fi | sv | eng

Viikon hyvinvointi-investointi

SOSTE esittelee vuoden 2017 alusta viikoittain yhden hyvinvointi-investoinnin.

viikko 1:

Riittävä lepo

Aamulehden artikkelissa työterveyden asiantuntijat ja kokemusasiantuntijat punnitsevat levon tärkeyttä hyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle: Tärkeintä palautumisen kannalta on uni, mutta keho ja mieli tarvitsevat muunkinlaista säännöllistä lepoa.

viikko 2:

Talvikengät, liukuesteet, hiekoitus ja tasapainoharjoittelu

Talvijalankulun turvallisuuskampanja Pysy pystyssä muistuttaa, että liukkaisiin voi varautua myös ennakkoon, esimerkiksi treenaamalla lihaskuntoa ja valitsemalla pitävät jalkineet.

viikko 3:

Terveellinen ja stressitön opinahjo

Yle uutisoi Kuhmossa Tuupalan uudesta puukoulusta, josta on tulossa lapsille terveellinen ja stressitön opinahjo. Kaupungille sekä lähialueelle se voi tuoda välillisesti melkoisen määrän euroja.

viikko 4:

Matalan kynnyksen harrastustoiminta lapsille

Joensuussa lapsille tarjotaan ilmaisia liikuntaharrastuksia – kulut ovat monelle perheelle liian kovat. Monet lapset putoavat koululiikunnan ja maksullisen seuraliikunnan väliseen tyhjiöön.

viikko 5:

Kuntien terveysinvestoinnit

Yksi elämä -terveystalkoot on koonnut 11 esimerkkiä, jotka osoittavat, että kunnissa on mahdollista investointien kautta parantaa suomalaisten terveyttä ja vähentää menoja.

viikko 6:

Palkalliset vapaat vanhemmille ja isovanhemmille

DNA on ottanut käyttöön palkallisen vapaan, joka myönnetään kaikille isovanhemmaksi tulleille DNA:n työntekijöille. Vanhempainliitossa puolestaan palkallista vapaata saavat koulunsa aloittavien vanhemmat.

Perheystävällisten käytänteiden tarkoituksena on tehdä työn ja perheen yhdistäminen työntekijöille mahdollisimman helpoksi sekä tukea perheiden yhdessäoloa elämän tärkeissä vaiheissa.

viikko 7:

Kaverikioski

Ystävänpäivän hyvinvointi-investointi tulee Janakkalan Tervakosken koulusta. Siellä on kehitetty kaverikioski.

Kioskilta pikkuoppilaat saattoivat hakea kuudesluokkalaisen leikkikaveriksi ja myös noutaa monenlaisia leikkivälineitä. Leikkijöillä oli yksi pääsääntö: lähde kaikkeen mukaan. Huonoa leikkiä ei ole. 

Kaveruus ja leikki kantavat pitkälle.

viikko 8:

Sukupuolineutraali avioliitto

Sukupuolineutraali avioliitto on keskusteluttanut Suomessa jälleen viime aikoina. Nyt kun laki tulee virallisesti voimaan, on hyvä nostaa se myös viikon hyvinvointi-investoinniksi.

Yhdysvaltalainen tutkija Julia Raifman Johns Hopkins -yliopistosta on tutkimusryhmänsa kanssa selvittänyt seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten riskiä yrittää itsemurhaa. Tutkimus osoitti, että yhteiskunnan avioliittolinjauksilla on yhteys nuorten itsemurhiin. Raifman kollegoineen analysoi nuorten itsemurhayritysten määrien muutoksia 47 osavaltiossa. Niistä 32 oli hyväksynyt sukupuolineutraalin avioliiton 2015 alkuun mennessä. Tutkimus osoitti, että ennen lainmuutosta 8,6 prosenttia kaikista ja 28,5 prosenttia homo-, lesbo- ja biseksuaalinuorista oli yrittänyt riistää hengen itseltään. Itsemurhaa yrittäneiden nuorten joukko kutistui lainmuutoksen jälkeen seitsemän prosenttia ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten kohdalla vähennys oli jopa kaksinkertainen.

