fi | sv | eng

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut

Asiakasmaksuja uudistetaan

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksulakia uudistetaan. Lainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän toimikausi kesti vuoden 2017 loppuun (Asettamispäätös STM 016:00/2017). Työryhmän tehtävänä oli laatia luonnos hallituksen esityksestä uudeksi asiakasmaksulainsäädännöksi. Toimikauden päättymisen jälkeen hallituksen esityksen valmistelua jatkettiin virkamiesvalmisteluna sosiaali- ja terveysministeriössä.

Sote-ratkaisut vaikuttavat lainsäädännön uudistamistarpeeseen. Lisäksi lainsäädäntö on vanhentunutta ja aiheuttaa tulkintaongelmia. Paljon palveluja käyttävien pienituloisten tilanne on ollut ongelmallinen, koska lainsäädännöllä ei ole voitu varmistaa asiakasmaksujen alentamista tai poistamista. Palveluasumisen maksut puuttuvat lainsäädännöstä ja maksukäytännöt vaihtelevat paljon kuntien välillä. Näihin ongelmiin on pyritty vastaamaan lainsäädännön uudistamistyössä.

Hallituksen esitys uudeksi asiakasmaksulaiksi on nyt lausunnolla. Lausuntoaikaa on 14.9. asti. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät STM:n ja Alueuudistus.fi -sivustoilla. SOSTE on esittänyt eriävät kannat työryhmän esitykseen.

SOSTE on tehnyt linjaukset asiakasmaksulain uudistamiseksi ja antanut kevään järjestökuulemisessa arvionsa (20.4.) luonnosvaiheessa olevasta asiakasmaksulaista. Lopullista lausuntoaan varten SOSTE kuulee mielellään järjestöjen arvioita asiakasmaksulakiluonnoksen vaikutuksista asiakkaiden asemaan. Arviot ja kysymykset uudistuksesta voi toimittaa erityisasiantuntija Anne Perälahdelle (anne.peralahti(@)soste.fi, 050 411 1734).

Pohjoismaiden korkeimmat asiakasmaksut

Uudistuksen pelätään nostavan Suomessa asiakasmaksuja, jotka ovat lähtökohtaisesti Pohjoismaiden korkeimmat. Vuonna 2014 asiakasmaksujen osuus terveydenhuoltomenoista oli Suomessa 19,1 prosenttia, Ruotsissa 15,5 prosenttia, Norjassa 14,5 prosenttia ja Tanskassa 13,8 prosenttia (OECD Health Statistics). Sosiaalibarometrin mukaan sosiaalijohtajista 75 prosenttia arvioi asiakasmaksujen nousevan uudistuksen myötä (Sosiaalibarometri 2017).   

Suomella on terveydenhuollon pääsyssä enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa, ja haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja. Asiakasmaksujen korotus entisestään heikentää tämän väestöryhmän palveluihin pääsyä. THL:n kyselyn mukaan viidesosa sosiaalipalvelujen asiakkaista katsoo, että korkeat asiakasmaksut hankaloittavat palvelujen saamista. Vajaan kolmasosan mielestä oma taloudellinen tilanne vaikeuttaa palvelujen saamista.

SOSTEn linjaukset asiakasmaksujen uudistamiseksi

Terveyspolitiikan lähtökohta on tarjota jokaiselle terveydentilan edellyttämät riittävät ja laadukkaat palvelut riippumatta sosioekonomisesta asemasta, taloudellisesta tilanteesta tai asuinalueesta. Perustuslain 1999/731 19§:n mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Henkilön taloudellinen tilanne ei saa olla esteenä palveluihin hakeutumiseen (Pe VL 39/1996 vp).

SOSTEn tekemän nykytilanteen kartoituksen pohjalta tehdyt konkreettiset esitykset asiakasmaksujen uudistamiseksi:

1. Lainsäädäntöön kirjataan vain ne palvelut, joista peritään asiakasmaksuja

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksulainsäädännön lähtökohdan tulee olla se, että jokaisesta maksullisesta palvelusta säädetään erikseen eli palvelu on maksullinen vain silloin, kun siitä on säännös asiakasmaksulaissa.

Nykyisessä asiakasmaksulaissa on erikseen säännös maksuttomista sosiaalipalveluista (4 §) ja maksuttomista terveyspalveluista (5 §). Lainsäädäntö maksuttomista palveluista on vaikeaselkoinen ja sekava, aiheuttaa tulkintaongelmia. Lisäksi se on johtanut kunnissa osaoptimointiin esimerkiksi siirtämällä asiakkaita laitospalveluista palveluasumiseen ja terveyden- ja sairaanhoitajakäyntimaksujen käyttöönottoon.

