fi | sv | eng

Viikon hyvinvointi-investointi

SOSTE esittelee vuoden 2017 alusta viikoittain yhden hyvinvointi-investoinnin.

viikko 1:

Riittävä lepo

Aamulehden artikkelissa työterveyden asiantuntijat ja kokemusasiantuntijat punnitsevat levon tärkeyttä hyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle: Tärkeintä palautumisen kannalta on uni, mutta keho ja mieli tarvitsevat muunkinlaista säännöllistä lepoa.

viikko 2:

Talvikengät, liukuesteet, hiekoitus ja tasapainoharjoittelu

Talvijalankulun turvallisuuskampanja Pysy pystyssä muistuttaa, että liukkaisiin voi varautua myös ennakkoon, esimerkiksi treenaamalla lihaskuntoa ja valitsemalla pitävät jalkineet.

viikko 3:

Terveellinen ja stressitön opinahjo

Yle uutisoi Kuhmossa Tuupalan uudesta puukoulusta, josta on tulossa lapsille terveellinen ja stressitön opinahjo. Kaupungille sekä lähialueelle se voi tuoda välillisesti melkoisen määrän euroja.

viikko 4:

Matalan kynnyksen harrastustoiminta lapsille

Joensuussa lapsille tarjotaan ilmaisia liikuntaharrastuksia – kulut ovat monelle perheelle liian kovat. Monet lapset putoavat koululiikunnan ja maksullisen seuraliikunnan väliseen tyhjiöön.

viikko 5:

Kuntien terveysinvestoinnit

Yksi elämä -terveystalkoot on koonnut 11 esimerkkiä, jotka osoittavat, että kunnissa on mahdollista investointien kautta parantaa suomalaisten terveyttä ja vähentää menoja.

viikko 6:

Palkalliset vapaat vanhemmille ja isovanhemmille

DNA on ottanut käyttöön palkallisen vapaan, joka myönnetään kaikille isovanhemmaksi tulleille DNA:n työntekijöille. Vanhempainliitossa puolestaan palkallista vapaata saavat koulunsa aloittavien vanhemmat.

Perheystävällisten käytänteiden tarkoituksena on tehdä työn ja perheen yhdistäminen työntekijöille mahdollisimman helpoksi sekä tukea perheiden yhdessäoloa elämän tärkeissä vaiheissa.

viikko 7:

Kaverikioski

Ystävänpäivän hyvinvointi-investointi tulee Janakkalan Tervakosken koulusta. Siellä on kehitetty kaverikioski.

Kioskilta pikkuoppilaat saattoivat hakea kuudesluokkalaisen leikkikaveriksi ja myös noutaa monenlaisia leikkivälineitä. Leikkijöillä oli yksi pääsääntö: lähde kaikkeen mukaan. Huonoa leikkiä ei ole. 

Kaveruus ja leikki kantavat pitkälle.

viikko 8:

Sukupuolineutraali avioliitto

Sukupuolineutraali avioliitto on keskusteluttanut Suomessa jälleen viime aikoina. Nyt kun laki tulee virallisesti voimaan, on hyvä nostaa se myös viikon hyvinvointi-investoinniksi.

Yhdysvaltalainen tutkija Julia Raifman Johns Hopkins -yliopistosta on tutkimusryhmänsa kanssa selvittänyt seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten riskiä yrittää itsemurhaa. Tutkimus osoitti, että yhteiskunnan avioliittolinjauksilla on yhteys nuorten itsemurhiin. Raifman kollegoineen analysoi nuorten itsemurhayritysten määrien muutoksia 47 osavaltiossa. Niistä 32 oli hyväksynyt sukupuolineutraalin avioliiton 2015 alkuun mennessä. Tutkimus osoitti, että ennen lainmuutosta 8,6 prosenttia kaikista ja 28,5 prosenttia homo-, lesbo- ja biseksuaalinuorista oli yrittänyt riistää hengen itseltään. Itsemurhaa yrittäneiden nuorten joukko kutistui lainmuutoksen jälkeen seitsemän prosenttia ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten kohdalla vähennys oli jopa kaksinkertainen.

Viikko 9:

Portaat

Talvilomakauden hyvinvointi-investiointina ovat portaat. Kevyenliikenteen väylien ohella myös portaat toimivat hyvänä ja usein myös helposti saavutettavana lähiliikuntapaikkana. Kirkkonummella sijaitsevan Jerikonmäen kuntoradan yhteyteen on suunniteltu portaat, jotka johtavat parkkipaikalta ylös mäelle. Portaille tulee pituutta noin sata metriä ja korkeuseroa 26 metriä. Askelmia tulee reilut 200. Jerikonmäen kuntoportaiden innostus on lähtöjään Helsingin Malminkartanossa sijaitsevan täyttömäen portaista, joissa on jopa 420 askelmaa. Malminkartanon portaat on havaittu erittäin suosituksi kuntoilupaikaksi.

Viikko 10:

Ahma-toimintamalli lastensuojelutyössä

Espoon keskuksen lastensuojelun henkilökunnan kehittämä Ahma-toimintamalli on ehdolla valtakunnallisen Sosiaalialan hyvä käytäntö -palkinnon saajaksi.
Espoossa mallia ollaan ottamassa käyttöön koko kaupungissa. Aiemmin lastensuojelun päivystystä hoiti Espoon keskuksessa yksi sosiaalityöntekijä ja käytäntö koettiin hyvin kuormittavaksi. Ahma-toimintamalli vastaa tähän, sillä se perustuu kolmen sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan tiimiin, joka toimii yhdessä viikon jaksoissa. He pohtivat yhdessä, kuinka lastensuojeluilmoituksen tultua kannattaa kulloinkin toimia, kuka soittaa vanhemmille ja ketkä lähtevät tapaamiseen.

Ahma-toimintamallin ansiosta lastensuojelun asiakas saa nyt avun aiempaa nopeammin, jolloin ehkäistään myös lapsen ja perheen tilanteen pahempaa kriisiytymistä. Kokemus on osoittanut, että pelkkä nopea tapaaminen saattaa olla riittävä tuki perheelle. Noin 40 prosentissa tilanne on ratkennut jo ensitapaamisessa eikä monessa asiassa tarvita myöhemmin enää lastensuojelua, iloitsee johtava sosiaalityöntekijä Natalja Ugbah.

Espoon keskuksen sosiaalityön Ahma-toimintamalli osoittaa, että hyvinvointi-investointina voidaan nähdä myös olemassa olevien toimintatapojen muuttaminen ja toimintamallien edelleen kehittäminen. 

Viikko 11:

Valtion päämiehen kiusaamisen vastainen kampanja - investointi sosiaaliseen hyvinvointiin

Kampanjalla pyritään nostamaan esiin toimiviksi havaittuja keinoja kiusaamisen torjumiseksi. Kampanjan pääyhteistyökumppanin ME-säätiön tavoitteena on, että vuonna 2050 Suomessa ei olisi yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta.#kannustusryhmä.  