Viikko 9:

Portaat

Talvilomakauden hyvinvointi-investiointina ovat portaat. Kevyenliikenteen väylien ohella myös portaat toimivat hyvänä ja usein myös helposti saavutettavana lähiliikuntapaikkana. Kirkkonummella sijaitsevan Jerikonmäen kuntoradan yhteyteen on suunniteltu portaat, jotka johtavat parkkipaikalta ylös mäelle. Portaille tulee pituutta noin sata metriä ja korkeuseroa 26 metriä. Askelmia tulee reilut 200. Jerikonmäen kuntoportaiden innostus on lähtöjään Helsingin Malminkartanossa sijaitsevan täyttömäen portaista, joissa on jopa 420 askelmaa. Malminkartanon portaat on havaittu erittäin suosituksi kuntoilupaikaksi.

Viikko 10:

Ahma-toimintamalli lastensuojelutyössä

Espoon keskuksen lastensuojelun henkilökunnan kehittämä Ahma-toimintamalli on ehdolla valtakunnallisen Sosiaalialan hyvä käytäntö -palkinnon saajaksi.
Espoossa mallia ollaan ottamassa käyttöön koko kaupungissa. Aiemmin lastensuojelun päivystystä hoiti Espoon keskuksessa yksi sosiaalityöntekijä ja käytäntö koettiin hyvin kuormittavaksi. Ahma-toimintamalli vastaa tähän, sillä se perustuu kolmen sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan tiimiin, joka toimii yhdessä viikon jaksoissa. He pohtivat yhdessä, kuinka lastensuojeluilmoituksen tultua kannattaa kulloinkin toimia, kuka soittaa vanhemmille ja ketkä lähtevät tapaamiseen.

Ahma-toimintamallin ansiosta lastensuojelun asiakas saa nyt avun aiempaa nopeammin, jolloin ehkäistään myös lapsen ja perheen tilanteen pahempaa kriisiytymistä. Kokemus on osoittanut, että pelkkä nopea tapaaminen saattaa olla riittävä tuki perheelle. Noin 40 prosentissa tilanne on ratkennut jo ensitapaamisessa eikä monessa asiassa tarvita myöhemmin enää lastensuojelua, iloitsee johtava sosiaalityöntekijä Natalja Ugbah.

Espoon keskuksen sosiaalityön Ahma-toimintamalli osoittaa, että hyvinvointi-investointina voidaan nähdä myös olemassa olevien toimintatapojen muuttaminen ja toimintamallien edelleen kehittäminen. 

Viikko 11:

Valtion päämiehen kiusaamisen vastainen kampanja - investointi sosiaaliseen hyvinvointiin

Kampanjalla pyritään nostamaan esiin toimiviksi havaittuja keinoja kiusaamisen torjumiseksi. Kampanjan pääyhteistyökumppanin ME-säätiön tavoitteena on, että vuonna 2050 Suomessa ei olisi yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta.#kannustusryhmä.  

Viikko 12:

Kunnan kustantamat liukuesteet ikääntyneille

Oulun kaupunki tarjoaa 75 vuotta täyttäneille kuntalaisilleen maksuttomat liukuesteet Suomi 100 -tekona. Liukuesteet jaetaan syksyllä 2017 vanhustenviikon yhteydessä. Kohderyhmään kuuluvia henkilöitä on Oulussa noin 12 300.

