fi | sv | eng

Pöljälän katurakennusosasto ja strateginen hyvinvointijohtaminen

ma 12. toukokuuta 2014 09.05.00

Aki Siltaniemi, kehittämispäällikkö

Vuodesta 2011 terveydenhuoltolaki on velvoittanut kuntia laatimaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa sekä raportoimaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä siihen tehdyistä toimista vuosittain valtuustolle. Lisäksi suurimpiin kuntiin suositellaan kokopäiväisen hyvinvointikoordinaattorin palkkaamista.

Siis taasko yksi turha velvoite kunnille lisää? Ainakin osa kuntia on tulkinnut tilannetta tämän suuntaisesti, sillä yli viidesosassa kunnista ei ole tunnettu tarvetta kertoa sen enempää kuntalaisten hyvinvoinnista kuin pahoinvoinnistakaan otsikolla Hyvinvointikertomus. Voi olla että tilanne korjaantuu ajan myötä. Toivottavasti, sillä joissakin yhteyksissä on esitetty käsityksiä, joiden mukaan kunnan varsinaisena tehtävänä olisi edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta. (ks. kuntalaki ja terveydenhuoltolaki)

Mitä hyötyä hyvinvointikertomuksista on? Millä tavoin ne voisivat tukea terveydenhuoltolaissa ja kuntalaissa määriteltyä tehtävää edistää kuntalaisten hyvinvointia? Tätä voisi konkretisoida esimerkillä Pöljälän ja Viksulan kunnista.

Alle 10 000 asukkaan Pöljälässä on viime vuosina keskitytty erityisesti miettimään, miten kuntalaisille voitaisiin jatkossakin turvata mahdollisuudet kustantaa ikiomat johtamis- ja hyvinvointipalvelut lähes nimellisellä 23 % kunnallisverolla. Myös korjaavien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat karkaamassa käsistä siinä määrin, että valtuusto joutuu pohtimaan kunnallisveron tilapäistä tarkistamista, kuten on tehty jo edelliset viisi valtuustokautta. Yhteistyö eri hallintokuntien välillä ei toimi: tie- ja katurakennusosasto säästää hiekoituksesta, samaan aikaan terveyskeskuksissa hoidetaan lonkkamurtumia ja kirjoitetaan sairaslomia kätensä katkaisseille. Kuntalaiset ovat tyytymättömiä, kun heitä ei kuulla.

Viereinen Viksulan kunta Järki-Pohjan maakunnasta on ottanut laeissa esitetyt toivomukset todesta. Pöljälässä Viksulan kunnan ajattelua, jossa hyvinvointikertomusta käytetään strategisen johtamisen välineenä, pidetään täytenä konsulttituubana. Pöljäläläisten mielestä ei ole järkevää ryhtyä soittamaan tuubaa, vaan on järkevämpää käyttää nekin rahat yhä lisääntyvän palvelutarpeen ja pahoinvoinnin korjaamiseen. Viksulallahan tällaista tarvetta ei ole. Siellä kun palvelut toimivat, terveyskeskuksessa ei ole jonoja ja ihmiset tuntuvat muutenkin voivan paremmin.

Hyvinvointikertomuksen käyttöönoton jälkeen Viksulassa yhteistyö eri hallinnonalojen välillä on toiminut entistä paremmin, virkamiesjohdon ja luottamushenkilöiden välinen vuoropuhelu on vahvistunut ja järjestöjen kanssakin osataan tehdä paremmin yhteistyötä. Hyvinvointikertomuksen ansiosta hallintokuntien välisen yhteistyön pulmat paikantuvat, kuntalaisten tarpeet tunnetaan ja palveluvajeet havaitaan paremmin. Palveluja voidaan suunnitella pitkäjänteisemmin, tiedolla johtaminen on helpottunut ja kuntalaisten osallisuuskin on kasvanut.

Lisää Viksulan kunnasta ja hyvinvointikertomuksista sekä monista muista hyvinvointipolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä voit lukea juuri ilmestyneestä Sosiaalibarometri 2014:sta

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Tarkan euron sote-malli

Eduskunnan käsittelyssä olevilla sote- ja maakuntauudistusta koskevilla laeilla luodaan perusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallille. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy palveluiden rahoitukseen. Onhan niin, että rahoituksen taso lopulta määrittää myös palveluiden laajuutta ja laatua.

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on vahvistettava

Kunta-järjestö -yhteistyön kehittämisellä kohti tulevaisuuden hyvinvointikuntaa