Viikko 12:

Kunnan kustantamat liukuesteet ikääntyneille

Oulun kaupunki tarjoaa 75 vuotta täyttäneille kuntalaisilleen maksuttomat liukuesteet Suomi 100 -tekona. Liukuesteet jaetaan syksyllä 2017 vanhustenviikon yhteydessä. Kohderyhmään kuuluvia henkilöitä on Oulussa noin 12 300.

Viikko 13:

Puurakentaminen - ekologinen ja terveyttä edistävä investointi

Metsät ja metsäteollisuus ovat edelleen tärkeitä Suomelle ja suomalaisille. Pientalo- ja mökkirakentamisessa puu on aina ollut keskeinen materiaali. Moniaisista säännöksistä ja myös hinnasta johtuen puukerrostaloja sen sijaan on Suomen uudesta kerrostalokannasta vain viisi prosenttia. Tavoitteena on nostaa puukerrostalojen osuus uusista kerrostaloista 10 prosenttiin", kertoo Tampereen teknillisen yliopiston rakennusopin professori Markku Karjalainen.

Honkarakenne Oyj yhteistyökumppaneineen toimittaa vuoden 2020 loppuun mennessä yhteensä 34 hirsipäiväkotia eri puolille Suomea. Hirsirakenteiset päiväkodit ovat vastaus voimakkaasti kasvavaan kysyntään saada lapsille sisäilmaltaan puhtaita päivähoitotiloja. Vuoden 2017 aikana tavoitteena on aloittaa 5–7 päiväkodin rakentaminen. Päiväkotien kvr-urakoinnista vastaa Mediset Hoivarakentajat Oy, ja päiväkotioperaattorina kaikissa hirsipäiväkodeissa toimii Pilke päiväkodit Oy. Ensimmäinen hirsipäiväkoti nousee Auraan ja toinen Vantaalle.

Puutalojen edut kivisiin ja betonisiin sisaruksiinsa nähden kumpuavat positiivisista ilmastovaikutuksista. Hiilidioksidi sitoutuu puurakennukseen pitkäksi aikaa. Yksi metsässä kasvava puukuutio sitoo ilmasta itseensä tonnin hiilidioksidia. Puurakentamisessa etuina ovat myös keveys ja nopeus.

Viikko 14:

100 vuotta vapaaehtoistyötä 100 vuotiaan Suomen kunniaksi

Osuuspankki lanseerasi osana Suomi 100 -tekoa ”100 vuotta vapaaehtoistyötä” -kampanjan, joka toimii Hiiop100.fi-sivustolla. Hiiop-sivusto on vapaaehtoistoiminnan tori ja kohtaamispaikka. Sivuilta löytää erilaisia tapoja ja paikkoja tehdä vapaaehtoistyötä. Sivuilla voi myös ilmoittaa vapaaehtoistehtävän, jota olet itse järjestämässä ja etsiä siihen vapaaehtoisia sekä koota sivuston kautta ilmoittautumiset vapaaehtoistehtävääsi. Sisältö lisääntyy sitä mukaa, kun vapaaehtoistoiminnan järjestäjät ottavat sivuston käyttöönsä. Sivuston ylläpidosta sekä kehittämisestä vastaa OP Ryhmä, joka tekee tiivistä yhteistyötä erilaisten vapaaehtoistoiminnan järjestäjien kanssa.

Etusivulla oleva laskuri kertoo, kuinka paljon vapaaehtoispäiviä on tehty satavuotiaan Suomen kunniaksi. Laskuri laskee päivät henkilötyövuosiksi, joita on tavoitteena kerryttää yhteensä sata. 100 henkilötyövuotta on yhteensä 22 200 henkilötyöpäivää. 

Viikko 15:

Kelan perhevapaakorvaus - hyvinvointi-investointi tasa-arvoon työpaikoilla

Perhevapaakorvauksen tarkoituksena on vähentää erityisesti naisvaltaisilla aloilla kustannuksia, joita työnantajalle tulee perhevapaista. Näin pyritään tukemaan naisten työllistymistä ja tasa-arvoista kohtelua työmarkkinoilla.

Viikko 16:

Sähköpoytä investointina työhyvinvointiin

Toimistotyössä asennon vaihtamisella voi ehkäistä tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Sähkösäätöinen pöytä mahdollistaa istumisen ja seisomisen vuorottelun. Lisäksi se tulee työnantajalle edulliseksi.

Viikko 17:

Peruskoululaisille mahdollistettu ilmainen bussikyyti luo pohjaa tulevaisuuden joukkoliikennesukupolvelle

Mikkelissä käynnisteään joukkoliikennekokeilu, jossa Mikkelin 5000 peruskoululaista saavat ilmaiset bussikyydit. Ilmaiset kyydit tulevat voimaan 15. elokuuta 2017.
Ilmainen joukkoliikenne kattaa ikäryhmän 7—16-vuotiaat. Ilmainen joukkoliikenne koskee koulumatkojen lisäksi myös vapaa-aikoja ja lomia.Mikkelin kaupungin teknisen johtaja Jouni Riihelän mukaan tavoitteena on kasvattaa uusi joukkoliikennesukupolvi, jonka pääsy mm. harrastuksiin helpottuu.

Viikko 18:

Toimistosta terveellisempi pienillä panostuksilla - lisää työhyvinvointia ja -tehoa

"Liikaa istumista, huono sisäilma, liikaa kahvia. Toimistotyöläisen ankea arki on tuttua lukemattomille ihmisille" kertoo tutkija Elizabeth C. Nelson Twenten yliopistosta Hollannista.Nelson toteaa, että työtehon laskeminen tulee kalliiksi yrityksille. Siksi viihtyvyyteen ja terveellisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Ihmisille voi saarnata terveistä elämäntavoista, mutta mikään ei välttämättä muutu. Ympäristön muuttaminen terveellisempiä valintoja suosivaksi voi toimia paremmin, Nelson opastaa. Toimistoissa yksinkertaiset keinot on todettu toimiviksi: kahviautomaatit sivummalle ja vettä sekä hedelmiä houkuttelevasti tarjolle. Perinteisten nurkassa seisovien Jukkapalmujen lisäksi viherseiniä. Kasveilla on rauhoittava ja stressiä vähentävä vaikutus. Niitä pitäisi voida nähdä jokaiselta työpisteeltä.

Viikko 19:

Yksi pyöräilyyn sijoitettu euro tuo kahdeksan euroa takaisin

Jyväskylän kaupunki panostaa pyöräilyyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämiseen. Kaupungin vision on olla vuonna 2025 Suomen paras arkiliikkumisen kaupunki. Tavoitteena on, että 25% kaikista matkoista Jyväskylässä tehdään pyörällä. Pyöräilyllä saavutettavien taloudellisten hyötyjen on laskettu olevan huomattavan suuria. Pyöräilyn terveyshyötyjen arvioimiseen on maailman terveysjärjestö WHO kehittänyt HEAT –työkalun (Health Effect Assessment Tool). HEAT-työkalulla tehdyn laskelman perusteella pyöräilyn kaksinkertaistaminen (kulkumuoto-osuus 25 %) Jyväskylässä vuoteen 2025 mennessä toisi yhteensä noin 40 miljoonan euron hyödyt (keskiarvo 4,0 M€/vuosi).