Viikko 13:

Puurakentaminen - ekologinen ja terveyttä edistävä investointi

Metsät ja metsäteollisuus ovat edelleen tärkeitä Suomelle ja suomalaisille. Pientalo- ja mökkirakentamisessa puu on aina ollut keskeinen materiaali. Moniaisista säännöksistä ja myös hinnasta johtuen puukerrostaloja sen sijaan on Suomen uudesta kerrostalokannasta vain viisi prosenttia. Tavoitteena on nostaa puukerrostalojen osuus uusista kerrostaloista 10 prosenttiin", kertoo Tampereen teknillisen yliopiston rakennusopin professori Markku Karjalainen.

Honkarakenne Oyj yhteistyökumppaneineen toimittaa vuoden 2020 loppuun mennessä yhteensä 34 hirsipäiväkotia eri puolille Suomea. Hirsirakenteiset päiväkodit ovat vastaus voimakkaasti kasvavaan kysyntään saada lapsille sisäilmaltaan puhtaita päivähoitotiloja. Vuoden 2017 aikana tavoitteena on aloittaa 5–7 päiväkodin rakentaminen. Päiväkotien kvr-urakoinnista vastaa Mediset Hoivarakentajat Oy, ja päiväkotioperaattorina kaikissa hirsipäiväkodeissa toimii Pilke päiväkodit Oy. Ensimmäinen hirsipäiväkoti nousee Auraan ja toinen Vantaalle.

Puutalojen edut kivisiin ja betonisiin sisaruksiinsa nähden kumpuavat positiivisista ilmastovaikutuksista. Hiilidioksidi sitoutuu puurakennukseen pitkäksi aikaa. Yksi metsässä kasvava puukuutio sitoo ilmasta itseensä tonnin hiilidioksidia. Puurakentamisessa etuina ovat myös keveys ja nopeus.

Viikko 14:

100 vuotta vapaaehtoistyötä 100 vuotiaan Suomen kunniaksi

Osuuspankki lanseerasi osana Suomi 100 -tekoa ”100 vuotta vapaaehtoistyötä” -kampanjan, joka toimii Hiiop100.fi-sivustolla. Hiiop-sivusto on vapaaehtoistoiminnan tori ja kohtaamispaikka. Sivuilta löytää erilaisia tapoja ja paikkoja tehdä vapaaehtoistyötä. Sivuilla voi myös ilmoittaa vapaaehtoistehtävän, jota olet itse järjestämässä ja etsiä siihen vapaaehtoisia sekä koota sivuston kautta ilmoittautumiset vapaaehtoistehtävääsi. Sisältö lisääntyy sitä mukaa, kun vapaaehtoistoiminnan järjestäjät ottavat sivuston käyttöönsä. Sivuston ylläpidosta sekä kehittämisestä vastaa OP Ryhmä, joka tekee tiivistä yhteistyötä erilaisten vapaaehtoistoiminnan järjestäjien kanssa.

Etusivulla oleva laskuri kertoo, kuinka paljon vapaaehtoispäiviä on tehty satavuotiaan Suomen kunniaksi. Laskuri laskee päivät henkilötyövuosiksi, joita on tavoitteena kerryttää yhteensä sata. 100 henkilötyövuotta on yhteensä 22 200 henkilötyöpäivää. 

Viikko 15:

Kelan perhevapaakorvaus - hyvinvointi-investointi tasa-arvoon työpaikoilla

Perhevapaakorvauksen tarkoituksena on vähentää erityisesti naisvaltaisilla aloilla kustannuksia, joita työnantajalle tulee perhevapaista. Näin pyritään tukemaan naisten työllistymistä ja tasa-arvoista kohtelua työmarkkinoilla.

Viikko 16:

Sähköpoytä investointina työhyvinvointiin

Toimistotyössä asennon vaihtamisella voi ehkäistä tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Sähkösäätöinen pöytä mahdollistaa istumisen ja seisomisen vuorottelun. Lisäksi se tulee työnantajalle edulliseksi.

