fi | sv | eng

Sosiaali- ja terveyshuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on pääministeri Juha Sipilän hallituksen tärkeimpiä reformeja. Sen tavoitteena on ennen kaikkea peruspalveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen sekä kustannusten hillintä.

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirretään kuntia suuremmille yksiköille, itsehallinnollisille maakunnille, joita tulee olemaan 18. Näiden ohella muodostetaan viisi yhteistyöaluetta nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Suurta väestöpohjaa ja volyymiä sekä erikoistumista vaativat palvelut kootaan valtakunnallisesti ja alueellisesti.

Osana uudistusta myös yksinkertaistetaan monikanavaista rahoitusta ja säädetään erillisestä valinnanvapauslainsäädännöstä. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2019. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki.

SOSTElle tärkeää: riittävät, vaikuttavat ja ihmislähtöiset palvelut kaikille suomalaisille

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on välttämätön yhdenvertaisten palvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja perusoikeuksien toteutumiseksi. SOSTE on kautta linjan korostanut uudistuksen keskeistä tavoitetta: varmistaa riittävät, vaikuttavat ja ihmislähtöiset palvelut kaikille suomalaisille. Hyvät ja oikea-aikaiset sote-palvelut ovat ongelmien ennalta ehkäisyä, jolloin vältytään raskailta ja kalliilta korjaavilta toimenpiteiltä.

Sosiaali- ja terveyspalveluilla on rajallinen merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Ihmisten terveys ja hyvinvointi syntyvät pääosin arjen ympäristöissä, joten elinympäristöllä ja sen toimivuudella, kaupunkisuunnittelulla, kulttuuripalveluilla, perimällä ja elintavoilla sekä osallisuuden kokemuksella on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden rakentumiselle. Myös työllisyydellä on vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen. Keskeistä on myös valtion päätöksillä toteutettava yleinen yhteiskuntapolitiikka sekä hyvinvointiin liittyvä säätely, kuten alkoholi- ja tupakkapolitiikka sekä tulonjako. Muun muassa näistä syistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen on oltava uudistuksessa keskeisesti esillä.

Riittävällä valtionohjauksella voidaan osaltaan huolehtia siitä, että eri maakuntien asukkaat saavat palvelunsa mahdollisimman yhdenvertaisesti ja laadukkaasti. Maakuntien kantokykyä ja asiakaan saamaa palvelujen laatua on seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

Palvelurakennetta on tarkoituksenmukaista kehittää potilasturvallisuuden ja saatavuuden sekä asiakkaiden saaman palvelun laadun vahvistamisen näkökulmasta. Osa ihmisen avun ja tuen tarpeista edellyttää laajaa väestöpohjaa erityisosaamisen säilymiseksi. Suuremmat yksiköt mahdollistavat osaamisen keskittämisen ja erikoitumisen vaativiin tilanteisiin. Hoitojen keskittäminen on tarpeen myös resurssien riittävyyden kannalta.

Yhdenvertaisuus avainasemassa

Julkisen vallan rooli korostuu ennen kaikkea palvelujen yhdenvertaisuuden varmistajana. Asiakasohjaus, neuvonta ja valvonta ovat kiinteä osa palvelujen järjestämistä. SOSTEn mielestä on tärkeää, että lähipalvelut turvataan ja että päätökset palveluiden tuotantotavoista tehdään lähellä niiden käyttäjiä.
Julkisen palvelutuotannon rinnalle tarvitaan järjestösektorin ja yksityisten yritysten tuottamia palveluita. Kansallisesti ja maakunnissa on huolehdittava siitä, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto yksipuolistu.

SOSTElle on tärkeää, että valtion kautta maakunnille kanavoidussa rahoituksessa turvataan alueiden yhdenvertaiset mahdollisuudet järjestää asukkaidensa palvelut ja että alueiden väliset erot eivät kasva liian suuriksi.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallin uudistamisessa tavoitteena on oltava haitallisen osa-optimoinnin karsiminen ja yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen. Lääke- ja matkakorvaukset sekä vastuu sairauspäivärahoista on siirrettävä maakuntien vastuulle Kelan hoitaessa maksatuksen. Asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi yhdenvertaisen lääkehoidon tai sosiaali- ja terveydenhoidon toteutumiselle.

Maakuntien valtionrahoituksesta noin 1 % perustuisi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Osuuden tulisi olla suurempi, jotta myös maakunnissa olisi vahvempi kannuste hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Lisäksi maakuntien rahoituksen hyte-kerroin on otettava käyttöön heti, eikä vasta vuonna 2022. Muutoin on vaarana, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehtävä työ jää muutoksen alkuvaiheessa katveeseen.