Viikko 20:

Koululiikunnasta vauhtia koko perheen liikunnan harrastamiseen - panostus yhteishenkeen tuo tulosta

Pari vuotta sitten Perhon Keskuskoulussa aloittanut liikunnan opettaja Essi Rantanen on puhaltanut yhteishenkeä paitsi koululaisiin, niin myös heidän perheisiinsä. Tuloksena on hurjasti kasvanut lasten ja nuorten liikunnan määrä. Mitä Essi sitten on tehnyt? Hän on tuonut kouluun välituntiliikuntahetkiä, aloittanut kuntosalikurssin ja ruvennut pitämään mm. Essin lihaskunto- ja syketyskerhoa. Talvella on tehty hiit-treenejä, keväämmällä siirrytty ulos. Vapaa-ajalla syketystä on pidetty myös nuorten vanhemmille. Essin kerhot toimivat koulun jälkeen, vapaa-ajalla. Ne keräävät joka viikko kymmenittäin nuoria. Esimerkiksi koko kunnan 44 kahdeksasluokkalaisesta 30 valitsi vapaaehtoisen kuntosalikurssin. Essi Rantalan mukaan kyse on liekkiin puhaltamisesta. Jotta liikuntakipinä iskisi mahdollisimman moneen, pitää kokeilla useita lajeja.Hyvänä esimerkkinä liikunnan yhteisöllisyydestä voidaan pitää Kokkola City Run -tapahtumaa, johon Perhon Keskuskoulusta lähtee 123 henkeä. Se on yli puolet koulun oppilaista. Siitäkin huolimatta, että tapahtuma on omalla ajalla ja osin omalla rahallakin. Koulu osallistuu kustannuksiin maksamalla puolet osallistumismaksusta, vapaa-aika maksaa bussikyydin ja Perho-paidan.

Viikko 21:

Palvelut tarpeen mukaan - maksuton leikkikerhotoiminta säästää kunnan varhaiskasvatuksen resursseja

Noin 73 000 asukkaan Lappeenrannassa on viime syksystä saakka alettu kehittää maksuttomia leikkikerhoja. Kaupungissa on nyt jo neljä leikkikerhoa ja elokuussa aloittaa viides. Osaan kerhoista lapsen voi viedä jopa neljänä tai viitenä päivänä viikossa. Tavoitteenamme on tarjota maksutonta kerhopaikkaa sellaiselle perheelle, jolle se palvelu riittää. Näin heidän ei tarvitse hakeutua lakisääteisen varhaiskasvatuksen piiriin, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki.

Aiemmin kerhotoiminta oli niukkaa, ja tiukka taloustilanne heitti varjonsa juuri leikkikerhojen ylle. Tilastoista kuitenkin selviää, että leikkikerhotoiminta on kaupungille moninkertaisesti edullisempaa päiväkoteihin verrattuna. Vuonna 2015 lapsen hoitaminen päiväkodissa maksoi Lappeenrannan kaupungille keskimäärin 864 euroa kuukaudessa. Leikkikerhossa olevan lapsen kustannus kaupungille oli 261 euroa kuukaudessa. Kerhotoiminnan järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Kunnat saavat myös itse päättää kerhomaksuista. Valtakunnallisena trendinä on kuitenkin ollut maksuttomuus.

Viikko 22:

Tampere ostaa vaikuttavuutta - sijoittajat rahoittaa nuorten tukipalveluja

Tampere on mukana lasten ja perheiden hyvinvointia edistävässä hankkeessa, jonka rahaston varat kerätään yksityisiltä sijoittajilta. SIB-malli on Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) Suomeen tuoma. Rahastoa hallinnoi FIM. Sitran vaikuttavuusinvestoimisen projektijohtaja Mika Pyykkö kertoo, että kunnalle SIB tarkoittaa mahdollisuutta taloudellisesti riskittömään, budjetin ulkopuoliseen rahoitukseen. Jos hyvinvoinnin tavoitteet saavutetaan, kunta palauttaa rahastolle osan säästöstä, joka syntyy, kun ongelmat vähenevät. Jos tavoitteisiin ei päästä, kunta ei maksa euron euroa, vaan riski jää sijoittajalle. Tampereen lisäksi mukana ovat nyt Hämeenlinna, Vantaa ja Oulu. Jokainen kaupunki tekee suunnitelmat omien tavoitteidensa mukaan. Hyvinvoinnin lisäykselle määritellään mitattavat tavoitteet. Lasten ja nuorten tueksi valitaan parhaat palveluntarjoajat. Asiantuntija ja koordinaattori on Lastensuojelun Keskusliitto.

Malli ohjaa Pyykön mukaan kuntia ostamaan vaikuttavuutta. Tampereella SIB tuo hyvinvointijohtaja Taru Kuosmasen mukaan kaivattuja lisäresursseja hyvinvointipalveluihin. Tampereen kokoisessa kaupungissa tämä tarkoittaa tarkoittaa miljoonaluokan hanketta. Myös tekemisen kulttuuri uudistuu, kun kaupunki omaksuu kansainvälistä tapaa, jossa yritykset voivat ottaa yhteiskunnallista vastuuta.

Lisätietoja SIB-mallista.

Viikko 23:

Euro kirjastoon tuo kolme takaisin

Kirjastot ovat hyvinvointi-investointi. Tuoreen kirjastoalan raportin mukaan lukutaidon tukemisesta saatavissa säästöissä on miljadien eurojen mahdollisuus. Yksi euro kirjastolle hyödyttää yhteiskuntaa kolmella – neljällä eurolla. Hyödyt syntyvät siitä, että tutkimusten mukaan hyvä lukutaito edistää työllistymistä ja ehkäisee osaltaan syrjäytymistä. Kirjastojen ylläpito maksaa vuodessa yli 300 miljoonaa euroa, ja suurin osa kuluista maksetaan kuntien kukkaroista. Kirjaston osuus kunnan menoista on runsaan prosentin suuruusluokkaa.

Viikko 24:

Älä kerro Martille -keräyskampanja rauhanvälityksen edistämiseen

Presidentti Martti Ahtisaaren perustaman CMI:n tarkoituksena on ehkäistä konflikteja maailman vaikeimmilla konfliktialueilla. Käytännössä CMI:n työ on sitä, että tuodaan konfliktin osapuolia neuvottelupöydän ääreen luottamuksellisessa tilanteessa, kulissien takana ja epävirallisella tavalla. Tavoitteena on saada aikaan yhteyksiä ja luottamusta osapuolten välille.