Viikko 17:

Peruskoululaisille mahdollistettu ilmainen bussikyyti luo pohjaa tulevaisuuden joukkoliikennesukupolvelle

Mikkelissä käynnisteään joukkoliikennekokeilu, jossa Mikkelin 5000 peruskoululaista saavat ilmaiset bussikyydit. Ilmaiset kyydit tulevat voimaan 15. elokuuta 2017.
Ilmainen joukkoliikenne kattaa ikäryhmän 7—16-vuotiaat. Ilmainen joukkoliikenne koskee koulumatkojen lisäksi myös vapaa-aikoja ja lomia.Mikkelin kaupungin teknisen johtaja Jouni Riihelän mukaan tavoitteena on kasvattaa uusi joukkoliikennesukupolvi, jonka pääsy mm. harrastuksiin helpottuu.

Viikko 18:

Toimistosta terveellisempi pienillä panostuksilla - lisää työhyvinvointia ja -tehoa

"Liikaa istumista, huono sisäilma, liikaa kahvia. Toimistotyöläisen ankea arki on tuttua lukemattomille ihmisille" kertoo tutkija Elizabeth C. Nelson Twenten yliopistosta Hollannista.Nelson toteaa, että työtehon laskeminen tulee kalliiksi yrityksille. Siksi viihtyvyyteen ja terveellisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Ihmisille voi saarnata terveistä elämäntavoista, mutta mikään ei välttämättä muutu. Ympäristön muuttaminen terveellisempiä valintoja suosivaksi voi toimia paremmin, Nelson opastaa. Toimistoissa yksinkertaiset keinot on todettu toimiviksi: kahviautomaatit sivummalle ja vettä sekä hedelmiä houkuttelevasti tarjolle. Perinteisten nurkassa seisovien Jukkapalmujen lisäksi viherseiniä. Kasveilla on rauhoittava ja stressiä vähentävä vaikutus. Niitä pitäisi voida nähdä jokaiselta työpisteeltä.

Viikko 19:

Yksi pyöräilyyn sijoitettu euro tuo kahdeksan euroa takaisin

Jyväskylän kaupunki panostaa pyöräilyyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämiseen. Kaupungin vision on olla vuonna 2025 Suomen paras arkiliikkumisen kaupunki. Tavoitteena on, että 25% kaikista matkoista Jyväskylässä tehdään pyörällä. Pyöräilyllä saavutettavien taloudellisten hyötyjen on laskettu olevan huomattavan suuria. Pyöräilyn terveyshyötyjen arvioimiseen on maailman terveysjärjestö WHO kehittänyt HEAT –työkalun (Health Effect Assessment Tool). HEAT-työkalulla tehdyn laskelman perusteella pyöräilyn kaksinkertaistaminen (kulkumuoto-osuus 25 %) Jyväskylässä vuoteen 2025 mennessä toisi yhteensä noin 40 miljoonan euron hyödyt (keskiarvo 4,0 M€/vuosi).

Viikko 20:

Koululiikunnasta vauhtia koko perheen liikunnan harrastamiseen - panostus yhteishenkeen tuo tulosta

Pari vuotta sitten Perhon Keskuskoulussa aloittanut liikunnan opettaja Essi Rantanen on puhaltanut yhteishenkeä paitsi koululaisiin, niin myös heidän perheisiinsä. Tuloksena on hurjasti kasvanut lasten ja nuorten liikunnan määrä. Mitä Essi sitten on tehnyt? Hän on tuonut kouluun välituntiliikuntahetkiä, aloittanut kuntosalikurssin ja ruvennut pitämään mm. Essin lihaskunto- ja syketyskerhoa. Talvella on tehty hiit-treenejä, keväämmällä siirrytty ulos. Vapaa-ajalla syketystä on pidetty myös nuorten vanhemmille. Essin kerhot toimivat koulun jälkeen, vapaa-ajalla. Ne keräävät joka viikko kymmenittäin nuoria. Esimerkiksi koko kunnan 44 kahdeksasluokkalaisesta 30 valitsi vapaaehtoisen kuntosalikurssin. Essi Rantalan mukaan kyse on liekkiin puhaltamisesta. Jotta liikuntakipinä iskisi mahdollisimman moneen, pitää kokeilla useita lajeja.Hyvänä esimerkkinä liikunnan yhteisöllisyydestä voidaan pitää Kokkola City Run -tapahtumaa, johon Perhon Keskuskoulusta lähtee 123 henkeä. Se on yli puolet koulun oppilaista. Siitäkin huolimatta, että tapahtuma on omalla ajalla ja osin omalla rahallakin. Koulu osallistuu kustannuksiin maksamalla puolet osallistumismaksusta, vapaa-aika maksaa bussikyydin ja Perho-paidan.