Palvelujärjestelmän pirstoutuessa riskinä on, että ihmiset löytävät yhä huonommin palveluiden äärelle. Oikea-aikaisen hoidon ja siten osaltaan hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen sekä kustannusten hallinnan kannalta palveluohjaus nousee aivan keskeiseen rooliin. Palveluiden asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi maakuntien on sitouduttava edistämään asukkaidensa osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia.

Aikalisä valinnanvapauslain valmisteluun

SOSTEn mukaan valinnanvapaus ehdotetulla tavalla (hallituksen esitys 31.1.2017) vaarantaa sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen. SOSTE on huolissaan esityksen vaikutuksista yhdenvertaisuudelle ja erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palveluihin.

SOSTE jätti lausuntonsa hallituksen valinnanvapausesityksestä 22.3.2017 vaatien aikalisää valinnanvapauslain valmistelulle. Valinnanvapautta voisi kokeilla ensin maantieteellisesti rajatuilla alueilla ja asteittain jatkaa jo käynnissä olevia valinnanvapauskokeiluja. Kokeiluista saatuja kokemuksia on tärkeä hyödyntää tulevaa valinnanvapausmallia suunniteltaessa.

Markkinoiden synty harvaan asutuille alueille tullee olemaan vähäistä eikä valinnanvapauden lisääminen itsessään ole tae yhdenvertaisuudelle. Maakuntien erilaisuus ja tosiasialliset mahdollisuudet toteuttaa valinnanvapautta vaihtelevat alueen väestörakenteen ja taloudellisen kantokyvyn perusteella.

Periaatteessa uudistus voi lisätä asiakkaan mahdollisuuksia saada elämäntilanteeseensa parhaiten sopivia palveluita, jos valinnanvapauteen syntyy aidot markkinat ja jos asiakkaalla on kyvyt ja mahdollisuudet hyödyntää valinnanvapautta. SOSTEn mukaan ehdotettu malli on kuitenkin monipolvinen, sekava ja vaikeasti hahmotettava.
Jos asiakasseteliä tai henkilökohtaista budjettia varten ei ole olemassa todellisia markkinoita, niiden todellinen arvo ei vastaa palvelutarvetta eli asiakas joutuu laittamaan näiden päälle omaa rahaa tai asiakkaalla ei ylipäätään ole kykyä niitä hyödyntää, tuovat setelit ja henkilökohtainen budjetti vain näennäistä valinnanvapautta. Tällöin ne eivät edistä uudistuksen tavoitteita.

Toimiva integraatio ja hoitoketjujen sujuvuus ovat keskeisiä kysymyksiä erityisesti niiden ihmisten kohdalla, jotka käyttävät paljon palveluita. Pahimmillaan väärin toteutettu valinnanvapausmalli pirstoo vastuut entistä useammalle taholle, eikä keskeinen, hyvinvointia lisäävä ja kustannuksia alentava keino, palvelujen nykyistä parempi integraatio, toteudu.

SOSTE korostaa, että erittäin suuri haaste valinnanvapausjärjestelmän toteuttamiselle on sen tarvitseman tietopohjan selvä puutteellisuus etenkin järjestelmän käynnistymisvaiheessa.

Mistä sote-uudistuksessa on kyse?

Yleistä sote- ja maakuntauudistuksesta

Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden mallille.

Uusissa maakunnissa on tarkoitus ottaa käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua. Palvelut on tarkoitus integroida asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Palveluiden integraation laajuus on uudistuksessa kansainvälisesti erittäin kunnianhimoista. Lisäksi tuleva valinnanvapausjärjestelmä monimutkaistaa integraation toteutuksen.

Maakunnalle vastuu sote-palveluista

Maakuntien vastuulle siirtyvät 1.1.2019 alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät.

Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunnan vastuulla on sovittaa palvelut yhteen asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Tämä koskee julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla.

Myös kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Maakunnan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivat yhteen, tieto kulkee sujuvasti ja palvelut täyttävät laatukriteerit.

Järjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan pitää järjestää asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuolto. Voimaanpanolailla säädetään muun muassa henkilöstön ja omaisuuden siirtymisestä maakuntiin sekä maakuntien väliaikaishallinnosta, jonka tehtävänä on valmistella vuoden 2019 alussa käynnistyvää toimintaa.
Maakuntalaki puolestaan luo edellytykset maakunnan itsehallinnolle sekä maakunnan asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksille. Maakuntalailla säädetään maakunnan hallinnon ja talouden järjestämisestä sekä toiminnan johtamisesta.

Maakuntien rahoitus

Lähtökohtana on kattava valtion rahoitus kaikkien maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Maakunnan tulonlähteitä olisivat valtion rahoitus ja asiakasmaksut. Valtio voisi myöntää maakunnalle myös lyhytaikaista lainaa tai valtiontakauksia.

