fi | sv | eng

Raha vai terveys?

to 16. tammikuuta 2014 10.35.00

Päivi Rouvinen-Wilenius, erityisasiantuntija

Lakisääteiset työtapaturmavakuutukset, osa 2

Johtava lakimies Pia Santavirta Finanssialan keskusliitosta on todennut (MOT 23.8. 2010, TV1), että vakuutusyhtiöt ratkaisevat vuosittain 185 000 asiaa, joista 78 prosenttia johtaa suoraan korvauksiin. Mutta 22 prosenttia tapauksista hylätään eli 40700 asiaa.

Ihmisten työkyvyn kannalta olisi kohtuullista, että vakuutus korvaisi kaikissa (myös yli 2 vk tapaturmasta) tapaturmailmoitusasioissa tapaturman tutkimiseen liittyvät kulut vamman laadun selvittämiseksi. Työtapaturma (pienikin) voi olla työkyvyn heikkenemisen laukaiseva tekijä.

Luottamus vai raha? Rakenteiden uudelleentarkastelun aika

Lakisääteisistä tapaturmamaksuista muodostuu merkittävä summa vuosittain. Finanssialan keskusliiton tilastoissa (esimerkiksi tammi-heinäkuu 2013) näkyy selkeästi se, että lakisääteisistä vakuutuksista saadut maksut ja maksetut korvaukset eroavat merkittävästi. Ne näyttäytyvät tilastossa merkittävänä tulonlähteenä. Miksi maksut ja korvaukset poikkeavat toisistaan näin suuresti? Tarvittaisiin läpinäkyvyyttä siitä, mihin voitot ohjautuvat ja onko niiden avulla voitu edistää vaikkapa työturvallisuutta.

(klikkaa kuvasta suuremmaksi)

Globaalissa taloudessa omistussuhteet kansainvälistyvät. Myös vakuutusyhtiöiden omistuspohja on jo osittain muuttunut. Kansainvälisyys omistuksessa saattaa tarkoittaa myös sitä, että tuotot ohjautuvat ulkomaiselle omistajalle.

Luottamusta heikentävät usein kokemukset siitä, että toiminta ei vastaa julkilausuttua lupausta (vakuutuslain sisältö ja ihmisten oma maalaisjärki). Lisäksi luottamusta nakertavat ilmitulleet tapaukset. Viimeaikaisin esimerkiksi julkisuudessa on esille tullut mahdollisuus rikastua yhteiskunnan varoilla (lakisääteiset vakuutukset), kuten tutkijaryhmän Björn Wahlroosista kokoamassa ”elämänkerrassa” ilmenee. Maksajan eli yrittäjän näkökulmasta nuo voitot ehkä näyttäytyvät perusteettomina liian korkeina vakuutusmaksuina.

Kustannukset valuvat yli laitojen?

Hyvinvointitalouden kannalta yksi kysymys on, kuinka paljon työtapaturmien aiheuttamia vammoja ja vaivoja hoidetaan julkisen terveydenhuollon varoista. Ainakin ne hylätyn päätöksen saaneet (n. 22 prosenttia) ja ne joiden oireilu on alkanut viiveellä, hoidetaan joko julkisessa terveydenhuollossa tai työterveyshuollossa.

Julkinen terveydenhuolto painii rahoituspulassa ja samaan aikaan se hoitaa myös asioita, jotka kuuluisivat vakuutuslaitoksen kustannettaviksi. Julkinen terveydenhuolto ei saa rahoitusta, josta olisi mahdollista kerätä voittoa, eikä myöskään hyödy lakisääteisten tapaturmien maksuista. Ylipäätään olisi syytä uudelleen pohtia lakisääteisten velvollisuuksien hoito sellaiseksi, että se palvelisi parhaalla tavalla sitä tarkoitusta, jota varten se on luotu. Esimerkiksi työtapaturman sattuessa.

Rahoitusrakenteita pohdittaessa lienee syytä myös miettiä sitä, millainen järjestelmä parhaiten vastaa työtapaturmien hoitoon. Onko ihmisen kannalta tarkoituksenmukaista ulkoistaa esimerkiksi lakisääteisten tapaturmien vastuu yksityiselle, voittoa tavoittelevalle toimijalle tai voisiko niiden tuottojen käyttöä ohjata julkisten palveluiden laadun parantamiseen? Jos voi, niin millaisia ratkaisuja olisi tuoda tilalle?

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

tosi tarinoita

http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/

- ke 14. toukokuuta 2014 08.14.26

hans

http://yle.fi/uutiset/vakuutusyhtio_ihmeparansi__aivo-_ja_niskavammainen_hans_on_pian_koditon/7190292

- ke 14. toukokuuta 2014 08.15.30

Työtapaturmien korvaukset, tapaus 1

On pakko kysyä, miksi yksityisille vakuutusyhtiöille on annettu päätösvalta siitä, milloin "vaiva loppuu". Tiedän työtapaturman, jossa henkilö menetti ammattinsa loppuelämäksi polvivamman vuoksi. Vakuutusyhtiön ratkaisu oli, korvataan 2 viikkoa, eikä mitään muuta. Järkyttävä päätös. Työnantajan edustajana en voi hyväksyä tällaista mielivaltaista kohtelua. Ei siis ihme, että valituskanavat ovat täynnä aiheellisia valituksia.

Anne Huotari - to 4. kesäkuuta 2015 11.50.09

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Tarkan euron sote-malli

Eduskunnan käsittelyssä olevilla sote- ja maakuntauudistusta koskevilla laeilla luodaan perusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallille. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy palveluiden rahoitukseen. Onhan niin, että rahoituksen taso lopulta määrittää myös palveluiden laajuutta ja laatua.

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on vahvistettava

Kunta-järjestö -yhteistyön kehittämisellä kohti tulevaisuuden hyvinvointikuntaa