Presidentti Ahtisaari täyttää 80 vuotta 23. kesäkuuta ja tämän kunniaksi on toteutettu Älä kerro Martille -keräyskampanja, jolla on kerätty varoja CMI:n työn toteuttamiseen. Kampanjan tavoitteena oli kerätä yhteensä 200 000 euroa, mutta se ylitettiin reilusti, sillä keräys tuotti kokonaisuudessaan lähes 600 000 euroa. Summa on merkittävä, sillä CMI:n arvion mukaan yksi rauhanneuvottelu maksaa noin 40 000 euroa.

Viikko 25:

Panostaminen ennaltaehkäisyyn toi miljoonasäästöt

Miljoona poikineen on säästynyt sen jälkeen, kun Mäntsälä ja Pornainen päättivät oikeasti uskoa ennaltaehkäisyyn sosiaali- ja terveydenhuollossa. Resepti esimerkiksi perheiden parissa tehtävässä työssä on ollut yksinkertainen – Kun aikuiset voivat hyvin, voivat lapsetkin, tokaisee perusturvajohtaja Eija Rintala. Perheiden avuksi on tarjolla muun muassa kodinhoitajia, jollaisen voi saada alle vuoden vanhan lapsen vanhemmat, jos neuvolassa niin arvioidaan tarvittavan. Varhaiselle puuttumisella huoliin ja murheisiin pyritään estämään ongelmien kasautuminen.

Perusturvajohtaja Eija Rintala toteaa, että harvassa kunnassa on uskallettu oikeasti satsata ennaltaehkäisyyn. Pikemmin hankkeet ovat jääneet ajatusten tasolle. Syynä on yleensä ollut se, ettei ennaltaehkäisyn tuottamaa tulosta näe budjettikaudessa eikä kahdessa. Mätsälässä ja Pornaisissa on onnistuttu hoitamaan asiat paremmin pienemmällä rahalla. Lastensuojelumenot ovat alun nousun jälkeen kääntyneet rajuun laskuun ja putosivat vuodessa viidenneksellä, kertoo perusturvajohtaja Eija Rintala. Mäntsälän ja Pornaisten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on tuonut miljoonien säästöt. Kulut ovat olleet liki yhdeksän prosenttia pienemmät kuin muissa keskisuurissa kunnissa.

Viikko 26:

Kuntopyörällä virtaa koululaisen matkapuhelimeen

Lapuan Keskuskoulun yläkoulun piha toimii esimerkkinä monelle muulle kunnalle, sillä se on täynnä erilaisia liikuntavälineitä ja -telineitä. Sieltä löytyy jopa kuntopyörä, jota polkemalla oppilas voi ladata kännykkää. Hallituksen kärkihankkeena on lasten ja nuorten liikunnan lisääminen. Tähän kuuluu esimerkiksi se, että kouluissa tulisi liikkua tunti päivässä. 13–18-vuotiaiden liikuntasuositus on vähintään 1–2 tuntia päivässä. Olympiakomitean lasten ja nuorten liikunnan erityisasiantuntija Jukka Karvinen kertoo, että hallituksen hankkeen osana on liikuntaolosuhteiden parantaminen. Koulut sijaitsevat usein keskeisillä paikoilla, hyvien yhteyksien päässä, jolloin ne olisivat myös luontevia liikuntapaikkoja. Karvinen kertoo, että kuntia kannustetaan siihen, että lähiliikuntapaikkoja tehtäessä hyödynnettäisiin koulujen pihoja.

Viikko 27:

Työmatkapyöräilijöille lisäkannuste verotuksen avulla

Liikenneministeri Anne Berner ehdottaa polkupyörällä työmatkansa ajaville kilometriperusteista verovähennystä. Nykyisin pyörän käytöstä voidaan myöntää matkakuluvähennystä 85 euroa koko vuodelta, kun esimerkiksi omalla autolla ajamisesta saatava verohyöty voi olla 0,24 euroa kilometriltä. Ministeri Berner harkitsisi korvauksia pyöräilijöille myös työtehtävien vuoksi tehtävistä matkoista, mutta ei osaa sanoa, minkä suuruisia summia voitaisiin maksaa. – Tärkeintä olisi, että se toisi aidosti muutosta ja lisäisi pyöräilyn osuutta, hän sanoo. Bernerin mielestä pyöräilyä tukemalla voidaan parantaa merkittävästi kansanterveyttä ja vähentää ilmastopäästöjä.

Viikko 28:

Euron panostus järjestöjen kehitysyhteistyöhön tuo kolminkertaisen hyödyn

Kansalaisjärjestöt keräsivät vuonna 2016 vähintään 110 mil­joonaa euroa yksityistä rahoitusta sijoitettavaksi kehitysyhteistyöhön sekä kotimaassa tehtävään kehitysviestintään ja globaalikas­vatukseen. Kun mukaan lasketaan edes karkea arvio järjestöissä tehdyn noin 460 000 vapaaehtoistyötunnin sekä järjestöjen saamien tavaralahjoitus­ten ja palveluiden arvosta, järjestöt hankkivat ainakin kaksinkertaisen määrän varoja kehitysyhteistyöhön verrattuna ulko­ministeriön myöntämiin järjestöavustuksiin. ”Kun ulkoministeriö antaa järjestöille euron, pystyvät ne käyttämään kehitysyhteistyöhön yhteensä kolme euroa – kiitos oman varainhankinnan. Lisäksi ulkoministeriön teettämät riippumattomat arviot ovat jo osoittaneet, että järjestöjen kehitysyhteistyö on kustannustehokasta”, sanoo Kepan asiantuntija Auli Starck.

Viikko 29:

Vanhusten paremmalla kuntouttamisella lähes miljardisäästöt

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa tutkinut Aalto-yliopiston professori Erkki Vauramo sanoo, että terveydenhuollon kuluista voisi säästää jopa 700–900 miljoonaa euroa, mikäli laitoshoidossa asuvat vanhukset kuntoutettaisiin nykyistä paremmin. Vauramo väittää, että Suomessa on 12 000–15 000 laitoshoitopaikkaa "liikaa". Tuo määrä laitoshoidossa makaavista vanhuksista on sellaisia, jotka voisi kuntouttaa sängystä ylös takaisin itsenäiseen elämään, mikäli hoitohenkilökunnalla olisi tähän resursseja: osaamista, tietämystä ja aikaa, sekä hoitokeskuksissa paremmin tiloja ja välineitä.

Viikko 30:

Oma kylä muistisairaille

Helsinkiin ja Tampereelle on suunnitteilla dementiakyliä laitoshoidon tilalle. Malli tulee Hollannin Hogeweystä. Pari vuotta sitten valmistunut ensimmäinen Hogeweyn kylä näyttää katuineen, puistoineen ja puutarhoineen tavalliselta hollantilaiskylältä pienoiskoossa. Kylään tullaan vartioidun portin kautta. Aukiolla solisee suihkulähde, keväisin kukkivat alppiruusut. Asukkaat saavat liikkua alueella vapaasti, he käyvät yksin tai avustajan kanssa kävelyllä, ostoksilla myymälässä, kampaajalla, fysioterapeutilla tai matkatoimistossa. Kylässä toimii kerhoja, joissa asukkaat voivat harrastaa musiikkia, maalausta, leivontaa tai kukkien asettelua. Asukkaita ja lähinaapureita palvelevat lisäksi ravintola, pubi ja teatteri, jossa järjestetään musiikki- ja näytelmäesityksiä.

