fi | sv | eng

Ihmisintegraatio – ihmiset keskiöön sote-uudistuksessa

ma 19. lokakuuta 2015 08.59.00

Aki Siltaniemi, kehittämispäällikkö

On paradoksaalista, että hallintorakenteita koskevat ratkaisut ovat olleet sote-uudistuksessa niin vaikeita, koska teknisesti ottaen niiden pitäisi olla uudistuksen helpoin osa. Kyse on oikeastaan vain valinnasta, jota tosin valtapelit ja erilaisten toimijoiden osaoptimointipyrkimykset sotkevat.

Asiakaslähtöisen tai mieluummin ihmiskeskeisen ajattelutavan kautta katsottuna rakenteita koskeva kysymys näyttäytyy yksinkertaisena: sote-rakenteet ja -palvelut ovat olemassa ihmisiä ja heidän hyvinvointinsa kohentamista varten. On siis luotava sellaiset rakenteet, jotka toteuttavat tämän tehtävän parhaiten. Piste.

Asiaa toki monimutkaistaa tai helpottaa se, että tähän lopputulokseen voidaan päästä useilla tavoilla. Pääasia olisi, että viimein jo päästäisiin.

Ihmiset rakenteita vai rakenteet ihmisiä varten?

Kun päätökset rakenteista on tehty, on edessä kertaluokkaa suurempi haaste. Ei, se ei ole rahoitus tai monikanavarahoituksen purku. Rahoitukseenkin voida valita sellainen järjestelmä, joka palvelee parhaiten palvelujen käyttäjien ja veronmaksajien etua. Useissa kohdin tämä on yhtenevä ja jopa sama asia. Kyse on kustannusvaikuttavuudesta.

Rahoituksesta voi saada elegantin tai vähemmän elegantin muodoltaan, mutta loogisen päättelyn tuloksena sellainen on synnytettävissä suhteellisen kivuttomasti. Hyviä valmiita malleja on olemassa.

Niin, mikä se haaste sitten on? Se on tämän uudistuksen se osa, jota ei hallita prosessikaavioilla eikä pelkällä loogisella päättelyllä. Hyvällä johtamisella siihen voidaan vaikuttaa. Se on ihminen, kahdestakin eri näkökulmasta.

Ihminen toteuttaa palvelun, eivät rakenteet. Ne eivät kohtaa ihmisiä. Sinällään rakenteet eivät myöskään muuta toimintakulttuuria, juurtuneita enemmän tai vähemmän tehokkaita työskentelytapoja tai -malleja. Helpottaa tai vaikeuttaa tilannetta ne toki voivat. Varsinkin sote-integraation tavoitteeseen pääsemisessä on kyse siitä, kuinka ihmisten luomia ja ylläpitämiä toimintakulttuureja muutetaan.

Toinen näkökulma on ihminen palvelun käyttäjänä. Siis siinä roolissa, johon jokainen päädymme pisteittäin elämämme eri aikoina, joko lyhemmäksi tai pidemmäksi aikaa tai lopullisesti, emmekä suinkaan tietoisen valinnan tuloksena: päätänpä sairastua reumaan tai valita turvattoman lapsuuden.

Asiakkaasta ihmiseksi

Asiakaslähtöisyyttä ja asiakaskeskeisyyttä on korostettu eri nimillä kulkeneen rakenneuudistuksen eri vaiheissa, mutta siitä huolimatta uudistuksen lähtökohta on ollut organisaatio- ja rakennekeskeinen. Sote-uudistusta edeltäjineen ei ole nimetty esimerkiksi Kustannusvaikuttavaa palvelua asiakkaalle -uudistukseksi.

Asiakaskeskeisyys on hyvä tavoite, mutta siitä voidaan ottaa askel pidemmälle, kohden ihmiskeskeisyyttä. Tällöin ihminen ei typisty vain kuluttajaksi kuluttajarooliin palvelumarkkinoilla.

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on tarjota ihmiskeskeistä näkökulmaa uudistukseen. Niiden tausta ja lähtökohdat ovat altruismissa ja ihmisissä. Sellaisissa ihmisissä, joilla itsellään tai heidän läheisillään on ollut vajeita hyvinvoinnissaan ja halua kohentaa muidenkin samassa tilanteessa olevien asemaa.

Järjestöissä toimivat ovat jopa halunneet edistää ja valistaa ihmisiä yleisesti, jotta nämä välttyisivät vaikkapa joidenkin sairauksien tuomalta kohtalolta. Tätä voidaan kutsua hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, jota myös sote-uudistuksen tavoitteissa on tuotu esiin.