Viikko 21:

Palvelut tarpeen mukaan - maksuton leikkikerhotoiminta säästää kunnan varhaiskasvatuksen resursseja

Noin 73 000 asukkaan Lappeenrannassa on viime syksystä saakka alettu kehittää maksuttomia leikkikerhoja. Kaupungissa on nyt jo neljä leikkikerhoa ja elokuussa aloittaa viides. Osaan kerhoista lapsen voi viedä jopa neljänä tai viitenä päivänä viikossa. Tavoitteenamme on tarjota maksutonta kerhopaikkaa sellaiselle perheelle, jolle se palvelu riittää. Näin heidän ei tarvitse hakeutua lakisääteisen varhaiskasvatuksen piiriin, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki.

Aiemmin kerhotoiminta oli niukkaa, ja tiukka taloustilanne heitti varjonsa juuri leikkikerhojen ylle. Tilastoista kuitenkin selviää, että leikkikerhotoiminta on kaupungille moninkertaisesti edullisempaa päiväkoteihin verrattuna. Vuonna 2015 lapsen hoitaminen päiväkodissa maksoi Lappeenrannan kaupungille keskimäärin 864 euroa kuukaudessa. Leikkikerhossa olevan lapsen kustannus kaupungille oli 261 euroa kuukaudessa. Kerhotoiminnan järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Kunnat saavat myös itse päättää kerhomaksuista. Valtakunnallisena trendinä on kuitenkin ollut maksuttomuus.

Viikko 22:

Tampere ostaa vaikuttavuutta - sijoittajat rahoittaa nuorten tukipalveluja

Tampere on mukana lasten ja perheiden hyvinvointia edistävässä hankkeessa, jonka rahaston varat kerätään yksityisiltä sijoittajilta. SIB-malli on Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) Suomeen tuoma. Rahastoa hallinnoi FIM. Sitran vaikuttavuusinvestoimisen projektijohtaja Mika Pyykkö kertoo, että kunnalle SIB tarkoittaa mahdollisuutta taloudellisesti riskittömään, budjetin ulkopuoliseen rahoitukseen. Jos hyvinvoinnin tavoitteet saavutetaan, kunta palauttaa rahastolle osan säästöstä, joka syntyy, kun ongelmat vähenevät. Jos tavoitteisiin ei päästä, kunta ei maksa euron euroa, vaan riski jää sijoittajalle. Tampereen lisäksi mukana ovat nyt Hämeenlinna, Vantaa ja Oulu. Jokainen kaupunki tekee suunnitelmat omien tavoitteidensa mukaan. Hyvinvoinnin lisäykselle määritellään mitattavat tavoitteet. Lasten ja nuorten tueksi valitaan parhaat palveluntarjoajat. Asiantuntija ja koordinaattori on Lastensuojelun Keskusliitto.

Malli ohjaa Pyykön mukaan kuntia ostamaan vaikuttavuutta. Tampereella SIB tuo hyvinvointijohtaja Taru Kuosmasen mukaan kaivattuja lisäresursseja hyvinvointipalveluihin. Tampereen kokoisessa kaupungissa tämä tarkoittaa tarkoittaa miljoonaluokan hanketta. Myös tekemisen kulttuuri uudistuu, kun kaupunki omaksuu kansainvälistä tapaa, jossa yritykset voivat ottaa yhteiskunnallista vastuuta.

