fi | sv | eng

Todellista vai näennäistä valinnanvapautta?

ke 25. tammikuuta 2017 12.00.00

Sote-uudistukseen kytketty valinnanvapaus on olennainen osa uudistusta, mutta sen todellinen lisäarvo punnitaan käytännössä.

Tällä hetkellä aito valinnanvapaus on työssäkäyvillä työterveyshuollon asiakkailla sekä niillä, joilla on varaa hankkia palvelut yksityiseltä. Tätä ongelmaa valinnanvapauden myötä syntyvät julkisrahoitteiset sote-keskukset yrittävät taklata, mutta onnistuvatko ne siinä?

Miten taataan se, että peruspalvelut todella vahvistuvat ja ne, jotka oikeasti tarvitsevat palveluita, saavat ne? Miten estetään palvelujen keskittyminen? Miten turvataan sote-integraatio monituottajamallissa? Miten estetään asiakkaiden valikointi sekä yli- tai alihoito? Miten estetään isojen yritysjättien markkinavaltaus peruspalveluissa? Entä miten kolmen miljardin säästötavoite aiotaan kuroa umpeen, kun tuntuu, että uuden mallin pystyttäminen ja sisäänajo päinvastoin tarvitsisi lisää investointeja.

Urakka on valtava ja kerralla tuskin osutaan nappiin.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on ihmisten yhdenvertaisuuden lisääminen palveluissa. Maakuntien välinen ja sisäinen kehitys on pakostakin eritahtista. Osassa tullaan menemään lain vähimmäisvalikoiman mukaan, osassa taas laajalla palveluvalikoimalla.
On riski, että palvelut keskittyvät maakuntakeskuksiin ja seutukuntiin, jolloin herää kysymys, miten se nopeuttaa palveluihin pääsyä harvaan asutuilla alueilla? Tässä tuottajien korvauskäytännöillä voitaisiin hakea tasapainoa ja kannusteita, mutta se vaatii aikaa.

Paine asiakasmaksujen korotuksiin on vääjäämätön

Asiakasmaksuista ei ole keskusteltu juuri ollenkaan. Kun maakunnalla järjestäjänä on valtiolta saaman rahoituksen lisäksi mahdollisuus tosiasiallisesti kerryttää kassaansa vain asiakasmaksuilla, paine korotuksiin on vääjäämätön. Korotukset tulisivat osumaan kipeimmin paljon palveluita käyttäviin pitkäaikaissairaisiin ja vähävaraisiin. Tämä olisi uudistuksen tavoitteiden vastaista.

Julkisesti tuettujen palvelujen valikoiman ja laadun on oltava tasokas sekä asiakasmaksujen kohtuulliset, jotta ihmisten ei tarvitsisi tukeutua omakustanteisiin palveluihin. Herääkin kysymys, minkälaiseksi muodostuu palveluvalikoiman ja säästötavoitteen (kustannustehokkuuden) suhde. Mitä saat ja kuka maksaa? Kolmen miljardin euron säästötavoite asettaa uudistukselle mittavan haasteen, toivottavasti ei kuitenkaan ylitsepääsemättömän.

Valinnanvapauskeskustelu on pitkälti pyörinyt sen kysymyksen ympärillä, ketkä pääsevät tai voivat tuottaa palveluita. Terve kilpailu ja tuottajien korvaustason samankaltaisuuden uskotaan lisäävän ennen kaikkea palvelujen laatua hintakilpailun sijaan.

Jos tuottaja ei ole tyytyväinen saamaansa korvaukseen, onko riskinä palvelutason laskeminen tai esimerkiksi hankalien (lue= kalliiden) asiakkaiden siirtäminen eteenpäin maakunnan liikelaitoksen hoidettavaksi? Korvaustasojen riittävyys on aivan keskeinen kysymys.

Paljon puhuttu kermankuorinta pitää ehdottomasti taklata yhdenvertaisuuden nimissä. Tässä on oltava tarkkana varsinkin ensimmäisen listautumisen yhteydessä, kun järjestelmä hakee uomiaan. On ennakoitavissa, että työterveyshuoltoa tarjoavat toimijat houkuttelevat nykyiset työterveyshuollon asiakkaansa myös sote-keskuksiinsa. Tältä ei voitane välttyä, mutta korvausperusteilla voidaan suitsia epätoivottua kehitystä. Helpommin sanottu kuin tehty?

erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Mitä yrität kertoa?

Hei!

Aina on helpompi sanoa kuin tehdä. Vielä helpompi on olla tekemättä kuin sanoa. Eikö? Joten uskoisin että kaikki asian ympärillä tekeminen on monin verroin parempaa kuin nykytila.



En ymmärrä mitä yrität kertoa. Eikö ole kuitenkin erinomaista, että yhteiskunnan kalliiseen menoerään kiinnitetään huomiota, entisestään heikkenevän huoltosuhteen myötä.

