fi | sv | eng

Alkoholikulttuurin muuttaminen ei ole pikku juttu

to 11. helmikuuta 2016 09.09.00

Kaarina Tamminiemi, erityisasiantuntija 

Alkoholipoliittinen keskustelu käy taas kovilla kierroksilla. Meneillään on alkoholilain kokonaisuudistus ja kauppojen aukioloaikoja pidennettiin. Alkoholi herättää aina keskustelua, koska kaikilla on siitä mielipide. Alkoholi tuntuu kiinnostavan kansalaisia, päättäjiä, yrittäjiä, teollisuutta, mediaa ja vaikka ketä. Aihetta käsiteltiin myös 10.2. Ylen A-studiossa. Ohjelman aiheena oli: Kaljaa kellon ympäri? Keskustelijoina olivat kansanedustaja Jaana Pelkonen ja ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Nykyhallitus pitää norminpurkutalkoita, jossa käydään läpi myös alkoholilainsäädäntöä ja siihen liittyvää säätelyä. On hyvä, että asioita mietitään ja puretaan sellaisia normeja, jotka ovat vanhentuneita tai ylimitoitettuja kuten tupla-annosten kielto. Kuitenkaan kaikkia rajoja ei ole järkevää purkaa, jos niistä aiheutuu yhteiskunnalle tai yksilölle merkittäviä haittoja.

Alkoholin käytön tavat ovat muuttuneet

Jos alkoholia saisi kellon ympäri kaupasta, juominen siirtyisi koteihin ja kaduille, ei suinkaan ravintoloiden valvottuihin tiloihin. Alkoholin kulutustilastojen mukaan alkoholin myynti on vähentynyt Alkoissa ja ravintoloissa. Sen sijaan päivittäistavarakaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla alkoholin myynti on lisääntynyt.

Tämä aiheuttaa sen, että alkoholinkäytön arkipäiväistyminen vaikuttaa myös lasten elämään enemmän kuin ennen. Alkoholinkäyttö on tullut enemmän perhe-elämän piiriin, koska ihmisten näkemykset siitä, mihin tilanteisiin alkoholinkäyttö sopii, ovat muuttuneet. Vaikuttaisiko alkoholin parempi saatavuus kaupoista sitten alkoholin tuontiin Virosta? Tuskin, koska todennäköisesti hinnat maissa eivät tule niin alas, että ne voisivat kilpailla matkustajatuonnin kanssa.

"...maailman mittakaavassa yleisempää on se, että alkoholi on päihde kuin ravintoaine."

Kulttuuria ei voi siirtää tai kopioida

Paljon puhutaan eurooppalaisesta juomakulttuurista ja siitä, että se pitäisi saada myös meille. Ongelma vain on siinä, että kulttuuria ei voi siirtää tai kopioida vaan se syntyy pitkän ajan kuluessa. Se ei siirry nopeammin vain siksi, että se halutaan meillekin. Etelä-Euroopassa alkoholikulttuuri on syntynyt pitkän ajan kuluessa. Siellä sosiaalinen kontrolli on ollut tärkeässä roolissa kun eri sukupolvet ovat ruokailleet yhdessä. Ylilyönteihin alkoholin käytössä on puututtu perheiden ja sukujen toimesta.

Toisaalta maailman mittakaavassa yleisempää on se, että alkoholi on päihde kuin ravintoaine.

Enemmistö suomalaisista pitää nykyistä alkoholipolitiikkaa sopivana

THL julkisti 10.2. tammikuussa 2016 tehdyn kyselyn tulokset, jonka mukaan enemmistö suomalaisista pitää nykyistä alkoholipolitiikkaa sopivan väljänä tai jopa tiukentaisi sitä. Melkein puolet (48 %) vastaajista piti nykyisiä alkoholipoliittisia rajoituksia sopivina. Vastaajista 60 prosenttia on sitä mieltä, että alkoholijuomien vähittäismyyntimonopoli on hyvä tapa ehkäistä alkoholihaittoja.

Alkoholilain kokonaisuudistus vaatii toteutuakseen tietoa, tahtoa ja yhteistyötä

Alkoholipolitiikka ulottuu monille elämänalueille. Siksi on tärkeää, että lakien uudistamisen ja soveltamisen myötä terveys kaikissa politiikoissa -ajattelu muuttuu todeksi. Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä tämä on erityisen tärkeää. Toivottavasti nykyinen hallitus saa vietyä uudistuksen maaliin.

Helppoa se ei tule olemaan, mutta ei mahdotontakaan. Hyvää on se, että tutkittua tietoa ja asiantuntemusta on käytettävissä päätöksenteon pohjaksi. Lisäksi tarvitaan ainakin tahtoa ja yhteistyötä yli puoluerajojen.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

SOSTEtalk!-blogi: Kokeilut työkaluna – ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin?

Auttaa voi aina

Suomessa oleskelee paperittomia ihmisiä, mutta ihmisinä he eivät ole laittomia. Kaikilla on oikeus ihmisyyteen riippumatta oikeudellisesta asemasta. Avun antaminen tai saaminen ei voi olla riippuvaista etnisestä taustasta, uskonnosta tai oikeudellisesta asemasta. Tämä pitää muistaa keskustelussa, jossa vaaditaan paperittomien ihmisten auttamisen kriminalisointia.

Odottavalla sote-kannalla