Viikko 31:

Runsas hillasato innosti hyväntekeväisyyteen

"Ajattelin, että kun tätä hillaa on niin paljon ja joukossamme on paljon huonokuntoisia tai vanhuksia, jotka eivät muuten saa tätä herkkua, niin miksi en poimisi heille. Itselle tästä tulee hyvä mieli, on mukava kuntoilla ja samalla ajattelen, että joskus minäkin istun siellä keinutuolissa". Näin hienosti ranualainen Eliina Mäntyjärvi ratkaisi ongelman, mitä tehdä, kun hillaa tulee enemmän kuin itse tarvitsee. Sosiaalisen median välityksellä myös muut ihmiset ovat innostuneet marjastamaan ja toimittamaan ylimääräiset marjat hyväntekeväisyyteen Eliinan esimerkin mukaan. Sosiaalinen media osoitti jälleen, että yhteisöllisyys ja toisista huolehtiminen ovat edelleen voimissaan.

Viikko 32:

Porin kaupunki lanseerasi nuorisopassit tukemaan lasten ja nuorten harrastamista

Porin nuorisopassien tavoitteena on lisätä nuorten harrastamista, liikkumista ja kulttuurituntemusta. Nuorisopasseilla opiskelijat voivat osallistua ilmaiseksi erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin ja harrastuksiin. Nuorisopassi mahdollistaa tuen nuoren itsensä valitsemalle liikuntamuodolle. Nuorisopassi osoittaa ketteryyttä ja suurempaa valinnanmahdollisuutta kuin perinteiset tavat tukea eri-ikäisten kuntalaisten liikkumista, kuvailee opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylitarkastaja Sari Virta. Käytännön esimerkkinä Porin kaupunki aikoo lisätä lasten ja nuorten liikkumista jakamalla runsaasti ilmaista uintiaikaa. Kaupunki tarjoaa kymmeniä ilmaisia uintikertoja kaikille kuudes- ja seitsemäsluokkalaisille. Oppilaille tehdään oma uintiranneke, johon ladataan lukuvuoden voimassa olevat uintikerrat. Uintikertoja on kaikkiaan 43 eli yksi jokaista lukuvuoden viikkoa kohden.

Viikko 33:

Iisalmen kaupunki tarjoaa ilmaisen uimahallinkäytön pitkäaikaistyöttömilleen

Iisalmelaiset työttömät pääsevät jatkossa uimaan ilmaiseksi Iisalmen uimahalliin. Asiasta päätti kaupunginhallitus maanantain kokouksessaan.
Ilmaista sisäänpääsyä kokeillaan vuoden ajan. Kokeilun piirissä ovat kaikki yli 300 päivää työttömyyden takia työmarkkinatukea saaneet kaupunkilaiset.
Kohderyhmään kuuluville työttömille myönnetään uimahallilippu, jota voi käyttää kahdesti viikossa. Syntyvät kustannukset katetaan kaupungin työllisyyspalveluiden määrärahoista.

Viikko 34:

Positiivisen diskriminaation rahoituksella hyviä tuloksia helsinkiläisissä kouluissa

Syksyllä 2008 Helsingissä alettiin jakamaan määrärahaa kouluille, jonka jakoon vaikuttavat huoltajien koulutustaso, perheiden tulotaso sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus koulujen oppilaaksiottoalueella. Määrärahalla pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Helsingissä suuri osa rahoituksesta on käytetty koulunkäyntiavustajien ja muiden tukihenkilöiden palkkaamiseen.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n mukaan malli on lisännyt selvästi oppilaiden hakeutumista yläkoulusta toisen asteen koulutukseen. Hyötyjiä ovat ennen kaikkea maahanmuuttajataustaiset oppilaat sekä suomenkieliset pojat. Tutkimuksen tehnyt Mikko Silliman.sanoo Ylelle yllättyneensä tutkimuksen tuloksista ja etenkin siitä, että ne olivat niin yksiselitteiset, "Näyttää siltä, että pienellä panoksella saa yllättävän suuria vaikutuksia", Silliman summaa tuloksia.

Viikko 35:

Henkivakuutusyhtiö lähtee tukemaan vapaaehtoistyön kehittämistä

Nordea Henkivakuutus lähtee mukaan rahoittamaan Syöpäjärjestöjen valtakunnallista tukihenkilötoimintaa ja sen kehittämistä. Syöpäsäätiön ja Nordea Henkivakuutuksen yhteistyö mahdollistaa vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen ja johtamisen kehittämisen niin, että vapaaehtoistoiminnan on mahdollista toteutua laadukkaasti joka puolella Suomea. Lisäksi Nordea Henkivakuutuksen rahoituksella kehitetään Syöpäjärjestöjen vertaistukitoimintaa esimerkiksi sairaaloissa ja verkkoympäristöissä. 

Vapaaehtoistoiminta ja etenkin tukihenkilötoiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä ja päivittämistä. Ihmisten tapa toimia vapaaehtoisena on muuttunut viime vuosina kovasti. Meidän tulee huomioida tällaiset muutokset herkästi, jotta ihmiset haluavat jatkossakin toimia Syöpäjärjestöissä vapaaehtoisena. Myös sairastuneiden ja heidän läheistensä tarpeet ovat muutoksessa hoidossa ja hoitoajoissa tapahtuvien muutosten vuoksi.

Viikko 36:

Jokaiselle lapselle mahdollisuus yhteen harrastukseen

"Jokaisella lapsella on mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen" - Lauri Lylyn Tampereen pormestariohjelmaan kirjattu lupaus sai aikaan toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenenä kaupungin asioita käsittelevä Perttu Jussila toimii myös Tampereen keilailuliiton puheenjohtajana. Jussila oivalsi, että liitto yleishyödyllisenä tahona voisi kantaa kortensa kekoon pormestariohjelmaan kirjatun lupauksen toteuttamiseksi.

Tampereella Kaupin keilailuhallilla on myöhäisiltapäivisin usein rauhallista. Jussila laskeskeli, että muutama ilmainen keilailuvuoro ei aja hallia konkurssiin, vaan pikemmin hyödyttää niin lajia, liittoa kuin nuoriakin. Keilauksen kaltaiset marginaalisemmat lajit, joilla ei ole kauheasti medianäkyvyyttä, voivat saada uusia harrastajia. Tämä on vähän kuin sijoitus tulevaisuuteen, Jussila laskeskelee. Tampereen keilailuliitto tarjoaa syyskuun alusta alkaen noin kouluikäisille, eli 7–20-vuotiaille lapsille ja nuorille, ilmaisia keilailuvuoroja maanantaisin ja perjantaisin klo 14-16 Kaupin keilahallilla. Harrastaminen välineineen on täysin maksutonta eikä sido kävijöitä mihinkään. Paikan päälle voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista, mutta isommalle porukalle voi varata radan etukäteenkin.