On hyvä että tuodaan kilpailua mukaan. Yhtiöittäminen ei ole yhtäkuin yksityistäminen. Yhtiöittämisen keskeinen etu on johtamisjärjestelmän muuttaminen suhteessa kuntalain mukaiseen johtamiseen.
Oletko törmännyt julkisen terveydenhuollon johtamisen keskusteluun? Siitä ei puhuta ja se on yksi suurista ongelmista vaikuttavuuden toteutumiseen julkisen terveydenhuollon tuloksellisuudessa. En ole julkista vastaann vain päinvastoin, mutta julkisiä yksiköitä tulee johtaa tehokkaasti. julkisissa yksiköissä tehdään maineikasta tutkimusta yksittäisen sairauden hoidon tuloksiin liittyen, mutta ei tutkimusta kuinka ko. potilasmassan hallinta/hoito saadaan vaikuttavaksi. Esim verenpainepotilaista vain 30% on tavoitetasossa (hoidetuista). johtamisjärjestelmän uusiminen yhtiöittämisen myötä tuo hoidon saatavuuden lähemmäksi kansalaista. Tästä ei puhuta, koska mielestäni terveydenhuollon yksiköiden johtajat ovat meritoituneet lääketieteessä - ei johtamisessa. Samalla tämä erityiasiantuntijoiden käyttämä asiantuntijavalta johtamisasioissa heikentää vaikuttavuuden tuloksia. Se että OP sairaala kiilasi traumahoidon tuloksissa ohi HYKS traumaklinikan hoitotulosten ei johtunut asiantuntijaosaamisesta tai sen määrästä vaan kuinka asiantuntijatyö oli johdettua. Lääkäri johto oli alistettu kokonaistoiminnan johtamiselle. Tässä lienee syyt tavoiteltaville kokonaissäätöille ajatellen hoitoketujun "total cost management" ajattelua.
Tasavertaisuuteen ei koskaan päästä, ajatellen pelkästään maantieteellisiä realiteetteja - siihen on hyvä ankkuroitua aina realiteettien rajoissa.
Samaa mieltä olen kerman kuorinnasta - mutta suurin kerma on julkisen toimijan kernaisissa prosesseissa. Pelkästään ottamalla käyttöön palveluliiketoiminnan mukaisen johtamisen metodin (Hanken/Grönroos) asiantuntijajohtamisen sijaan saadaan aikaan tavoitellut säästöt ja samalla julkisen palvelun käyttäjäkokemukset uudelle tasolle.

Mainittakoon että nykyisenkaltainen yksityinen työterveyshuolto ei olisi kasvanut mittaansa jos julkinen palveluntuottaja pystyisi toteuttamaan vastuunsa. Laki ei velvoita sairaanhoidon ostoon, vaan se on työnantajille kahdesta pahasta huonompi paha maksaa sairaanhoito itse, koska yhteiskunnan rakenteet (tervydenhuolto) ei pysty velvoitettaan täyttämään ainakaan sellaisissa aikarajoissa, ettei Suomen talouselämän tarvitsema työssäolijoiden määrä putoa tasolle, että "pyörät" ei vät pyörisi rittävällä tasolla.

Faktaa on että kertaheitolla tervydenhuollon sektorille tulee sen tarvitsema kapasiteetti ja siten mekanismit nostamaan laatutaso. Jospa emme tarvitsisi tulevaisuudessa esim nykyisen kaltaista työterveyshuoltoa joka eriarvoistaa palvelujen saannissa ja julkinen järjestelmä on johdettu siten että se täyttää lain sille määräämät vastuut, mitä se nyt ei täytä.

Karkeasti tulkittuna, liike-elämä itseasiassa tukee järjestelmää imaisemalla järjestelmästä pois henkilöt jota yhteiskunta ei voi palvella. Voisiko ajatella että työterveyshuollon vapaaehtoisen (työnantajan maksama palvelu) vie näiltä kansalaisilta perusoikeuden - julkisen terveydenhuollon palvelun?

Jorma Winter - to 26. tammikuuta 2017 11.22.49

(Ei otsikkoa)

Blogini tarkoitus oli tuoda esille niitä kysymyksiä, joita itselläni ja myös järjestökentässä on noussut sote-uudistukseen ja siihen kytköksissä olevaan valinnanvapauteen liittyen.

Lainsäädäntö tulee antamaan raamit, mutta vasta käytäntö osoittaa, miten uudistuksen tavoitteissa onnistutaan.

Perustason palveluita on vahvistettava, ihmisten hoitoon ja hoivaan pääsyä on nykyisestä nopeutettava ja samalla lisättävä yhdenvertaisuutta. Keinoja tähän on monia, mutta osa esitetyistä keinoista ei välttämättä tue edellä mainitsemiani tavoitteita.

On selvää, että sote-uudistus on iso haaste myös johtamisen ja henkilöstön kannalta.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sote-uudistus pitää toteuttaa. Tässä vaiheessa on kuitenkin tärkeä nostaa esille kaikki ne avoimet kysymykset, jotka herättävät vähintäänkin kysymyksiä tai huolta ja joihin pitää löytää ratkaisuja.

Ulla Kiuru - to 9. helmikuuta 2017 09.14.26

SOSTEblogissa

Karjaan sote-pilotti toi laatua ja säästöjä

Lue lisää

Valinnanvapaus tulee - mikä muuttuu?

Lue lisää

Onko yhtiöittäminen lääke ongelmiin?

Lue lisää


Muualla

Mikä on kolmannen sektorin osa sotessa? Yle Ajantasa.

Lue lisää


Julkaisut

Säästöistä investointeihin - SOSTE suosittelee -sarjassa

Lue lisää

Palvelujen painopiste ongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen, fakta-arkki

Lue lisää