fi | sv | eng

Erityisryhmät heikoilla palvelujen pudotuspelissä

ti 21. tammikuuta 2014 09.10.00

Aistivammaisten palvelua vuosikymmenet kehittänyt järjestö häviää kilpailutuksen. Heti sen jälkeen kilpailutuksen voittanut yritys pyytää järjestön väkeä kouluttamaan henkilöstöään. Järjestö jakaa kokemuksensa hedelmät, totta kai, sillä tavoitteena on edelleen turvata parhaat mahdolliset palvelut entisille asiakkaille.

Toinen, useita kilpailutuksia hävinnyt järjestö on päättänyt ottaa itse yhteyttä palvelujen uusiin tuottajiin tarjoten heille konsultaatio- ja koulutusapua. Suhtaudumme heihin uusina kumppaneina ja katsomme tulevaisuuteen tämän erityisryhmän ihmisten kannalta, järjestöstä todetaan.

Järjestöille on ominaista kehittää palveluja tiiviisti yhdessä niitä käyttävien, usein erityisryhmiin kuuluvien ihmisten kanssa. Monesti erityisosaamista vaativan, ammatillisesti tuotetun palvelun tärkeä osa on toisten saman kokeneiden, vertaisten tuki. Yleishyödyllisyys on tärkeä ohjenuora silloinkin, kun järjestö on yhtiöittänyt palvelutuotantonsa: voitot käytetään pitkälti toiminnan kehittämiseen eli asiakkaiden hyödyksi.

Järjestöt tuottavat eniten sosiaali- ja kuntoutuspalveluja kuten asumispalveluja, päivähoitoa, päivä- ja työtoimintaa sekä sopeutumisvalmennusta. Joissakin palveluissa, kuten ensi- ja turvakodeissa, ei juuri muita palveluntuottajia ole.

Anne Knaapi, johtaja, Hyvinvoivat ihmiset -tiimi

Anne Eronen, tutkimuspäällikkö

Esimerkit ovat tältä vuodelta ja kuvaavat hyvin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen pudotuspeliä että järjestöjen toimintalogiikkaa näiden palvelujen tuottajina ja kehittäjinä.

Tuoreen Järjestöbarometri 2013:n mukaan järjestöt ovat yhä enemmän huolissaan palveluja tarvitsevista ihmisistä. Ne arvioivat kilpailutuksen vaikutuksia aiempaa kielteisemmin mm. palvelujen jatkuvuuteen ja niiden kykyyn mukautua asiakkaan tarpeiden muutoksiin.

Tarjouskilpailut tuottavat ongelmia mm. sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseissa, päihdekuntoutujien asumispalveluissa sekä paikallistasolla ikääntyneiden palveluissa. Valintakriteerit eivät ole kohdallaan: hinta hallitsee, hankintamenettely on kohtuuttoman työläs ja kriteerit jäykkiä, laatukriteerit jopa osin merkityksettömiä.

Vaikeavammaisten asumispalvelujen laatukriteerinä voi olla lyhyt matka pankkikonttoriin, vaikka asukkaat käyttävät aina kuljetuspalvelua ja avustajaa. Toisaalla laatukriteereissä määritellään huonekoko tiukasti, ja puolen neliön vaje tiputtaa pois pelistä. Sen sijaan henkilöstön mitoituksen tai osaamisen kriteerit voivat unohtua täysin.

Kun valintaa ohjaa yksipuolisesti hinta, erityistarpeisiin pitkäjänteisesti kehitetty palvelu pitäisi kapeuttaa kehnoksi standardituotteeksi. Muutamat kilpailutuksissa pärjänneet järjestöt ovat jopa kieltäytyneet tuottamasta palvelua vaadituilla hinta- ja laatuehdoilla. Järjestöille myös tarjotaan kovan taloudellisen riskin puitesopimuksia, joissa palveluntuottajan edellytetään varautuvan täyteen asiakasmäärään, mutta käytännössä palvelun piiriin ei ohjata asiakkaita täysimääräisesti.

Hankintalain uudistus on alkamassa, mutta kunnissa ei hyödynnetä riittävästi nykyisenkään lain antamia mahdollisuuksia kuten suorahankintaa tai neuvottelumenettelyä. Pieniä hankintoja saatetaan kilpailuttaa järein menetelmin ja silloinkin, kun palvelun tarjoajia on käytännössä vain yksi. Järjestöjen usein tuottamille pienten erityisryhmien palveluille ei kilpailevia tuottajia aina edes löydy.

Järjestöjen palveluille ominainen vertaistuki ei tunnu olevan kilpailuvaltti, eivätkä lyhyet palvelusopimukset kannusta muitakaan kehittämään palveluja. Hinnan merkitys tuskin vähenee kuntien säästökurimuksessa. On myös viitteitä säästöjen hakemisesta karsimalla ei-lakisääteisiä palveluja. Näitä ovat monet järjestöille keskeiset ehkäisevän toiminnan muodot, kuten päivätoiminta.

Hintakriteerin hallitessa palvelut keskittyvät isoille tuottajille, joiden on mahdollista valloittaa markkinat tarjoushintaan. Pienempi ja erikoistuneempi tuottaja joutuu lopettamaan toimintansa ja osaamispääoma hajoaa. Kilpailun puuttuessa palvelun hintaa voi nostaa.

Tätä kehitystä vastaan voi ja kannattaa taistella jakamalla isoja hankintoja pienempiin osiin, mikä lisää kilpailutukseen osallistuvien määrää, säilyttää erityisosaamista ja monipuolistaa myös alueiden elinkeinorakennetta. Laatukriteerit on saatava pakollisiksi, ja palvelujen käyttäjien tarpeet muutenkin palvelujen suunnittelun ja valvonnan keskiöön.

Kilpailuttaminen näyttää vaivihkaa murtavan kuntien ja järjestöjen kuntalaisten hyväksi tekemää yhteistyötä. Ei ole yllätys, että järjestöillä on suuret odotukset hankintalain uudistamisesta. Toiveissa on sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä haavoittuvien ryhmien erityisyyden huomioiva kansallinen lainsäädäntö, jossa kilpailuttamisen kynnysarvo on nostettu EU-direktiivin mahdollistamalle tasolle.

Palveluja ei voi ostaa samalla logiikalla kuin tavaroita.

Lue lisää

Hankintadirektiivi voi järkevöittää sotepalvelujen kilpailuttamista, Tiedote, 15.1.2014

Hankintalaki haittaa heikoimpien hyvinvointia - Miksi julkinen sektori tietoisesti tyhmentää itseään?, SOSTEblogissa Frank Martela 16.12.2013

Kuntoutusjärjestelmän toimimattomuudesta kärsii kuntoutusta tarvitseva, SOSTEblogissa Tyyne Hakkarainen 27.11.2013

Järjestöbarometri 2013

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Vain pieni osa hyvinvoinnista syntyy palveluista

Mahdollisuuksien tasa-arvo - myös vammaiseille nuorille

Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kirjoitti blogissaan (9.10.) uudesta valinnanvapausesityksestä, olin jo aikeissa innostua. Monet Sostelle tärkeät näkökulmat olivat menneet läpi: yhtiöittämispakko oli poistettu, markkinoita olisi avattu hillitymmin ja maakuntien harkintakykyä omien palveluidensa järjestämisessä vahvistettu asukkaidensa parhaaksi.