fi | sv | eng

Haittaverot ja soterahoituksen uudistus: jokainen ihminen on arvokas

pe 27. marraskuuta 2015 09.39.00

Päivi Rouvinen-Wilenius, erityisasiantuntija 

Hyvinvointi- ja terveyserojen poistamiseksi ei ole tehty riittävästi. Hyvinvointitaloudessa tavoitellaan hyvää elämää kaikille. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää myös auttamisen eetosta toteaa Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja blogissaan. Samaan aikaan ihmisten keskuudessa yleinen suvaitsemattomuus on lisääntynyt. Keskustelu yksilön vastuusta ja itseaiheutetuista sairauksista on lisääntynyt. Mitä meille on tapahtunut?

Tähän löytynee vastaus talouden niukkuudesta, yksilökeskeisyydestä, fyysisen terveyden ja suorituskyvyn ihannoinnista mutta ennen kaikkea OMAVASTUUSTA. Ihminen, joka ei tavoittele täysillä ihmisihannetta on kuluerä. Onko hänellä siihen edellytyksiä tai voimavaroja on toisarvoista. Jokaisen tehtävänä on kantaa oma vastuu yhteisistä rahoista. Eriarvoisuus palasi terveydenhuoltoon toteaa Minna Harjula

Voisiko verorahojen korvamerkintä heijastua myös ihmisten keskuudessa lisääntyneenä empatiana?

Suomen valtio kerää vuosittain kulutusveroja. Valtion talousarvioesityksen mukaan vuonna 2016 tupakkavero momentille arvioidaan kertyvän 929 000 000 euroa ja alkoholijuoma veroa arvioidaan kertyvän 1 340 000 000 euroa, tosin alkoholin verotuottoa pienentää pienpanimoiden verohuojennus n. 7 milj. euroa. Lisäksi tuotteista peritään arvonlisävero. Kyseessä on melko suuret summat.

Samaan aikaan käydään kiivasta pohdintaa Sote alueiden rahoituksesta ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta. Ajatuksena on, että sote ja kuntarahoitus eriytetään toisistaan. Soten rahoitukseen yksi mahdollisuus on, että haittaverojen tuotot korvamerkittään suoraan sosiaali- ja terveysmenoihin ja ensisijaisesti päihdehaittojen ehkäisyyn ja hoitoon. Rahoituksen jakoperusteena olisi alueellisten haittojen määrä. Ajatus korvamerkinnästä ei sinänsä ole uusi, sitä on jo kokeiltu lakiperustaisesti raittiustyön kohdalla. Mutta sen palauttamisesta laajemmin päihteitä koskevaan lainsäädäntöön voisi olla useita etuja.

  1. Riskikäyttäjille voitaisiin suunnata varhaisempia ja kohdennettuja palveluja.
  2. Rahaa voitaisiin ohjata suoraan niiden väestöryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, joissa riskikäyttäytymistä on. Se motivoi myös palvelujärjestelmää hoitamaan heikommassa tilanteessa olevia ihmisiä ja osaltaan kaventaisi terveyseroja.
  3. Yleisempi keskustelu "minun rahoistani" menettäisi osittain oikeutuksensa. Syyllistäminen ei ole koskaan ollut paras tapa voimaannuttaa ihmisiä elämänmuutokseen.
  4. Ne, jotka eivät syystä tai toisesta pysty elämänmuutokseen, olisivat motivoituneempia maksamaan haittaverot kotimaahan, koska he tietäisivät olevansa oikeutettuja hoitoon myös tilanteen niin vaatiessa.

Tiedämme että alkoholin ja tupakoinnin haitat eivät ilmaannu välittömästi, vaan usein miten vasta pitkän ajan kuluessa. Haittojen ilmaantumiseen mennessä ehtii jo maksetuista haittaveroista koostua melkoinen potti, jos asiaa tarkastelee yksilötasolta. Voisiko sillä rahalla turvata hoitoon pääsyn myös niille, joilla elämä ei ole ruusuilla tanssimista?
Samaan aikaan toisaalle tulee rakentaa rahoitus kannustimia kunnille laaja-alaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja hyvinvointierojen kaventamiseksi. Tätä on ilmeisesti tarkoituskin tehdä.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

SOSTEblogissa

Karjaan sote-pilotti toi laatua ja säästöjä

Lue lisää

Valinnanvapaus tulee - mikä muuttuu?

Lue lisää

Onko yhtiöittäminen lääke ongelmiin?

Lue lisää


Muualla

Mikä on kolmannen sektorin osa sotessa? Yle Ajantasa.

Lue lisää


Julkaisut

Säästöistä investointeihin - SOSTE suosittelee -sarjassa

Lue lisää

Palvelujen painopiste ongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen, fakta-arkki

Lue lisää