fi | sv | eng

Kouluun uupuva lapsi ja nuori tarvitsee välittämistä koululta ja vanhemmilta

pe 12. tammikuuta 2018 08.01.00

”Koulu-uupumus on erittäin vahva tunnetila, joka ottaa sut haltuun.”

”Tuntuu siltä et just väsyttää eikä oikein jaksa nousta sängystä ja kaikki tuntuu sillä tavalla sellaselta isolta möykyltä.”

Näin kuvailivat koulu-uupumusta kaksi nuorta Aseman Lasten videolla. Haastattelu liittyi marraskuun loppupuolella SOSTEn, Lasten terveysfoorumin ja eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän järjestämään Lasten terveyskäräjät -seminaariin teemalla: Jaksaa, jaksaa! Uuvuttaako koulu?

Koulut ovat nyt aloittamassa kevätlukukautta. Koulu-uupumus tulee valitettavasti olemaan monen nuoren ongelma. Syitä uupumukseen on monia: esimerkiksi korkealle asetetut tavoitteet, ongelmat kotona, liian vähäinen yöuni, se, että koulu ei tue omien vahvuuksien kehittymistä, pelko isosta ryhmästä tai kiusaamisesta.


Jyväskylän yliopiston professori Katariina Salmela-Aron mukaan koulu-uupumus on kolmesta tekijästä johtuva stressioireyhtymä: uupumusasteinen väsymys, kyyninen suhtautuminen koulunkäyntiin, riittämättömyyden tunne opiskelijana. Kyynisyys ennustaa nelinkertaisesti syrjäytymisriskiä ja vaaraa pudota koulutusjärjestelmästä. Kyynisyys lisääntyy erityisesti yläkoulussa, jota seuraa tärkeä nivelvaihe jatko-opintoja ajatellen.


Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan perusopetuksen 8.- ja 9.- luokkalaisista pojista reilut 19 prosenttia ja työistä reilut 31 prosenttia kokivat uupumusasteista väsymystä koulutyössä. Lukion 2. ja 3. luokalla vastaavat luvut olivat pojilla lähes 19 prosenttia ja tytöillä peräti 38 prosenttia.

Ongelma ei ole pieni. Meillä ei ole varaa romahduttaa nuorten oppimisintoa ja altistaa heitä syrjäytymiskehitykselle. Salmela-Aro toi esille, että nyt elää nuorten sukupolvi, joka ensimmäistä kertaa on stressaantuneempi kuin aikuiset. Eivätkä aikuiset kotona ja koulussa nuorten uupumusta välttämättä edes huomaa. Kun nuori esimerkiksi puurtaa ja ahertaa, ajatellaan vaan, että ahkera on.

Ja löylyä lisää. OECD:n tilastoissa maailmanlaajuista tilannetta kuvaava pylväsdiagrammi kouluviihtyvyydestä ei Suomea imartele. Hännillä ollaan.

Mitä koulu voi tehdä?

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen toi seminaarissa esille, että keskeisessä asemassa koulu-uupumuksen torjunnassa on koulun toimintakulttuuri, jossa hyvinvointi on keskeisessä asemassa. Tästä olen täysin samaa mieltä. Euroopan terveet koulut -verkoston, jossa toimin kansallisena koordinaattorina, toiminnan keskiössä on kouluhyvinvointi ja perustan sille luo juuri koulun toimintakulttuuri ja arvot, joihin koko kouluyhteisö sitoutuu.

Hyvinvointiin kannattaa panostaa, sillä hyvinvoinnin ja oppimisen välillä on voimakas toisiaan ruokkiva yhteys niin positiiviseen kuin negatiiviseen suuntaan.

Hyvinvoinnissa ja koulu-uupumuksen torjunnassa oppilaan näkökulmasta on keskeistä tulla kuulluksi, huomatuksi ja hyväksytyksi oman itsenään, mahdollisuus edetä omien edellytysten ja vahvuuksien mukaan sekä kokea osallisuutta turvallisessa ympäristössä.

Koulu-uupumuksen lievittämisessä ja ehkäisyssä keskeistä on vuorovaikutuksen laatu niissä vuorovaikutustilanteissa, joissa asiaa käsitellään. Hyvä ja arvostava vuorovaikutus tarjoaa aitoa kiinnostusta, turvallisuutta ja luottamusta. ”Pienillä sanoilla voi olla iso ja kauaskantoinen merkitys niin hyvässä kuin negatiivisessa” kuten uupuneen nuoren vanhempi seminaarin puheenvuorossaan totesi.

Mitä aikuiset voivat tehdä?

Vanhemmat eivät välttämättä nuoren koulu-uupumusta huomaa. Yhtenä syynä voi olla aikuisten kiireestä johtuva ajanpuute. Monet vaatimukset uuvuttavat vanhempia. Kotona ei sitten enää riitä energiaa perheelle.

Nuoret elävät tässä hetkessä. He tarvitsevat vanhempiaan nyt eivätkä välttämättä ymmärrä aikuisen kiirettä. Kun tarve tulla kuulluksi ohitetaan, syntyy turvattomuuden ja arvottomuuden tunne. Nuori jää yksin asioidensa kanssa.

Tavat tarttuvat. Aikuisten oman esimerkin vaikutus voi olla yksi syy koulu-uupumukseen. Uupunut vanhempi tartuttaa uupumustaan lapsiin. Elämänasenteet ja elämäntapa periytyvät.

On tärkeää, että vanhemmat pysähtyisivät keskustelemaan nuorten kanssa, kuulostelemaan miten heillä menee koulussa. Myös opettajan innolla on tärkeä merkitys. Jaksava opettaja innostaa oppimaan toisin kuin uupunut. Opettajien hyvinvointi on yksi keskeinen opetukseen vaikuttava tekijä ja siihen on koulu-yhteisössä tärkeä kiinnittää huomiota.

Lopuksi

Sivistys 100 -juhlaseminaarissa 5.12 Helsingin yliopistolla toistettiin useaan otteeseen, että suomalainen koulutus on menestystarina. Ja niinhän se on. Kuitenkin on otettava vakavasti hälytysmerkit, jotka tuota menestystarinan jatkumista uhkaavat ja jota tilastotkin hälyttävästi osoittavat.

Paljon voidaan tehdä sellaista, joka eivät vaadi edes rahaa. Tarjotaan oppilaille opetusta ja ohjausta, joka lisää heidän itsetuntoansa, itseluottamustansa ja uskoa omiin kykyihinsä, oikeutta kasvaa ihmisiksi ihmisten kanssa sekä rakastavaa ja välittävää vuorovaikutusta.

Päivi Nykyri
erityisasiantuntija
SOSTE

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Elinvoimaa alhaalta ylöspäin

Livskraft nerifrån upp

Uudenlainen julkinen hallinto syntymässä Suomeen