Sote- ja maakuntauudistuksen lähtäkohtana on ollut, ettei verotus saa nousta. Tällöin paine asiakasmaksujen korotuksille kasvaa. Asikasmaksujen korotuksilla ei tavoitella vain lisätuloja, vaan niiden odotetaan hillitsevän sote-menojen kasvua palvelujen kysynnän vähentyessä.

Maakunnallisen verotusoikeuden toteuttavuudesta käynnistetään jatkoselvitys tällä vaalikaudella. Asiakasmaksulainsäädännön kokonaistarkastelu käynnistyi vuoden 2017 alusta. SOSTE on mukana valmistelussa ja esittänyt asiakasmaksujen linjauksia lainsäädännön uudistamiseksi.

Valinnanvapaus

Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Sen myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus turvataan yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla.

Hallituksen esityksen mukaan (31.1.2017) asiakas voi listautua valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valita lisäksi haluamansa suunhoidon yksikön. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti olisivat käytössä maakunnan tekemän palvelutarpeen arvioinnin perusteella ja niiden perusteella asiakas saisi valita palvelun tuottajan.

Lausuntoaika valinnanvapausesityksestä päättyi maaliskuun 2017 lopussa. Valinnanvapauden laajentamisen periaatteeseen suhtaudutaan lausunnoissa pääosin myönteisesti. Suurin osa lausujista on sitä mieltä, että valinnanvapauden laajentaminen edistää asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin.

Lakiesityksessä nähdään kuitenkin runsaasti erilaisia täsmennys- ja muokkaustarpeita. Kriittisiä näkökohtia liittyy valinnanvapauden vaikutuksiin kustannustenhallintaan ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatioon. Erityisen kriittisesti lausunnoissa suhtaudutaan lain voimaantuloaikatauluun sekä maksuseteliin.

Lue lisää


Sote-uudistus: blogit, tiedotteet, lausunnot

SOSTE: Valinnanvapauslaki vaatii aikalisän ja lisävalmistelua

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys on tyytyväinen perustuslakivaliokunnan linjaukseen siitä, että maakuntien sote-palveluiden yhtiöittämisvelvollisuudesta on luovuttava.

Järjestöjen yhteinen kannanotto: Järjestöjen auttamistyön edellytykset turvattava sote-uudistuksessa

Sote-uudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitys korostuu järjestöjen toiminnassa. Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on erottamaton osa suomalaista hyvinvointia ja yhteisten asioiden hoitoa. Järjestöjen organisoima ja ohjaama vapaaehtoistyö on yksi kustannustehokkaimmista tavoista lisätä kansalaisten hyvinvointia ja ehkäistä ongelmia.

Järjestö 2.0 antaa järjestöille eväitä vastata sote-haasteeseen

Ylisosiaalineuvos: Sosiaalihuollon asiakkaat tarvitsevat omaa palveluohjausta

Järjestöjen asema sote-uudistuksessa selkeytymässä

Sote-uudistuksen projektiryhmä on julkaissut tänään keinot, joilla selkeytetään järjestöjen toimintamahdollisuuksia sote-uudistuksessa. Samalla on julkistettu keinot, joilla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä uusissa maakunnissa. Hallituksen reformiministerityöryhmä on näyttänyt vihreää valoa järjestöjä koskeville linjauksille.



Ota yhteyttä

Ulla Kiuru

erityisasiantuntija

040 744 0888

sosiaali- ja terveyspolitiikka, sote-järjestämislaki, hyvinvointitalous ja vaikuttaminen

johtaja

040 194 2518

yksikön johtaminen, sosiaali- ja terveyspolitiikka, muut politiikat, kehittäminen ja vaikuttaminen, @anneknaapi

erityisasiantuntija

050 462 3347

sote-uudistuksen alueellinen toimeenpano, aluehallintopolitiikka, työpiste Turku, @MinttuOjanen

erityisasiantuntija

050 564 8571

sote-uudistuksen alueellinen toimeenpano, kuntoutus, lastensuojelu, työpiste Tampere, @JJoutsiluoma

SOSTEblogissa

Karjaan sote-pilotti toi laatua ja säästöjä

Lue lisää

Valinnanvapaus tulee - mikä muuttuu?

Lue lisää

Onko yhtiöittäminen lääke ongelmiin?

Lue lisää


Muualla

Mikä on kolmannen sektorin osa sotessa? Yle Ajantasa.

Lue lisää


Julkaisut

Säästöistä investointeihin - SOSTE suosittelee -sarjassa

Lue lisää

Palvelujen painopiste ongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen, fakta-arkki

Lue lisää