fi | sv | eng

Eihän lisätä syrjäyttäviä mekanismeja?

pe 4. syyskuuta 2015 10.43.00

Päivi Nykyri, erityisasiantuntija

Lapset ovat tulevaisuus, lapsiin investointi on kannattavaa. Tämä on tiedossa, mutta hallituksen budjettikaavailut ei investoinnin tahtotilaa osoita.

Lapsiin investointi on aikuisen rakkautta, aikaa, ymmärrystä ja läsnäolon tuomaa turvallisuutta. Se on leikkiä ja kaverisuhteiden luomista. Se on mahdollisuutta kehittyä ja oppia. Tämä kaikki tulisi olla mahdollista kaikille lapsille, jotta jokainen saisi hyvät eväät elämään.

Otetaanpa esimerkkinä hallituksen aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottaminen – tarkemmin tuplaus, sillä maksu aiotaan kertaheitolla kaksinkertaistaa. Mitä tästä voi lapsiin investoinnin tai paremminkin investoimattomuuden näkökulmasta seurata? Tässä muutama näkökohta.

Lapsiperheiden köyhyys on kasvava ongelma. On selvää, että suureneva osa pienituloisten perheiden lapsia tulee jäämään aamu- ja iltapäivätoiminnan ulkopuolelle ja tätä kehityssuuntaa aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottaminen osaltaan edistäisi.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan yksi tärkeä tehtävä on antaa lapselle aikuisen läsnäolon tuoma turvallisuuden tunne. Turvallisuuden kokemus ja tarve on tärkeä kaikille lapsille, mutta korostuu erityisesti lapsilla, joiden perheessä on ongelmia ja vanhempien voimavarat ehtyneet. Perheen sisäiset ongelmat ja taloudelliset vaikeudet kietoutuvat usein yhteen. Lapsia ei ole varaa laittaa aamu- ja iltapäiväkerhoon ja perheen ongelmavyyhti kasvaa.

"...lapsena koetulla yksinäisyydellä on suuri todennäköisyys jatkua nuoruuteen saakka."

Lasten kokema yksinäisyys on vakavasti otettava asia. Pienen koululaisen koulupäivä on lyhyt ja ilman ohjattua toimintaa voi osa lapsista joutua oleman useita tunteja yksin. Turun yliopiston erikoistutkija, dosentti Niina Junttilan mukaan peräti joka viides suomalaislapsi kokee jossain vaiheessa yksinäisyyttä. Tutkimuksen mukaan lapsena koetulla yksinäisyydellä on suuri todennäköisyys jatkua nuoruuteen saakka. Jatkuessaan yksinäisyys voi erilaisten seuraamusten kautta tulla yhteiskunnalle kalliiksi ja seuraukset voivat olla rajuja.

Pitkäaikaiset kaverisuhteet luodaan tyypillisesti alaluokilla. Pienten lasten ystävyyssuhteiden syntymiselle on tärkeää, pystyvätkö lapset osallistumaan yhteisiin toimintoihin, esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoimintaan. Ryhmästä poisjäämisen seurauksena lapsi voi kokea syrjäytymisen tunnetta ja ryhmästä poikkeavuutta.

Kun visioimme, millaisen tulevaisuuden haluamme, katseet ja toimet on kohdistettava lapsiin, tuleviin yhteiskuntaamme pystyssä pitäjiin. Kaikilla lapsilla tulee olla samanlainen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan vanhempien taustasta tai varallisuudesta riippumatta. Syrjäytyminen Suomessa lisääntyy ja siksi päätöksiä tehtäessä tulisi tarkkaan miettiä, että ei lisätä syrjäyttäviä mekanismeja.

Mitähän mieltä lapset olisivat tästä hallituksen setien ja tätien suunnitelmasta?

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Vain pieni osa hyvinvoinnista syntyy palveluista

Mahdollisuuksien tasa-arvo - myös vammaiseille nuorille

Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kirjoitti blogissaan (9.10.) uudesta valinnanvapausesityksestä, olin jo aikeissa innostua. Monet Sostelle tärkeät näkökulmat olivat menneet läpi: yhtiöittämispakko oli poistettu, markkinoita olisi avattu hillitymmin ja maakuntien harkintakykyä omien palveluidensa järjestämisessä vahvistettu asukkaidensa parhaaksi.