fi | sv | eng

Syrjäytyykö Suomi vai syntyykö meille hyvinvointitalous?

ma 4. toukokuuta 2015 13.10.00

Päivi Rouvinen-Wilenius, erityisasiantuntija

Syrjäytyminen ja eriarvoisuus ovat puhuttaneet jo vuosia, valitettavasti ilman näkyvää käännettä parempaan. On aihetta kysyä, onko Suomen sisäinen eriarvoisuuden kasvu ja syrjäytyminen vaarassa johtaa jo koko Suomen syrjäytymiseen? Olemme viime vuosina olleet EU:n kärkimaita, mutta taloudellinen pudotuspeli on alkanut. EU tuskin perustaa syrjäytymisen vastaisia ohjelmia yksittäisiä maita pelastaakseen.

6.11. ilmestyneessä Hyvinvointitalous-kirjassa kuvataan vakuuttavasti, mikä on johtanut nykytilanteeseen. Kirjan 28 asiantuntijakirjoittajasta lähes kaikki pitävät tärkeänä uudistumista. Kirpakkaa kritiikkiä saavat hyvinvointivaltio, demokratia, yksilön puuttuvat oikeudet ja vapaudet. Toisaalta samoista asioista löydetään myös perustavaa laatua olevia vahvuuksia.

Voiko kehitystä jotenkin suunnata toisin? Ehkä. Esitän yhdeksi mahdollisuudeksi rakentaa hyvinvointitaloutta samanaikaisesti yhteiskunnallisen rakenteen muutoksen kanssa, hyödyntäen terveyden edistämisen keinoja ja mahdollistaen kansalaisyhteiskunnan vahvistumisen.

Yhteiskunnallinen muutos: hallintorakenteista verkostoihin

Tulevaisuuden tutkijoiden mukaan ongelmia ei ratkaista samalla logiikalla, jolla ne on tuotettu. Ylhäältä alas suunnatun, keskusjohtoisen toimintamallin mukaisten rakenteiden on pakko muuttua. Demokratia on hukkunut byrokratian rattaisiin. Samaan aikaan uudet sukupolvet haastavat nykymallin yhä useammin.

Uudet päätöksentekijät ovat nuoria, 60-luvulla syntyneen väliinputoajasukupolven jälkeläisiä. He eivät koe nykyistä vertikaalista rakennetta omakseen. Ja se, mikä ei sovi omaan toimintalogiikkaan, täytyy luoda itse uudelleen.

Muutos on tulossa, eikä julkinen sektori ole siihen riittävästi valmistautunut. Olisiko nykyisten ongelmien ratkaisu rohkeammin yhteistyöhön, tiedon avoimeen jakamiseen ja verkostoitumiseen perustuva yhteiskunta?

Yhteiskuntamme on jo muuttumassa verkostomaiseksi, josta mainio esimerkki on sosiaalisen median valta julkisen keskustelun teemojen nostattajana. Jatkuvasti myös syntyy uusia, innovatiivisia ja yhteisöllisiä kokeiluja, joilla aktiiviset ihmiset haastavat perinteiset hallintolähtöiset mallit. Esimerkiksi sopii Aikapankki, jossa ihmiset auttavat toisiaan vastavuoroisesti.

Terveyden edistämisen avulla voimaantuneita ihmisiä

Terveyden edistämisen rakenteellisia ja taloudellisia edellytyksiä on 90-luvulta heikennetty. Apu karkaa nopeimmin sieltä, mistä siitä olisi rahallisesti ja inhimillisesti eniten hyötyä. Hyvinvointi-investoinneilta vaaditaan taloudellisten hyötyjen osoittamista eikä riskejä mielellään oteta, ellei luvassa varmasti ole taloudellista hyvää.
Inhimillisen hyvän merkitys vaakakupissa on vähäinen. Ja mitä enemmän se kohdentuu ihmisiin, joiden katsotaan olevan toisten rahapussilla, sitä nopeammin empatia vähenee. Tärkeitä ovat yksilölliset halut ja tarpeet.

Hyvinvointitalouden perusta on ihmisten voimavarojen ja vahvuuksien tunnistamisessa. Se on myös terveyden edistämisen perustehtävä, samoin kuin ihmisten oman elämänhallinnan lisääminen. Terveyden edistämisen tavoitteena on voimaannuttaa ihmisistä oman elämänsä sankareita ja siten tuottaa parhaimmat hyvinvointihyödyt kaikille. Toki voimaantuakseen ihminen tarvitsee myös riittävät aineelliset ja taloudelliset resurssit.

Voimaantuneet ihmiset pystyvät toimimaan aktiivisesti ja haluavat vaikuttaa päätöksentekoon eri tasoilla. Toisin sanoen terveyden edistämisen päätavoite on luoda edellytyksiä ihmisten osallisuudelle.

Kansalaisyhteiskunta ja sen merkitys

Kansalaisyhteiskunta on syntynyt ihmisten halusta vaikuttaa asioihin ja kerääntyä yhteisten asioiden ympärille. Kansalaisyhteiskunnalla ja terveyden edistämisellä on sama toimintalogiikka: toiminta lähtee ihmisistä. Elinvoimainen, aktiivinen kansalaisyhteiskunta on keskeinen demokratian toteuttamisen paikka. Meille järjestöille se asettaa paineita olla yhteiskunnallisessa kehityksessä suunnan näyttäjiä.

Ehkä kansalaisyhteiskunta ja järjestöt ovatkin se taho, joka voimalla lähtee uudistamaan hyvinvointivaltiosta hyvinvointitaloutta. Järjestöillä on kokemusta kehittää ja toteuttaa välineitä, joilla asukkaiden yhteisvoimin vaikutetaan lähiympäristöön. Katsokaapa vaikka Suomen Setlementtiliiton Uusi paikallisuus – hanketta.

Järjestöjen olisi syytä koota voimansa ja kehittää yhteiskuntaa hyödyntämällä uudella tavalla myös perinteisiä hyvinvointivaltion elementtejä, kuten universaaleja palveluita. Silloin Suomi ei syrjäydy, vaan jatkaa suunnan näyttäjän roolissa myös tulevaisuudessa.

Kohti vahvaa hyvinvointitaloutta

Tulevaisuuden verkostomaisen yhteiskunnan rakentamiseen soveltuvat sekä terveyden edistäminen keinona että kansalaisyhteiskunta toimintaympäristönä. Yhdessä ne luovat vahvaa osallisuutta – ja mahdollistavat hyvinvointitalouden.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Tarkan euron sote-malli

Eduskunnan käsittelyssä olevilla sote- ja maakuntauudistusta koskevilla laeilla luodaan perusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallille. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy palveluiden rahoitukseen. Onhan niin, että rahoituksen taso lopulta määrittää myös palveluiden laajuutta ja laatua.

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on vahvistettava

Kunta-järjestö -yhteistyön kehittämisellä kohti tulevaisuuden hyvinvointikuntaa