fi | sv | eng

Hyvinvointi on monen tekijän summa

ma 25. huhtikuuta 2016 09.13.00

Susanna Huovinen, kansanedustaja (sd) 

Kun sain toimia kaksi vuotta peruspalveluministerin tehtävässä, pääsin usein kuuntelemaan maan parhaita asiantuntijoita ja käymään keskustelua heidän kanssaan. Näitä asiantuntijoita löytyy niin yliopistoilta, tutkimuslaitoksista, kunnista ja kuntayhtymistä, ammattiliitoista ja kansalaisjärjestöistä sekä tavallisilta työpaikoilta. Monen asiantuntijan tiedoista, kokemuksista ja joskus oikein suunnatuista kysymyksistä oli valtavasti apua laajan tehtäväkentän hoidossa. Tämä tärkeä työ jää liian usein piiloon ja kuvitellaan, että ministeriöt selviäisivät työstään ilman muiden apua. Ei ministerin työpöydällä - ainakaan minun pöydälläni - ollut kristallipalloa, josta saada oikeat vastaukset isoihin kysymyksiin.

Muistan erään tilaisuuden, jonka olin ministeripestini alkumetreillä avaamassa. Se oli toimittajille suunnattu koulutusohjelma Terveysakatemia. Avaukseni jälkeen Akatemian vetäjä, professori Jussi Huttunen piti alustuksen suomalaisen kansanterveystyön historiasta ja nykyisistä haasteista. Keskustelussa puhuttiin paljon, miten terveyseroja voitaisiin kaventaa ja mitkä kaikki asiat vaikuttavat hyvinvointiimme.

Kansanedustajakollegat ovat tämän blogin kirjoituksissa ansiokkaasti nostaneet esiin monia asioita, joilla ihmisten arki paranisi, ja samalla kaventaisimme hyvinvointi- ja terveyseroja. Näitä ovat muun muassa parempi ennaltaehkäisy, oikea tieto, nopeampi avunsaanti sitä tarvitseville, liikunnan merkityksen tunnistaminen ja sosiaalisten suhteiden tärkeys. Terveysakatemian keskustelussakin päädyimme siihen, että joka päivä jonkin myönteisen asian huomiointi omassa elämässä, kivan palautteen antaminen lähimmäiselle ja yhteiset ruokailuhetket olisivat omia, arkisia avaimiamme parempaan hyvinvointiin.

Jokainen voi omassa elämässään tehdä paljon hyvinvointinsa parantamiseksi. Jotta tämä olisi mahdollista, lainsäädäntömme tulee tukea kansalaisia näissä tärkeissä valinnoissa. Lainsäädännöllä voidaan ohjata monia asioita. Ehkä parhain esimerkki lainsäädännön vaikuttavuudesta on tupakkalain muutokset, joilla on kyetty merkittävästi vähentämään ihmisten tupakointia. Ei ihan vähäinen saavutus.

Jotta me edustajat osaisimme arvioida eri esitysten kannatettavuutta, meidän tulisi tietää, miten eri lakimuutokset vaikuttavat hyvinvointiin. Niinpä yhteinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmämme laati taannoin kirjallisen kysymyksen, miten terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia voitaisiin lisätä. On hyvä, että voimme yhdessä nostaa tätä teemaa eduskunnan työssä esiin. Vaikutusten arvioinnissa on vielä tilaa parannuksille. Tämä kävi ilmi myös ministerin vastauksesta.

Vaikka lainsäädäntö luo puitteet kaikelle toiminnalle ja valtion rahoituksella voidaan ohjata monia asioita, eivät nämäkään keinot kaikkea ratkaise. Suurin vaikuttamistyö tapahtuu ihmisten lähiympäristössä. Meidän aikuisten esimerkki on lapsille tärkeä ohjenuora, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa voidaan opettaa tärkeitä taitoja ja tapoja, oman lähipiirin hyvinvointi heijastuu väistämättä ympärillä oleviin ihmisiin. Lisäksi ammattilaiset eri tehtävissä terveyden ja hyvinvoinnin kentällä luovat työllään pohjaa ihmisten omien oikeiden valintojen tueksi. Siksi ammattilaisen asenne on tärkeä, jokainen kohtaaminen on merkityksellinen.

Toivoisin, että saisimme tulevaisuudessa myös kansalaiset aktiivisempaan rooliin erilaisten palvelujärjestelmien kehittämistyössä. Meissä ihmisissä, potilaissa, asiakkaissa on valtava määrä hiljaista tietoa, joka tulisi saada hyötykäyttöön. Vai ettekö itse ole koskaan ajatelleet jossakin järjestelmän koukeroissa: Voi kun tämänkin voisi tehdä toisin - paremmin! Itse ainakin olen monia huomioita tehnyt, mutta eivät ne ole päätäni pidemmälle lähteneet. Olisi syytä miettiä, miten ideat ja parannusehdotukset saatettaisiin eteenpäin. Aina kun ei ole voimia tai aikaa lähteä kirjeitä kirjoittelemaan. Voisiko digitalisaatio tulla avuksemme? Voisiko terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmämme edistää asiaa? Hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan meitä kaikkia: asiantuntijoita, ammattilaisia, politiikkoja ja kansalaisia.

Sarjassa aiemmin ilmestynyt mm.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

SOSTEtalk!-blogi: Kokeilut työkaluna – ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin?

Auttaa voi aina

Suomessa oleskelee paperittomia ihmisiä, mutta ihmisinä he eivät ole laittomia. Kaikilla on oikeus ihmisyyteen riippumatta oikeudellisesta asemasta. Avun antaminen tai saaminen ei voi olla riippuvaista etnisestä taustasta, uskonnosta tai oikeudellisesta asemasta. Tämä pitää muistaa keskustelussa, jossa vaaditaan paperittomien ihmisten auttamisen kriminalisointia.

Odottavalla sote-kannalla