2.  Maakuntien sote-keskusten ensimmäisen vaiheen sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palvelut tulee olla maksuttomia

Maksuttomiin palveluihin lukeutuisivat asiakkaan valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollossa koskevassa lakiesityksessä (HE 16/2018) ensimmäisessä vaiheessa määritellyt sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palvelut. Hoitoon liittyvät lääkärintodistukset ja -lausunnot tulee olla määritelty ja kokonaisuudessaan maksuttomia kansanterveystyön hengen mukaisesti. Kotona annettavista palveluista perittävien asiakasmaksujen tulorajaa (euroa/kuukausi) tulee korottaa Euroopan unionin määrittelemälle köyhyysrajalle, joka on 1 190 euroa kuukaudessa. Tätä alittavalta osalta, kotipalveluista ei siis tule periä maksua. 

Asiakasmaksujen osittaisella luopumisella ja tulorajojen korotuksella voidaan varmistaa pienituloisten taloudellisen selviytymisen. Lisäksi päätös vähentäisi asiakasmaksujen perimättä jättämisestä ja alentamisesta aiheutuvaa hallinnollista työtä. Maksuista luopuminen kaventaisi hyvinvointi- ja terveyseroja ja toisi pitkällä aikavälillä säästöjä raskaampien ja kalliimpien palvelujen käytön vähentyessä. Lainsäädännöllä tulisi varmistaa, että maakuntien jatkossa kehittämät uudet hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ovat kokonaisuudessaan maksuttomia.

Vuonna 2014 avohoidon lääkäritoiminnan menot olivat yhteensä 673 miljoonaa, josta kotitaloudet rahoittivat 5,7 prosenttia (38 miljoonaa euroa). Asiakasmaksuista saatava rahoitusosuus on pieni suhteessa maksujen perinnästä aiheutuviin hallinnollisiin kuluihin. Helsingissä hallinnolliset kulut veivät vuonna 2012 lääkärivastaanottomaksuista kertyneistä tuotoista runsaan neljänneksen. Helsinki päätti vuonna 2013 luopua terveyskeskusmaksuista. Maksuista luopuminen ei lisännyt terveyskeskuslääkärikäyntejä.

3.  Maksukatot tulee yhdistää yhdeksi maksukatoksi

Vuonna 2018 käytössä on kolme eri maksukattoa: maksukatot palveluille (683 €), lääkkeille (605,13 €) ja matkoille (300 €). Ne ovat yhteensä lähes 1 600 euroa. Palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot tulee yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulee olla korkeintaan 775 euroa. Tämä vastaa yhden kuukauden takuueläkkeen tasoa. Erilliset maksukatot kuitenkin säilyisivät ja niitä seurattaisiin jatkossakin. Kunkin erillisen maksukaton täyttyessä asiakas ei maksaisi kyseistä palvelu-, matka- tai lääkekohtaista maksua. Kun palveluista, matkoista ja lääkkeistä perityt maksut ylittää maksukaton (775 €), ne olisivat tämän jälkeen maksuttomia.

Maksukattojärjestelmää tulee kehittää siten, että edunsaaja saisi hänelle kuuluvan etuuden automaattisesti. Sosiaalibarometrin mukaan sosiaalijohtajista 92 prosenttia automatisoisi asiakasmaksukaton seurantaa (Sosiaalibarometri 2017). Seuranta tulee keskittää Kelaan, joka hallinnoi tällä hetkellä matka- ja lääkemaksujen seurantaa. Maksukaton kertymistä tulee porrastaa vuoden aikana, jotta vältetään sairaudesta aiheutuneiden maksujen kasautumisen alkuvuoteen.

Maksukaton kertymisessä tulee ottaa huomioon jatkossa myös sosiaalihuollon maksuja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden yhdenmukaisen kohtelun kannalta. Maksukattoon tulee sisällyttää omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta perityt maksut (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 6 b§). Lisäksi on selvitettävä myös hammashoidon sisällyttäminen maksukaton piiriin.

