fi | sv | eng

Auttaa saa, mutta viranomaisten työtä ei tule estää

ma 2. lokakuuta 2017 12.43.00

Viime aikoina on keskusteltu paljon kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden mutta Suomeen jääneiden ihmisten auttamisesta. Myös arvostamani SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula nosti aiheen esiin SOSTEblogissa otsikolla Aina voi auttaa 19.9. 

Paljon on myös keskusteltu siitä, miten asioista puhutaan. Viranomaiset sen enempää kuin järjestötkään eivät puhu ihmisistä laittomina. Kukaan ihminen ei ole laiton. Sen sijaan oleskelu Suomessa voi sitä olla. Ulkomaalaislaki on tässä suhteessa hyvin selvä: joko ihmisellä on lupa oleskella Suomessa tai sitten ei. Jos ihmisellä ei ole ollut edellytyksiä turvapaikan saamiseksi, on edessä paluu kotimaahan. Osa ihmisistä ei kuitenkaan halua palata, vaan he suunnittelevat jäävänsä Suomeen viranomaisten ja oikeuden päätöksistä huolimatta.

Julkisessa keskustelussa Suomessa oleskelevista kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista puhutaan usein paperittomina. Termi paperiton on viranomaisten näkökulmasta ongelmallinen, koska se on määritelmänä epätarkka ja sisältää hyvin erilaisia ihmisryhmiä. Kansallinen tai EU-lainsäädäntö ei tunne tällaista käsitettä. Tästä syystä viranomaiset puhuvat ihmisistä, jotka ovat Suomessa ilman oleskelulupaa ja siten vailla laillista oleskeluoikeutta.

Tavallisten suomalaisten apu on korvaamatonta

Suomalaisten halu auttaa oli käsin kosketeltavaa, kun maahamme saapui ennen kokematon määrä turvapaikanhakijoita vuosina 2015–2016. Vapaaehtoisten työpanoksesta ja tavaralahjoituksista oli valtava apu tuossa tilanteessa. Edelleen merkittävä joukko suomalaisia auttaa esimerkiksi vastaanottokeskuksissa turvapaikkapäätöstään odottavia hakijoita jatkuvasti. Kotoutumisen ja kielitaidon karttumisen kannalta maahanmuuttajien yhteydet kantaväestöön ovat korvaamattomia.

Koska turvapaikkaprosessi valitusten käsittelyineen on kestänyt monen hakijan kohdalla pitkään, myös yhteyksiä suomalaisiin on ehtinyt syntyä. Tällaisessa tilanteessa kielteiset turvapaikkapäätökset, palautukset ja inhimilliset kohtalot herättävät auttajissa paljon tunteita. Se on ymmärrettävää. Yksittäisten tapausten noustessa julkisuuteen on vaikeaa ymmärtää päätösten taustoja – varsinkin, kun viranomaisilla ei koskaan ole mahdollisuutta tuoda tietojaan julki yksilönsuojan takia.

Mistä siis on kyse, kun julkisuudessa puhutaan auttamisen kriminalisoinnista? Kyse ei ole järjestöjen työn hankaloittamisesta tai yksittäisen kansalaisen antaman avun kieltämisestä. Vaatelahjoituksia, ruoka-apua ja vierellä kulkemista voi jatkaa, mutta viranomaisten työtä ei tule estää. Laittomaan oleskeluun kannustamista tai palautusten vaikeuttamista esimerkiksi palautettavaa piilottelemalla ei voida katsoa läpi sormien. Asian tarkempi valmistelu on käynnissä oikeusministeriössä.

Hyvää hallintoa kannattaa arvostaa

Se, että suomalaiset ovat aktiivisia ja kantavat huolta kanssaihmisistään on hienoa ja arvostettavaa. Viranomaisen velvollisuus on kuitenkin tarkastella asiaa yksittäisten tapausten lisäksi myös laajempana kokonaisuutena. Viranomaisilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin noudattaa lakeja ja tehdä päätöksiä niiden pohjalta. Yhteiskuntamme ja suomalainen oikeusvaltio rakentuu sille perustalle, että nämä lait ovat samoja kaikille – viranomaiset eivät voi valita mitä niistä milloinkin soveltavat. Turvapaikkapäätösten oikeellisuutta valvovat riippumattomat tuomioistuimet.

Tästä näkökulmasta on vaikea ymmärtää, kun poliisia estetään tekemästä työtään. Poliisin lähtömaihinsa palauttamat ihmiset ovat saaneet oikeuden vahvistaman palautuspäätöksen eikä heillä ole enää oikeutta olla Suomessa. Väistämättömän palautuksen pitkittäminen tai turhan toivon antaminen tilanteessa, jossa kaikki kivet on jo käännetty, vain vaikeuttaa näiden ihmisten sopeutumista takaisin lähtömaahansa.

Suomessa on tutkitusti maailman huippuluokkaa oleva hallinto ja oikeuslaitos. Kansalaisten luottamus poliisiin on vahva. Nämä ovat asioita, joista saamme olla ylpeitä. Tämän luottamuksen murentaminen ilman vahvoja perusteita on karhunpalvelus koko yhteiskunnalle.

Vaikka kaikki turvapaikanhakijat eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa eivätkä saa jäädä Suomeen, Suomessa on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat meidän suomalaisten tukea ja apua kotoutumiselleen. Tämän eteen meidän kaikkien on tehtävä työtä.

Päivi Nerg
sisäministeriön kansliapäällikkö

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

SOSTEblogi: Sote-uudistuksen kohtalonhetket

Lausuntokierros hallituksen valinnanvapausesityksestä on parhaillaan käynnissä. SOSTE jätti oman, asiaa laajasti tarkastelevan lausuntonsa viime viikolla. Sen sisältö on kriittinen – ja syystäkin. Vaikka muutamat asiat olivat uudessa esityksessä menneet parempaan päin, suurimmaksi ihmetyksen kohteeksi muodostuivat asiakassetelit. Hallitus teki jokseenkin erikoisen liikkeen esittäessään asiakasseteleitä laajasti erikoissairaanhoitoon.

Landskapsvalen borde intressera var och en av oss

Maakuntavaalien pitäisi kiinnostaa meitä kaikkia