Viikko 37:

Satavuotiaalle Suomelle jättirahasto lasten ja nuorten hyväksi

Eduskunta aikoo perustaa HS:n tietojen mukaan uuden Sitran mallisen jättirahaston Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi. Lapsiin, nuoriin ja syrjäytymisen ehkäisyyn keskittyvän rahaston alkupääomaksi on kaavailtu jopa 50 miljoonaa euroa. Rahat on määrä löytää budjettikehyksen ulkopuolelta, mutta kuitenkin eduskunnan alla olevista varoista. Uusi rahasto muistuttaisi toiminnallisesti vuonna 1967 perustettua Sitraa eli Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi perustettua rahastoa. Sillä olisi kokonaan oma organisaatio ja hallinto.

Viikko 38:

Matalan kynnyksen valmennuspajatoiminta on kustannustehokas tapa tukea nuoria kohti koulutusta ja työelämää

Sokra-hankkeen Valmennuspaja Mahiksen vaikutusten ja kustannusten tarkastelua -tutkimuksen tulokset julkaistiin syyskuussa Kuntamarkkinoilla. Tutkimuksen mukaan matalan kynnyksen valmennuspajatoiminnalla nuorten hyvinvointia pystytään lisäämään erittäin kohtuullisilla kustannuksilla. Toiminta todetaan kustannustehokkaaksi tavaksi tukea nuorten koulutuspolkuja ja työelämään siirtymistä. Vajaalla 250 eurolla kuukaudessa nuorelle on mahdollista tarjota tukea, joka voi olla ratkaiseva tekijä jatkopolun löytymisessä ja toteutumisessa, toteaa tutkija Anne Surakka Diakista. Käytettävien resurssien ja toiminnasta saatavien hyötyjen suhdetta voidaan pitää vähintäänkin kohtuullisena ja toimintaa perusteltuna sekä kunta- että kansantalouden näkökulmasta.

Viikko 39:

Koulujen ylijäämäruoka jaetaan vähävaraisille lapsiperheille Turussa

Turussa ruokapalveluja tarjoava Arkea Oy ryhtyy lahjoittamaan kouluista ylijäänyttä ruokaa vähävaraisille lapsiperheille Turussa. Ruuan jakaminen toteutetaan yhteistyössä valtakunnallisen hyväntekeväisyysjärjestö Hope ry:n kanssa. Ylijäämäruoan jakaminen apua tarvitseville on keino tehdä hyvää ja samalla välttää ruoan päätymistä biojätteeksi. Kouluruoan jakelu nimenomaan lapsiperheille on järkevää, sillä kouluruoka on suunniteltu ravitsemuksellisesti erityisesti lapsille ja nuorille, sanoo Arkean palvelujohtaja Paula Juvonen tiedotteessa.


Hope ry valitsee asiakasperheet ja koordinoi avustustoimintaa. Hope ry:n nimeämät perheet saavat noutaa ylijäämäruokaa oman alueensa koulusta ruokailuajan päätyttyä. Ruoka jaetaan perheille vastikkeetta. Avun tarvitsijoita on paljon, ja asiakasmäärämme ovat kasvaneet hurjasti viime aikoina. Kouluruoan jakelun kautta saamme helpotettua monen asiakasperheemme tilannetta, sanoo Hope ry:n Turun tiiminvetäjä Arja Heinonen. 

Viikko 40:

Yhden Icehearts-joukkueen säästöt yhteiskunnalle 2,8 miljoonaa euroa

Icehearts-toiminta vastaa mallikkaasti pitkään Suomessa ja maailmalla huolestuttaneeseen globaaliin ongelmaan eli nuorten miesten syrjäytymiseen. Icehearts-mallin mukaista toimintaa on järjestetty pojille vuodesta 1996 lähtien. Icehearts-malli kehitettiin suuresta huolesta, jota kohdattiin lastensuojelulaitoksissa. Huostaan otetut nuoret olivat 15 vuoden iässä jo suurissa ongelmissa. Nuorilla oli päihdeongelmia, mielenterveysongelmia ja ongelmia koulunkäynnissä. Monilla oli pitkä rikosrekisteri ja ongelmien ratkaisuun käytettiin väkivallan keinoja. Tytöille suunnattu Icehearts-toiminta aloitettiin vuonna 2014. Syrjäytymisvaarassa olevien tyttöjen kohdalla Icehearts-toimintamalli on poikkeuksellinen. Se kutsuu vetäytyvät sekä passiivis-aggressiiviset tytöt yhteisöön, joukkueeseen, ja antaa tytöille roolimallin aktiivisesta, itseään kunnioittavasta naisesta, joka toimii tasa-arvoisena poikien ja miesten kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloitti toimintamallin tutkimisen kaksi vuotta sitten. Helsingin Suutarilassa perustettu joukkue ja sen taival tutkittiin retrospektiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Petri Hilli laski Sitran mallin ja kohortti -87 aineiston pohjalta joukkueen kustannusvaikuttavuutta. Tulokset ovat hämmästyttäviä. Joukkueen toiminta ja tuki pojille säästi yhteiskunnan varoja pelkästään sosiaalityön kuluissa 857 000 €. Toiminnan avulla NEET-nuorten määrä puolitettiin (NEET = Not in Employment, Education or Training). NEET-nuorten vähentämisen tuotto-odotus yhteiskunnalle on 1,9 miljoonaa euroa. Näiden laskelmien mukaan säästö yhteiskunnalle on 857 000 € + 1,9 milj. € = 2,8 milj.€. Tuloksesta on vähennetty toiminnan kustannukset 12 x 50 000 €, jotka pitävät käytännössä sisällään kasvattajan henkilöstökulut ja toiminnan kuluja.

Viikko 41:

Sadan ikäihmisen unelma toteen

Ylivieskassa on päätetty toteuttaa Suomen juhlavuoden kunniaksi sata kappaletta ikäihmisten unelmia. Unelmat ovat pieniä: tanssimatkoja, matonpesureissuja tai vaikkapa päivä hirvimetsällä. Esimerkkinä muistisairaan Paavon käynti hirvimetsällä.

Viikko 42:

Koulukoira rauhoittamaan tuntityöskentelyä

Erityisluokanopettaja Kaija Salmella on käytössään koulukoira. Salmi toteaa, että "koiran avulla lapset oppivat sosiaalisuutta, ryhmässä toimimista ja positiivisen palautteen antamista kaverille". Koiran tuominen oman luokkaan oli Kaijan idea. Neljä vuotta sitten hän kiinnostui koulukoiratoiminnasta ja kävi koulutuksessa Koira koulutus- ja kuntoutustyössä ry:n kurssilla. Koiransa Topin hän käytti saman yhdistyksen järjestämässä soveltuvuustestissä. Oppilaiden vanhemmat olivat myös idean takana. Kaikkien oppilaiden vanhemmat hyväksyivät ajatuksen koulukoirasta. Topin toivotti tervetulleeksi myös parin koirille vähän allergisen oppilaan kotiväki. Myös koulun rehtorilta tulee vankka tuki koulukoiratoiminnalle on. Se, miten hyvää Topin läsnäolo on vilkkaalle ryhmälle tehnyt, ei ole jäänyt koulussa huomaamatta. Salmi muistuttaa, että "Topi ei ole mikään maskotti tai lemmikki, vaan tärkeä työväline opetuksessa". Koira ei ole koskaan vain lasten valvonnassa luokassa, vaan opettaja tai ohjaaja on aina mukana.

