fi | sv | eng

Kestävän kehityksen Agenda2030 koskee myös sote-järjestöjä

ma 6. helmikuuta 2017 15.21.00

Kestävä kehitys jakaantuu ekologiseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Kestävä kehitys on paitsi luonnosta myös toisista ihmisistä välittämistä ja huolehtimista. Sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa kansalaiset pystyvät vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon. He voivat myös kokea olevansa turvassa. Myös hyvinvoinnin edellytykset ovat kunnossa, ravintoa riittää ja terveydenhuolto toimii.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 astui voimaan vuoden 2016 alussa. Toimintaohjelman ytimen muodostavat 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta. Tavoitteet ovat universaaleja siksi niiden toteuttamisvastuu on kaikilla valtioilla. Tavoitteiden edistäminen vaatii paljon yli sektorirajat ylittävää työtä globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Kestävä kehitys on yhteiskunnallinen oppimisprosessi, johon meidän kaikkien tulee ja toisaalta saamme osallistua. Suurena haasteena on, miten tavoitteet saadaan vietyä ruohonjuuritasolle ihmisten arkeen työpaikoille, kouluihin, koteihin ja vapaa-ajan ympäristöihin.

Suomen lähtötilanne ei ole niin hyvä kuin yleisesti kuvitellaan

Maiden valmiuksista lähteä toteuttamaan Agenda2030-toimintaohjelmaa on laadittu useita kansainvälisiä selvityksiä. Etukäteen voisi ajatella, että Suomen lähtötilanne on hyvä, mutta todellisuudessa tilanne ei ole niin hyvä kuin kuvitellaan. Valtioneuvoston selvityksessä Agenda2030 Suomessa: Kestävän kehityksen avainkysymykset ja indikaattorit todetaan, että vertailtaessa lähtötasoamme kansainvälisesti Suomen kehitys ei ole ollut myönteistä tutkimuksessa käytettyjen indikaattoreiden mukaan yhdenkään kestävän kehityksen päätavoitteen osalta. Tämä oli ainakin itselleni yllätys. Suomen vahvuusalueet liittyvät korkealaatuiseen koulutukseen ja osaamiseen sekä yhteiskunnan vakauteen. Haasteet liittyvät mm. kamppailuun ilmastonmuutokseen hillitsemiseksi, luonnonvarojen liialliseen kulutukseen sekä talous- ja työllisyyskehitykseen.

Alustavan kestävän kehityksen indeksin kokonaisarvio Suomen tilanteesta kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa

Hallituksen selonteolta odotettiin paljon

Koska kestävän kehityksen haaste on erittäin suuri. Odotukset ja toiveet olivat korkealla, kun Valtioneuvosto julkaisi 2.2.2017 Kestävän kehityksen Suomi - pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti -selonteon. Nyt olisi mahdollisuus edistää uutta kaikkia koskevaa kehitysajattelua  ja rakentaa pitkäjänteinen yli hallituskauden ulottuva suunnitelma. Kuten selonteossakin todetaan, Agenda2030 on ylisukupolvisesti tärkeä poliittinen ohjelma. Selonteko rakentuu kuitenkin pitkälle jo olemassa olevista tai jo luvatuista toimista, mutta riittääkö se? Tarvetta ja aineksia olisi vielä pidemmälle menevään ja kunnianhimoisempaan suunnitelmaan. Myös kestävän kehityksen ohjelman päätavoitteen eli köyhyyden poistamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen osalta, olisin kaivannut pidemmälle meneviä menettelytapoja ja toimia. Jäin kaipaamaan myös sen sanoittamista, miten ihmisten arki liittyy kestävään kehitykseen tai miten globaalin tason vastuunotto vaikuttaa Suomessa esimerkkinä maahanmuutto.

SOSTE edistää osaltaan tavoitteiden toteutumista Suomessa

SOSTE on ollut mukana koalitiossa, jonka tarkoitus on edistää Agenda2030-toimintaohjelman toteutumista Suomessa. Yhteistyössä ovat SOSTEn lisäksi mm. Kepa, Allianssi, Olympiakomitea ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Koalition toimesta laadittiin viime vuonna suositukset niistä asioista, mitkä Suomen tulisi huomioida Agenda2030-toimintaohjelman toteuttamisessa globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Lisäksi ohjelman tavoitteita on käsitelty ja käsitellään useissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa mm. M/S SOSTE risteilyllä. Parhaillaan järjestöt työstävät varjoraporttia vuosittain tarkastelun alla olevista tavoitteista. SOSTEn koordinoi varjoraportointia tavoitteen 1 "Ei köyhyyttä" osalta. Lisäksi olemme mukana tavoitteen 3 "Terveyttä ja hyvinvointia" raportoinnissa. Varjoraportti on tarkoitus julkaista toukokuussa.

Nuoria osallistettava enemmän

Agenda2030 on erityisesti nuorten, koska nyt tehtävät päätökset ja toimenpiteet vaikuttavat erityisesti heidän elämäänsä. Mielestäni nuoria tulisi ottaa paremmin mukaan kotimaiseen ja kansainväliseen keskusteluun. Nuoret voisivat osallistua nykyistä enemmän kestävän kehityksen toimeenpanon ideointiin, suunnitteluun, viestintään ja seurantaan. Heillä olisi mahdollisus järjestää erilaisia tapahtumia paikallisten järjestöjen kautta ja osallistaa toisiaan mm. sosiaalisen median avulla.

Jokainen voi tehdä osansa ja olla esimerkkinä muille

Kestävä kehitys tuo usein ensimmäisenä mieleen valtavan ja monimutkaisen asioiden vyyhdin, johon vaikuttaminen voi tuntua hankalalta ja työläältä. Yhden ihmisen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset koko maailman mittakaavassa. Kestävän kehityksen edistämisessä riittää kuitenkin ihmisenkokoisia haasteita, joihin jokainen voi vastata tekemällä osansa ja olemalla esimerkkinä muille.

Lue lisää

SOSTE - Suomen sosiaali- ja terveys

Kaarina Tamminiemi
erityisasiantuntija

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

SOSTEblogi: Sote-uudistuksen kohtalonhetket

Lausuntokierros hallituksen valinnanvapausesityksestä on parhaillaan käynnissä. SOSTE jätti oman, asiaa laajasti tarkastelevan lausuntonsa viime viikolla. Sen sisältö on kriittinen – ja syystäkin. Vaikka muutamat asiat olivat uudessa esityksessä menneet parempaan päin, suurimmaksi ihmetyksen kohteeksi muodostuivat asiakassetelit. Hallitus teki jokseenkin erikoisen liikkeen esittäessään asiakasseteleitä laajasti erikoissairaanhoitoon.

Landskapsvalen borde intressera var och en av oss

Maakuntavaalien pitäisi kiinnostaa meitä kaikkia