fi | sv | eng

Talouden ja hyvinvointitalouden vuosi 2017

ke 11. tammikuuta 2017 16.06.00

Monien mielestä vuoden 2016 päättyminen oli pelkästään hyvä asia. Erilaiset yhteiskunnalliset kehityskulut meillä ja muualla olivat yllättäviä ja useassa tapauksessa varsin synkkiä.

Suomen talouden näkökulmasta mennyt vuosi oli kuitenkin huomattavan valoisa aikaisempaan neljään vuoteen verrattuna. Kun vuosien 2012 ja 2014 välillä Suomen talous taantui ja vuonna 2015 kasvoi vain marginaalisesti, vuonna 2016 kasvu kiihtyi näillä näkymin jo lähes 1,5 prosenttiin. Talousennustajat joutuivatkin reivaamaan kasvuennusteitaan pitkin vuotta ylöspäin.

On myönnettävä, että myös oma tuntumani vuoden 2016 talouskehityksestä osoittautui hyvin pessimistiseksi. Viime vuonna tähän aikaan näin tummia pilviä erityisesti kehittyvien talouksien rahoitusmarkkinoilla ja ajattelin niiden satavan alas vuoden aikana sammuttaen myös Euroopassa ja Suomessa orastaneen investointipalon.

Keskuspankkien voimin rahoitusmarkkinaongelmat kuitenkin taltutettiin ennen kuin ne ehtivät vaikuttaa merkittävästi reaalitaloudelliseen kehitykseen ja esimerkiksi Suomessa investointien kasvu kiihtyi vuoden aikana varsin hyvään vauhtiin. Vaikka vienti edelleen yskähteli, riitti kotimaisten investointien kasvu vetämään sekä BKT:n että työllisten määrän kasvuun.

Suomen talous vuonna 2017

Vaikka kasvu on nyt lähtenyt käyntiin euforiaa ei ainakaan talousennusteissa ole havaittavissa. Viralliset talousennustajat eli Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö ennustavat kasvun hieman hiipuvan vuonna 2017. Suomen Pankissa Suomen talouden nähdään kasvavan 1,3 prosenttia ja valtiovarainministeriössä vain 0,9 prosenttia. Ennusteiden tärkein ero löytyy kotimaisesta kysynnästä: ministeriö ennustaa yksityiseen kulutukseen ja investointeihin vaimeampaa kasvua kuin Suomen Pankki. Molemmissa ennusteissa työttömyyden laskun nähdään edelleen jatkuvan.


Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön ennusteissa työttömyyden laskun nähdään edelleen jatkuvan.


Selvältä näyttää, että vuonna 2017 Suomen talouden kehitys on erittäin riippuvainen kotimaisen kysynnän kehityksestä. Kansainväliseen taloustilanteeseen liittyy paljon riskejä, joiden myötä viennin kasvunäkymät pysyvät heikkoina. Tällä hetkellä kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasollaan vuoden 2010 jälkeen ja investointien veto näyttää edelleen hyvältä. Tässä valossa liikaan pessimismiin ei ole syytä.

Toisaalta varsinkin investoinneissa voi tapahtua nopeastikin käännös huonompaan, erityisesti silloin, jos rahoitusmarkkinoilla luottamus alkaa horjua. Tällä hetkellä Euroopassa ongelmia aiheuttaa ennen kaikkea Italian pankkisektori, jonka tervehdyttämisessä sekä Euroopan keskuspankki että Italian valtio joutuvat tekemään tulevina kuukausina kovasti työtä. Jotta Suomen talouden kasvu voi jatkua vakaana, keskuspankkien on onnistuttava ylläpitämään positiivista pöhinää globaaleilla rahoitusmarkkinoilla. 

Vaikka keskuspankkien tuloskortti on ollut viime vuosina vakuuttava, poliittiset riskit näyttävät kasvavan kasvamistaan. Myös näiden realisoitumisesta liikkeelle lähtevät kehityskulut voivat vaikuttaa investointihalukkuuteen nopeastikin Euroopassa ja Suomessa. Tällöin talouden ja työllisyyden kasvu voi jäädä ennusteiden tasosta merkittävästikin.