4.  Palveluasumisen maksut yhtenäistettävä

Asumispalvelujen maksujen perusteiden on oltava yhdenmukaiset ja selkeät. Sosiaalihuollon laitospalvelujen ja tehostetun palveluasumisen välistä rajanvetoa tulee selkiyttää tai poistaa kokonaan. Yhdenmukaistaminen onnistuisi, jos kaikki palvelusuunnitelman mukainen hoito ja huolto määriteltäisiin esimerkiksi tehostetuksi palveluasumiseksi. Määrittely ei tapahtuisi toimintayksikkötyypeittäin, vaan henkilökohtaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella, jolloin maksut olisi mahdollista yhdenmukaistaa valtakunnallisesti laissa ja asetuksessa.

Asiakasmaksut (sisältäen hoivan, hoidon, asumiskustannukset ja kaikki tarvittavat tukipalvelut) eivät saa ylittää palveluasumisessa nykyisen laitoshoidon maksuja, jossa maksu voi olla yksin asuvilla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan kuukausittaisista nettotuloista ja vähimmäiskäyttövara 107 euroa kuukaudessa.

5.  Asiakasmaksut kohtuullistettava jos asiakkaan elämäntilanne sitä vaatii

Asetus ja käytännöt asiakasmaksujen perimättä jättämisestä ja alentamisesta on oltava selkeät, sitovat ja valtakunnallisesti yhteneväiset. Asiakasmaksuista on luovuttava tai niitä on alennettava, jos ne aiheuttavat toimeentulotuen tarvetta. Asiakkaille on tiedotettava aktiivisesti mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Kohtuullistamista koskevan päätöksen on oltava mahdollisimman pitkäkestoinen, jotta vältetään turhia hallinnollisia kustannuksia ja asiakkaalle aiheutuvaa ylimääräistä vaivannäköä. Asiakasmaksujen perintä siirretään maakuntien hoidettavaksi.

Sote-keskusten sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palvelujen maksuttomuus ja kotiin annettavien palvelujen tulorajojen nostaminen (kohta 2) vähentävät lähtökohtaisesti maakuntien tarvetta tehdä päätöksiä asiakasmaksujen perimättä jättämisestä ja alentamisesta. Asiakasmaksujen kohtuullistamista tulee tarkastella samassa yhteydessä kun asiakkaalle tehdään palvelusuunnitelma tai sitä tarkistetaan.

Asiakkaiden maksukyvyn arvioinnissa on hyödynnettävä tulorekisteriä. Vuonna 2020 tulorekisteri sisältää kokonaisuudessaan palkka-, etuus- ja eläketiedot. Tulotietojen lisäksi asiakasmaksujen määräytymisessä on otettava harkinnanvaraisesti huomioon myös muut kotitalouden toimeentulon edellytyksiä tai elatusvelvollisuuden toteuttamista vaarantavat tekijät, jotka voivat aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta.

6.  Asiakasmaksujen enimmäismaksun taso määritellään valtakunnallisesti, mutta maakunnat voivat periä enimmäismaksua pienempiä asiakasmaksuja.

Asiakasmaksujen määräytymisen perusteiden tulee olla valtakunnallisesti yhdenmukaiset alueellisen eriarvoisuuden välttämiseksi. Asiakasmaksujen enimmäismaksun tason tulee määritellä valtakunnallisesti. Maakuntien päätäntävallassa tulee olla mahdollisuus periä enimmäismaksua pienempiä asiakasmaksuja. Ehdotetun maakuntalain mukaan maakunta päättäisi sen järjestämisvastuulla olevista palveluista perittävien asiakasmaksujen suuruudesta lainsäädännön asettamien enimmäismaksujen puitteissa. Maakunnilla tulee olla asiakasmaksuissa itsehallinnon näkökulmasta omaa toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevaa liikkumavaraa.

7.  Varallisuutta ei huomioida asiakasmaksujen määräämisessä

Nykyisen asiakasmaksulain mukaan asiakasmaksut eivät saa aiheuttaa velvoitetta myydä varallisuutta. Myöskään jatkossa varallisuutta ei tule huomioida asiakasmaksuissa. Varallisuuden huomioiminen asiakasmaksuissa on vaikeasti toteutettavissa, valvottavissa ja hallittavissa.

Lue lisää asiakasmaksuista

1.12.2016 Lähellä –lehti: Onko pienituloisella varaa sairastaa?

26.9.2016 SOSTE: Sairastuminen suistaa velkaongelmiin

6.7.2016 SOSTE: Asiakasmaksut kasvavat sote-uudistuksessa: Korotuksilla kuritetaan pienituloisia ja sairaita

18.2.2016 SOSTE: Erisuuruiset asiakasmaksujen korotukset nakertavat yhdenvertaisuutta