lämpimästi vaikka iltalukemiseksi marraskuun pimeneviin iltoihin.

Konferenssin pääalustuksiin voi tutustua täällä www.iuhpeconference.net

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Tarkan euron sote-malli

Eduskunnan käsittelyssä olevilla sote- ja maakuntauudistusta koskevilla laeilla luodaan perusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallille. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy palveluiden rahoitukseen. Onhan niin, että rahoituksen taso lopulta määrittää myös palveluiden laajuutta ja laatua.

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on vahvistettava

Kunta-järjestö -yhteistyön kehittämisellä kohti tulevaisuuden hyvinvointikuntaa