Viikko 43:

Hirvimerkki!-kampanjalla tavoitellaan hirvikolareiden määrän vähenemistä

Hirvikolareiden vähentämiseen tähtäävä Hirvimerkki!-kampanja kulkee tänä vuonna pohjoisesta etelään. Trafin, Autokoululiiton ja Metsästäjäliiton yhteistyökumppaneineen järjestämä kiertue on osa Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia ja sitä voi seurata myös somessa (#hirvimerkki). Hirvimerkki!-kampanja toteutetaan vuonna 2017 viikon mittaisena kiertueena 9.-13.10.2017 Rovaniemeltä Mäntsälään. ”Halusimme lähteä tänä vuonna tien päälle, jotta pystymme mahdollisimman tehokkaasti tavoittamaan ihmisiä eri puolelta Suomea. Hirvimerkki!-kiertue näkyy aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa, jotta osallistuminen olisi myös mahdollista niiltä paikkakunnilta, joiden lähellä emme tällä kertaa pysähdy”, kertoo kiertueen juontava Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen. 

Viikko 44:

Tukea haastavien lasten kohtaamiseen jo päiväkoteihin

Nurmijärven kunta etsii psykiatrista sairaanhoitajaa päiväkodin esiopetusryhmään, koska haastavien lasten kohtaamiseen tarvitaan apuvoimia. Varhaiskasvatuspäällikkö Leena Laineen mukaan erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevia lapsia on nykyään entistä enemmän. Haastavien lasten avohoito on lisääntynyt. Heille ei ole enää osastoja sairaalassa vaan he ovat psykiatrisen puolen avohoidossa, ja muun ajan meillä varhaiskasvatuksessa. Tämä näkyy myös päiväkotien arjessa, Laine kertoo.

Kokeilu ei aiheuta juurikaan lisäkustannuksia, sillä psykiatrisen sairaanhoitajan palkkaaminen ei kasvata työntekijöiden määrää. Sairaanhoitaja korvaa toisen lastentarhan opettajista, eikä näiden palkoissa ole suurta eroa Laineen mukaan. Kokeiluryhmässä työskentelee psykiatrisen sairaanhoitajan lisäksi yksi lastentarhanopettaja, lastenhoitaja, ja mahdollisesti myös avustaja.

Viikko 45:

Autoilijoiden vauhti kuriin taajamissa kolmiulotteisilla suojatiemaalauksilla

Nerokas suojateitä turvallisempaan suuntaan vievä ratkaisu kehitettiin pienessä Ísafjörðurin kalastajakylässä, Islannissa. Suojatiet on maalattu kolmiuloitteisen näköisiksi, jonka vuoksi ne luovat optisen illuusion. Suojatietä ylittävä jalankulkija näyttää aivan siltä kuin hän leijuisi ilmassa. Samalla autoilijat näkevät ”seepran raidat” jo kaukaa. Islannin ympäristökomissaari, Ralf Trylla, oli nähnyt samankaltaisen suojatien Intiassa, jonka vuoksi hän halusi kokeilla sitä Islannissa.

Viikko 46:

Leado-oppimiskeskus lisää liikkumista oppitunteihin

Leado-oppimiskeskuksessa ideana on se, että luokassa on liikunnallinen temppurata, johon voi mennä vaikkapa kesken oppitunnin. Kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilainen tervehtii ilolla sitä, että tämäntyyppisiä innovaatioita tehdään. Huotilaisen mielestä Leadossa on juuri erityisen hienoa se, että oppiminen ja aktiivisuus on oivallettu kuuluvan yhteen. ”Lapselle aktiivisuus on usein juuri liikkumista. Aikuiselle se voi olla jotain muuta, mutta liikkuminen on siinäkin mukana”, Huotilainen sanoo. Huotilainen pitää tärkeänä, että Leado-keskukseen tai vastaaviin menetelmiin investoidaan, koska nykyisin kouluopetus on yhä enemmän tietokoneruutujen edessä olemista. ”Se on kompensoitava jollain tavalla. Tuo on muutaman tietokoneen hinta”, Huotilainen vertaa Leadon 6 900 euron hintaa.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen on perehtynyt Leado-keskukseen ja pitää sitä hyvänä innovaationa. ”Se lähtee siitä ymmärryksestä, että liikunnallinen koulupäivä ei ole yksin liikuntatuntien asia. Oppiminen ja liikunnallisuus on rakennettu siten, että se voidaan toimivalla tavalla toteuttaa.” Heinonen uskoo, että Leadolla on kysyntää myös kansainvälisesti.

Viikko 47:

Huoli-palvelu madaltaa välittämisen ja huolenpidon kynnystä

Iäkkään sukulaisen vointi ja henkinen vire huolestuttaa. Naapurin papan jutut kuulostavat siltä, ettei hän ole enää oikein tässä maailmassa. Tuttu tilanne monelle. Tuntuu siltä, että jotain pitäisi tehdä. Mutta mitä? Mikkelissä on tarjolla helppo vaihtoehto toimimiseen. Läheisestä tai naapurista voi tehdä verkossa huoli-ilmoituksen, jolla askarruttava tilanne viedään ammattilaisten tietoon. Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymä Essoten sivuilta löytyvässä verkko-osoitteessa voi täyttää lomakkeen. Siinä kerrotaan, mikä ilmoituksen kohteena olevan henkilön tilanteessa huolestuttaa. Huoli-ilmoituksen kohteena olevaan henkilöön ollaan yhteydessä, jos hänen tilanteensa näyttää sitä edellyttävän. Sen jälkeen tehdään tilannearvio. Jatkotoimet riippuvat siitä, mikä on arvioinnin tulos. 

Viikko 48:

Koulujen ruokahävikin minimoimisella tuhansien eurojen säästöt

Riihimäkeläinen Eteläinen koulu kulkee kärkijoukoissa ruokahävikkitaistelussa. Hävikkiin menevää ruokaa ryhdyttiin seuraamaan kolmisen vuotta sitten, kun koulu haki itselleen Vihreä lippu -tunnusta. Vihreä lippu on kestävän kehityksen ohjelma. Silloin hävikkiä ryhdyttiin seuraamaan ja saimme siihen vielä keittiönkin mukaan, muutenhan tämä ei olisi onnistunut, tietää rehtori Merja Härönen.