Lisätietoja SIB-mallista.

Viikko 23:

Euro kirjastoon tuo kolme takaisin

Kirjastot ovat hyvinvointi-investointi. Tuoreen kirjastoalan raportin mukaan lukutaidon tukemisesta saatavissa säästöissä on miljadien eurojen mahdollisuus. Yksi euro kirjastolle hyödyttää yhteiskuntaa kolmella – neljällä eurolla. Hyödyt syntyvät siitä, että tutkimusten mukaan hyvä lukutaito edistää työllistymistä ja ehkäisee osaltaan syrjäytymistä. Kirjastojen ylläpito maksaa vuodessa yli 300 miljoonaa euroa, ja suurin osa kuluista maksetaan kuntien kukkaroista. Kirjaston osuus kunnan menoista on runsaan prosentin suuruusluokkaa.

Viikko 24:

Älä kerro Martille -keräyskampanja rauhanvälityksen edistämiseen

Presidentti Martti Ahtisaaren perustaman CMI:n tarkoituksena on ehkäistä konflikteja maailman vaikeimmilla konfliktialueilla. Käytännössä CMI:n työ on sitä, että tuodaan konfliktin osapuolia neuvottelupöydän ääreen luottamuksellisessa tilanteessa, kulissien takana ja epävirallisella tavalla. Tavoitteena on saada aikaan yhteyksiä ja luottamusta osapuolten välille.

Presidentti Ahtisaari täyttää 80 vuotta 23. kesäkuuta ja tämän kunniaksi on toteutettu Älä kerro Martille -keräyskampanja, jolla on kerätty varoja CMI:n työn toteuttamiseen. Kampanjan tavoitteena oli kerätä yhteensä 200 000 euroa, mutta se ylitettiin reilusti, sillä keräys tuotti kokonaisuudessaan lähes 600 000 euroa. Summa on merkittävä, sillä CMI:n arvion mukaan yksi rauhanneuvottelu maksaa noin 40 000 euroa.

Viikko 25:

Panostaminen ennaltaehkäisyyn toi miljoonasäästöt

Miljoona poikineen on säästynyt sen jälkeen, kun Mäntsälä ja Pornainen päättivät oikeasti uskoa ennaltaehkäisyyn sosiaali- ja terveydenhuollossa. Resepti esimerkiksi perheiden parissa tehtävässä työssä on ollut yksinkertainen – Kun aikuiset voivat hyvin, voivat lapsetkin, tokaisee perusturvajohtaja Eija Rintala. Perheiden avuksi on tarjolla muun muassa kodinhoitajia, jollaisen voi saada alle vuoden vanhan lapsen vanhemmat, jos neuvolassa niin arvioidaan tarvittavan. Varhaiselle puuttumisella huoliin ja murheisiin pyritään estämään ongelmien kasautuminen.

Perusturvajohtaja Eija Rintala toteaa, että harvassa kunnassa on uskallettu oikeasti satsata ennaltaehkäisyyn. Pikemmin hankkeet ovat jääneet ajatusten tasolle. Syynä on yleensä ollut se, ettei ennaltaehkäisyn tuottamaa tulosta näe budjettikaudessa eikä kahdessa. Mätsälässä ja Pornaisissa on onnistuttu hoitamaan asiat paremmin pienemmällä rahalla. Lastensuojelumenot ovat alun nousun jälkeen kääntyneet rajuun laskuun ja putosivat vuodessa viidenneksellä, kertoo perusturvajohtaja Eija Rintala. Mäntsälän ja Pornaisten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on tuonut miljoonien säästöt. Kulut ovat olleet liki yhdeksän prosenttia pienemmät kuin muissa keskisuurissa kunnissa.