Hyvinvointitalouden vuosi 2017

Myös hyvinvointitalouden näkökulmasta vuosi 2017 alkaa paremmissa merkeissä kuin edellinen. Työttömyyden kääntyminen laskuun vuoden 2016 aikana on ollut erittäin hyvä uutinen, sillä työttömyys on keskeinen hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttava tekijä. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut työmarkkinoiden polarisaatio: pitkäaikaistyöttömyys ja piilotyöttömyys jatkavat yhä kasvuaan.

Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten tukeminen olisikin tällä hetkellä erittäin tärkeää, jotta pitkällä tähtäimellä mahdollisimman monen työpanos olisi työmarkkinoiden käytettävissä. Valitettavasti vuoden 2017 aikana järjestöjen ja säätiöiden mahdollisuudet tukea näitä ihmisryhmiä ovat edelleen heikentymässä. Esimerkiksi järjestöihin työllistymiseen on käytettävissä vähemmän palkkatukimäärärahoja kuin edellisenä vuonna.

Vuonna 2017 alkavat realisoitua myös esimerkiksi koulutukseen tehtävien leikkausten vaikutukset. Vaikka Suomessa ollaan kovin huolissaan työvoiman tarjonnan riittävyydestä ja työvoimaan osaamistasosta, leikkauspolitiikalla entisestään heikennetään osaamista ja supistetaan potentiaalista työvoiman määrää. Herää kysymys, onko leikkausten pitkän aikavälin vaikutuksia arvioitu riittävästi ennen päätöksentekoa.


Hyvinvointitalouden näkökulmasta viime vuosien yhteiskuntapolitiikan eriarvoisuutta lisänneet elementit aiheuttavat edelleen suurta huolta. 


Hyvinvointitalouden näkökulmasta viime vuosien yhteiskuntapolitiikan eriarvoisuutta lisänneet elementit aiheuttavat edelleen suurta huolta. On hyvä, että pääministeri Juha Sipilä on perustanut työryhmän eriarvoistumisen pysäyttämiseksi. Tärkeä kysymys on se, onko eriarvoistumisen pysäyttäminen ylipäätään mahdollista niissä talous- ja yhteiskuntapoliittisissa kehyksissä, joihin esimerkiksi Sipilän hallitus on sitoutunut.

SOSTEn hyvinvointitaloustyössä keskitytään vuoden 2017 aikana tekemään järjestöjen työn tuloksia ja vaikutuksia eri tavoin näkyväksi.  Järjestötyön vaikuttavuuden taloudellinen arviointi on keskeisessä roolissa ja järjestöjen käyttöön pyritään tuomaan erilaisia menetelmiä vaikuttavuuden osoittamiseksi. Järjestämme esimerkiksi koulutusta SROI-arviointimenetelmästä, josta julkaisemamme opas saadaan järjestöjen käyttöön alkuvuodesta.

Toinen keskeinen tavoite vuodelle 2017 on investointiajattelun edistäminen ja hyvinvointi-investointien moninaisuuden osoittaminen. Keräämällä esimerkkejä hyvinvointi-investoinneista pyrimme näyttämään, kuinka tärkeitä ne ovat hyvinvointiyhteiskunnan rakentumisessa. Hyvinvointi-investoinnit synnyttävät myös taloudellista tehokkuutta ja luovat perustan kestävälle taloudelle siten, ettei hyvinvointitavoitteista tarvitse tinkiä.

Hyvää ja investointirikasta alkanutta vuotta kaikille!

SOSTE

Jussi Ahokas

hyvinvointitaloustiimin päällikkö
pääekonomisti

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Tarkan euron sote-malli

Eduskunnan käsittelyssä olevilla sote- ja maakuntauudistusta koskevilla laeilla luodaan perusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallille. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy palveluiden rahoitukseen. Onhan niin, että rahoituksen taso lopulta määrittää myös palveluiden laajuutta ja laatua.

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on vahvistettava

Kunta-järjestö -yhteistyön kehittämisellä kohti tulevaisuuden hyvinvointikuntaa