fi | sv | eng

Järjestöistä kunnan strategisia kumppaneita hyvinvointityöhön

to 24. tammikuuta 2013 12.40.00

Anne Astikainen, Erityisasiantuntija

Kunnissa tehdään paljon erilaisia strategioita. Strategia voi olla pelkkä paperi. Se voi olla puhetta. Tai se voi olla toimintaa. Oikein hyvin tehty strategia on ”tietoinen tavoiteorientoitunut suunnanvalinta, joka tehdään resurssirajoitteiden puitteissa muuttuvassa toimintaympäristössä”.

Pahimmillaan strategia on höttöinen paperikasa. Toimintaan puskemisen sijaan kasa ei täytä sille asetettuja tavoitteita vaan jää kaikille vieraaksi muistomerkiksi.

Monissa kuntien strategioissa mainitaan myös järjestöt yhteistyökumppaneina. Joissakin kunnissa on yhteistyölle omat pelisäännöt. Useimmista kunnista tällaiset linjaukset puuttuvat tai järjestöt mainitaan kunnan muissa strategioissa. Yhtenä ongelmana on järjestönäkökulmasta katsottuna se, että ”interaktiivisen lähestymistavan sijaan kunnat korostavat järjestöyhteistyössään kilpailukeskeistä tai autoritaarista strategiaa”. Toisena pulmana on se, ettei strategia muutu toiminnaksi eikä sen toteuttamista seurata. Aivan pahimmillaan ei ehkä ole mietitty, mitä maininnat järjestöyhteistyöstä voisivat konkreettisesti tarkoittaa. Kaikenlaisten muotokysymysten sijaan oleellista on järjestöjen huomioiminen kumppaneina ja yhteistyö, joka hyödyttää molempia osapuolia.

Hyvinvoinnin timantissa kaikilla on pääomaa

Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan kaikkia: kuntalaisia, järjestöjä, julkista ja yksityistä. Tässä hyvinvoinnin timantissa jokaisella on sellaista pääomaa, mitä yksikään muu ei voi korvata. Kuntatalouden haasteet ovat sen verran mittavia, että strateginen yhteistyö järjestöjen kanssa on viisasta päätöksentekoa. Järjestötyö on suurimmaksi osaksi alueellista tai paikallista; pientä, hiljaista, suurelle yleisölle näkymätöntä. Ja sadoille tuhansille ihmisille korvaamattoman tärkeää.

Kunnat ja järjestöt voivat parhaimmillaan käydä avointa, tasavertaista vuoropuhelua kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi mahdollisista intressiristiriidoista huolimatta. Kunnissa tehtävillä päätöksillä voidaan merkittävästi tukea järjestötoimintaa ja vapaaehtoisten aktiivisuutta. Muutaman tuhannen vuosibudjetilla toimivissa järjestöissä viidensadan euron toiminta-avustus tai edulliset kokoontumistilat ovat usein se ratkaiseva tekijä, jonka ansiosta toiminta joko elää ja jatkuu tai hiipuu ja kuolee.

Mitäpä jos jokaisen kunnan päättäjät uuden työnsä ja haasteidensa äärellä ottaisivat tavoitteeksi oman kuntansa järjestökenttään tutustumisen ja yhteistyölinjausten tekemisen? Järjestökenttä on moninainen ja alati muuttuva, ja tämän kentän hahmottamiseksi on tärkeää olla rakenteita joissa keskustelua käydään. Eri toimijoita yhteen kokoavana voimana SOSTE ja etenkin sen alueelliset erityisasiantuntijat Jyväskylässä, Joensuussa, Seinäjoella, Oulussa ja Helsingissä ovat luonteva järjestöjen ja julkisen yhteistyön edistäjä, verkkojen kutoja. Annamme järjestöosaamisemme mielellämme kuntakumppaneittemme käyttöön!

Koulutuksella eväitä kuntapäättäjien vaativaan tehtävään

Keski-Suomessa uudet ja kokeneet päättäjät koulutetaan vastuulliseen tehtäväänsä mm. Jyväskylän kesäyliopiston, Keski-Suomen liiton ja kuntien organisoimalla koulutuksella. Uutta koulutuksessa on Jyväskylän yliopiston moniviestin-järjestelmän kautta avautuva sähköinen etäyhteys, jonka kautta tavoitetaan kerralla satoja maakunnan päättäjiä. Tässä blogissa pohdittuja asioita käsiteltiin kuntapäättäjien iltakoulussa 15.1.2012. Lainaukset on poimittu päättäjien iltakoulussa pidetyistä puheenvuoroista.

Kuntapäättäjien iltakoulun materiaalit

Lisätietoa SOSTEn järjestämästä luottamushenkilökoulutuksesta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

SOSTEtalk!-blogi: Kokeilut työkaluna – ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin?

Auttaa voi aina

Suomessa oleskelee paperittomia ihmisiä, mutta ihmisinä he eivät ole laittomia. Kaikilla on oikeus ihmisyyteen riippumatta oikeudellisesta asemasta. Avun antaminen tai saaminen ei voi olla riippuvaista etnisestä taustasta, uskonnosta tai oikeudellisesta asemasta. Tämä pitää muistaa keskustelussa, jossa vaaditaan paperittomien ihmisten auttamisen kriminalisointia.

Odottavalla sote-kannalla