Sote-järjestöjen historia on jopa pidempi kuin itsenäisen Suomen historia. Niiden merkitys on ollut huomattava suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on kosketuspinta ihmiseen, jota palvelujärjestelmässä kutsutaan asiakkaaksi. Ne välittävät ja kokoavat sosiaali- ja terveyspalvelujen erilaisten käyttäjien ja käyttäjäryhmien kokemuksia ja näkökulmia, mutta myös niiden ihmisten kokemuksia, jotka ovat palvelujärjestelmän väliinputoajia tai jäävät kokonaan ilman apua.

Eettisesti, intressi- ja arvopohjaisesti arvioituna järjestöt edustavat ihmiskeskeistä kansalaisnäkökulmaa ja ihmislähtöisyyttä vastapoolina kovalle ylikansalliselle markkinataloudelle kaikkine lieveilmiöineen. Järjestöjen perusmotiivi ei ole pääoman tuoton maksimointi ja verojen minimointi tai toimimattomien rakenteiden ylläpito vaan aito halu auttaa ihmisiä hädässään.

Ihmiskeskeisyyden ammattilaisia

Vuosien saatossa järjestöihin on kertynyt asiantuntemusta sosiaali- ja terveyspolitiikasta ja -palveluista sekä erilaisten ihmisryhmien hyvinvoinnin erityiskysymyksistä. Sote- järjestöissä työskentelee palkkatyössä yli 30 000 asiantuntijaa. Useat sosiaalihuollon ns. erityispalveluista ovat järjestöjen tuottamia tai alulle panemia. Näissä palveluissa oleva osaaminen on hyödynnettävä sote-uudistuksen eri vaiheissa.

Sote-järjestöillä on jäseniä monikymmenkertaisesti palkattuihin ammattilaisiin verrattuna: 1,3 miljoonaa. Heistä yli kolmannes, noin puoli miljoonaa ihmistä tekee vapaaehtoistyötä sote-järjestöissä. Tämä on yhteiskunnalle resurssi, jonka ylläpitämistä järjestöjen kautta tulee vaalia. Siihen sijoitetun pääoman tuotto on moninkertainen. Vapaaehtoistyötä ja vertaistukea ei voida korvata julkisella palvelulla yksistään jo taloudellisista syistä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tuottaneet sellaisia palveluita tai yhteistä hyvää, joita julkinen sektori ei ole kyennyt tuottamaan tai yksityinen sektori ei ole pitänyt taloudellisesti järkevänä. Hädänalaisten ihmisten auttaminen vastikkeetta ei luonnollisestikaan ole liiketoimintaa.

Osa sosiaali- ja terveysjärjestöistä toimii auttajina osana virallista palvelujärjestelmää ja tuottaa palveluja julkiselle sektorille tai markkinoille. Kilpailulainsäädäntö on pakottanut osan järjestöistä yhtiöittämään toimintansa.

Vaikka järjestöjen toimimista omissa tehtävissään on haluttu kieltää tai rajoittaa kilpailulainsäädännöllä, ei sillä ole pystytty kieltämään ihmisten auttamista altruistisin motiivein. Tähän on vain etsitty toinen väylä yhtiöittämällä toimintaa. Näin säilytetään omistajaohjaus ja sitä kautta järjestöjen arvopohja.

Järjestöjen palvelutoiminnan yksi ominaispiirre on ollut moniammatillinen työ ja yhteistyö asiakkaan hyväksi yli ammatti- tai sektorirajojen. Tätä kutsutaan sote-uudistuksessa horisontaaliseksi integraatioksi.

Sote-uudistukseen/sote-uudistuksen ohjenuoraksi tarvitaan uusi käsite, ihmisintegraatio. Sen mukana on syytä ottaa täysimääräisesti käyttöön järjestöissä oleva ihmisten hyvinvointia ja palvelutarpeita koskeva kokemus- vertais- ja ammattiasiantuntijaosaaminen.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

SOSTEblogissa

Karjaan sote-pilotti toi laatua ja säästöjä

Lue lisää

Valinnanvapaus tulee - mikä muuttuu?

Lue lisää

Onko yhtiöittäminen lääke ongelmiin?

Lue lisää


Muualla

Mikä on kolmannen sektorin osa sotessa? Yle Ajantasa.

Lue lisää


Julkaisut

Säästöistä investointeihin - SOSTE suosittelee -sarjassa

Lue lisää

Palvelujen painopiste ongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen, fakta-arkki

Lue lisää