fi | sv | eng

Kotitöille oma slush

to 10. syyskuuta 2015 10.00.00

Merja Aura, päätoimittaja, Hoiva ja Terveys 

Digitaalinen vallankumous terveys- ja hoiva-alalla nähdään suurena mahdollisuutena ratkaista alan palveluongelmia, johtuivatpa ne sitten etäisyyksistä tai resurssien vähyydestä.

Terveydenhoidossa robotit ja automatiikka ovatkin tuoneet apua moniin asioihin. Leikkauksissa tarkasti samaa toistava robotti on luotettava, ja seurantajärjestelmillä on voitu tehostaa esimerkiksi potilaslogistiikkaa sairaaloissa.

Hoivapuolella on kehitetty monia turvallisuutta lisääviä ratkaisuja, ja esimerkiksi fysioterapeutti voi etäyhteyksien avulla jumppauttaa useampaa kotona asuvaa vanhusta samaan aikaan.

Mutta joku näissä hoivateknologioissa hiertää, sillä tarvitsijoiden – yleensä kotona asuvien vanhusten – päivittäisiä ongelmia ne ratkaisevat vain harvoin. Lisäksi ne ovat usein kömpelöitä uusversioita kymmeniä vuosia käytetyistä kodinkoneista.

Vai mitä pitäisi ajatella ”ruoka-automaatista”, joka on pakastimen ja kiertoilmauunin yhdistelmä? Automaatiksi kutsuttu laite odottaa, että käyttäjä ottaa ruuan kaapista, työntää sen mikroon ja valitsee lämmitysajan.

"Ei toimi dementikolle ja muutkin saattavat ihmetellä, miksi kotiin tarvitaan kaksi pakastinta ja uunia?"

Ei toimi dementikolle ja muutkin saattavat ihmetellä, miksi kotiin tarvitaan kaksi pakastinta ja uunia?

Hoiva-ala ja vanhukset hyötyisivät rutkasti, jos teknologiakylissä kiinnostuttaisiin kotitöistä. Pölynimuri keksittiin yli 100 vuotta sitten, mutta kehityksen huippua edustaa pitkällisen ohjauksen jälkeen itsekseen ryömivä ja mattoihin takertuva mötikkä. Pyykit lajitellaan, työnnetään koneeseen ja sen jälkeen kuivuriin yhä edelleen käsin joka ikisessä kodissa. Esineiden internetin pitäisi tarkoittaa jotain muuta kuin tv-ruutua jääkaapin ovessa.

Tarvitsemme oman Slush-tapahtuman kotitöille.

Jos kotityöt saataisiin rationalisoitua teknologian avulla ja vieläpä niin, että laitteet toimisivat etäohjattuina ja yhtä helposti kuin lankapuhelin tai rannekello, jäisi hoivaajille aikaa keittää kahvit ja olla seurana kodeissa.

”Yksin on murheellista syödä”, totesi eräs iäkäs nainen ja jätti kotiin toimitetun aterian syömättä. Jokaisessa sairaalassa tiedetään, että päivystykseen tuodaan turvattomuutta ja ihmistä kaipaavia vanhuksia.

Auttaako heitä se, että joku tarkkailee ruudulta kotia? Epäilen.

SOSTEtalk! -tapahtumassa, seminaarissa Terveyden uudet ulottuvuudet keskustellaan uusien teknologioiden merkityksestä hyvinvoinnille. Osiossa "Robotti ja muut rinnallakulkijat" kysytään korvaako robotiikka inhimillisen kanssakäymisen? Tuottaako teknologia uudenlaista osallisuutta vai uudenlaista eriarvoisuutta? 

Kirjoittaja on puheenjohtajana "Visio rahavirroista" - paneelikeskustelussa, tulevaisuuden palveluita käsittelevässä seminaarissa.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

SOSTEtalk!-blogi: Kokeilut työkaluna – ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin?

Auttaa voi aina

Suomessa oleskelee paperittomia ihmisiä, mutta ihmisinä he eivät ole laittomia. Kaikilla on oikeus ihmisyyteen riippumatta oikeudellisesta asemasta. Avun antaminen tai saaminen ei voi olla riippuvaista etnisestä taustasta, uskonnosta tai oikeudellisesta asemasta. Tämä pitää muistaa keskustelussa, jossa vaaditaan paperittomien ihmisten auttamisen kriminalisointia.

Odottavalla sote-kannalla