Koulussa 340 oppilasta ja vajaat parikymmentä opettajaa. Luokka-asteet ovat yhdestä viiteen. Kun koulussa aiemmin joka kymmenes lautanen meni käytännössä hävikkiin, niin nyt joka kolmaskymmenes annos menee roskiin. Pudotus on niin merkittävä, että sillä on myös taloudellisia vaikutuksia. Vuosittain säästetään tuhansia euroja, arvioi ruokapalveluesimies Eija Nieminen. Keittiön oivallukset ovat pieniä, mutta tehokkaita.

1) salaattiaineksia ei kannata sekoittaa. Kun jokainen aines laitetaan omaan astiaan, niin kokonaismenekki on parempi ja hävikki pienempi. Kyllä se jonkinlainen yllätys oli, kun kokeilimme tätä ensimmäisia kertoja, kertoo Maritta Peltonen.

2) tomaatti tomaattina ja kiinankaali kiinankaalina.

3) lapset saavat itse ottaa sen määrän ruokaa, jonka jaksavat syödä. Lisää saa aina, jos jää nälkä. Hävikkiä pienensi myös se, että laitoimme esille pienemmän biojäteastian. Kaipa se sitten alitajuisesti vaikuttaa, ettei ruokaa voi isoja määriä heittää pois, Peltonen pohtii.

Edellä mainittujen keinojen lisäksi koulun viidesluokkalaiset ovat rakentaneen kouluun kiertopalkinnon, jonka luokka saa silloin kun ruokahävikkitaistelussa on onnistuttu erityisen hyvin. 

Viikko 49:

Heijastin on suomalainen keksintö, joka pelastaa ihmishenkiä

Suomalaiset äänestivät jalankulkijan heijastimen vuosisadan liikenneteoksi. Tulos julkistettiin Auto- ja liikennegaalassa. Heijastimen keksi pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti 1940- ja 1950-lukujen taitteessa. Lumihiutaleen muotoisen heijastimen piirsi tuotesuunnittelija Kalervo Suomela. Alunperin heijastimia valmisti Lehden omistama Talmu. Arvi Lehden poika Taisto Lehti myi yrityksen 1980-luvulla saksalaiselle Hella-konsernille. Heijastin tunnetaan Suomen lisäksi vain Pohjoismaissa ja Virossa. Muualla maailmassa jalankulkijan heijastin on täysin outo asia. Liikenneturvan mukaan heijastimia käyttää puolet suomalaisista. 1. lokakuuta vietetään heijastinpäivää.

Viikko 50:

Osa kunnista tukee lapsiperheitä vauvarahalla

Kymenlaaksolainen Miehikkälä suunnittelee hulppeaa vauvarahaa perheille.Ensi vuodesta lähtien kunnassa alettaisiin maksaa jokaiselle syntyvälle lapselle yhteensä 10 000 euron summaa, joka kertyisi lapsen kymmenen ensimmäisen elinvuoden ajan. Summa maksettaisiin tuhannen euron erissä sillä edellytyksellä, että lapsi ja vanhempi ovat kunkin vuoden alussa kunnassa kirjoilla. Kaksi viime vuotta kunnan maksama vauvaraha on ollut 3 000 euroa. Sitä ennen vauvaraha oli Miehikkälässä 1 000 euroa.
Silläkin on ollut jo vaikutusta. Alimmillaan syntyvyys oli kuusi lasta ja siitä on tultu jo ylöspäin. Jos summalla on jonkinlaista vaikutusta syntyvyyteen, niin kyllä se puoltaa paikkaansa, Miehikkälän kunnanjohtaja Arto Ylönen sanoo.

Viikko 51:

Kouluterveydenhuolto toimii siellä missä nuoretkin

Kunta-alan palkinnon marraskuussa saanut terveydenhoitaja Outi Koskinen uskoo paitsi iloon ja innostukseen, myös siihen, että nuorten kanssa työskenneltäessä on aktiivisesti ja konkreettisesti näyttävä siellä, missä nuoret liikkuvat. Olen tehnyt paljon töitä sen eteen, että minua olisi helppo lähestyä ja minulle olisi helppo jutella. Vastaanottoni ovi on auki aina kun mahdollista, ja pyrin myös tapaamaan oppilaita välitunneilla ja oppitunneilla, kertoo Koskinen.

Nuorten kannalta olennaisinta on se, että terveydenhoitaja on ottanut aktiivisen roolin sosiaalisessa mediassa. Ilmoitustaululla työhuoneen ovenpielessä on pitkä lista kanavia, joista terkan tavoittaa. Puhelimen ja sähköpostin lisäksi Outi Koskinen käyttää yhteydenpitoon Snapchatia, Facebookia ja Twitteriä.Twitterissä voi päivittää omaa osaamistaan ja Facebook tavoittaa hyvin vanhemmat ja yhteistyökumppanit. Tärkein alustani on kuitenkin Snapchat. Nuoret ovat siellä, ja minusta myös kouluterveydenhuollon palvelua pitää olla saatavilla sieltä, kertaa Koskinen.Terveydenhoitajalle voi kilahtaa kysymys esimerkiksi ehkäisyasioihin liittyen tai vaikka kuva ihottumasta.Se, millaisia keskusteluja ja mihin tyyliin terveydenhoitaja asiakkaansa kanssa käy, riippuu tietysti asiakkaasta itsestään. Toiset oppilaat tarvitsevat kaveria, kun taas toiset kaipaavat aikuista auktoriteettia. Outi Koskisen mukaan terveydenhoitajan asiantuntijarooli ei enää korostu entiseen tapaan, vaan eniten kaivataan kohtaavaa aikuista.

Viikko 52:

Juuan kunnassa panostettiin työntekijöiden hyvinvointiin - sairauslomat vähenivät selvästi

Juuka tarttui sairauspoissaolo-ongelmaan muun muassa kehittämällä johtoa, lisäämällä henkilöstön kuulemista sekä ottamalla käyttöön sairauspoissaolojen hallintamallin ja tehostamisen. Kunta myös esimerkiksi lisäsi työpaikkaliikuntaa ja kannusti liikkumiseen. Tähän liittyi muun muassa kunnanjohtaja Markus Hirvosen vuonna 2016 esittämä idea kiky-tuntien käyttämisestä työpaikkaliikuntaan.

Muutos vuoden 2017 sairauspoissaolotilastoissa on merkittävä: henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät viime vuonna edellisvuoteen verrattuna 27 prosenttia.
Sairauspoissaolot laskivat kunnan tiedotteen mukaan kaikilla toimialoilla, eniten hallinnon palvelualalla, jossa niiden määrä väheni peräti 77 prosenttia. Sivistyksen alueella poissaolot laskivat 21 prosenttia ja teknisellä palvelualueella 8 prosenttia. Päivinä lasku tarkoittaa sitä, että Juuassa henkilöstö oli vuonna 2017 yhteensä 873 päivää vähemmän poissa sairauden vuoksi kuin edellisenä vuonna. Sairauspoissaolopäivän hinta on kunnan tiedotteen mukaan keskimäärin 350 euroa, joten poissaolojen väheneminen tarkoitti kunnalle myös taloudellista säästöä.