fi | sv | eng

Mitä opimme Kainuun hallintokokeilusta?

ma 11. tammikuuta 2016 12.20.00

Tuomas Pöysti, sote- ja aluehallintouudistuksen projektinjohtaja, alivaltiosihteeri, VM & STM 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja itsehallintoalueiden perustaminen ovat Suomen hallintohistoriassa iso muutos. Kokeilut ovat hyvä menetelmä hakea kestävää tietoperustaa ja testata käytännössä laajakantoisia uudistuksia.

Kainuun hallintokokeilu vuosina 2005 - 2012 toimi eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytännön kehittäjänä ja virikkeenä vielä vuosia kokeilun päättymisen jälkeen. Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan kunnan ja kuntaa laajemman alueen itsehallinnon tärkeimpiä piirteitä ovat ylimmän päätöksentekoelimen valinta alueen asukkaiden välittömillä vaaleilla ja alueen asukkaiden valitseman ylimmän päätöksentekoelimen aito mahdollisuus päättää toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta. Ilman näitä piirteitä tehtävien mittava siirto kunnilta laajemmille harteille ei ollut perustuslakivaliokunnan mukaan edes mahdollista.

Kainuun kokeilun yhteydessä perustuslakivaliokunta osaltaan kehitteli oppia siitä, että vaikea taloudellinen ja sosiaalinen tilanne puolsi tehtävien siirtämistä kunnilta maakunnille perustuslaissa säädetyn oikeuden riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi. Samaa oppia perustuslakivaliokunta käytti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta antamissaan lausunnoissa 2014 valtiopäivillä ja totesi, että sote-uudistukselle on painavat yhteiskunnalliset ja perusoikeuksista johtuvat perusteet.

Kainuun kokeilussa omaksuttiin ajatus, että maakunnan demokratia toteutuu koko maakunnan tasolla. Maakuntavaltuuston alun perin kuntakohtaiseen valintaan perustuvasta ja monimutkaisesta järjestelmästä luovuttiin kokeilun aikana.

”Kansanvalta toteutuu maakunnissa suoraan maakunnan tasolla.”

Nykyisessä sote-uudistuksessa olisi lähdettävä siitä, että kansanvalta toteutuu maakunnissa suoraan maakunnan tasolla ilman sisäisiä vaalipiirejä tai kiintiöitä. Valtakunnallisesti ainoastaan Uudenmaan tilannetta on syytä harkita erikseen.

Maakuntavaalien äänestysvilkkaus jäi Kainuussa tavoiteltua alhaisemmaksi. Sote-uudistuksessa onkin mietittävä vakavasti, miten maakuntavaalit ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttäjälähtöinen kehittäminen saadaan aidosti kiinnostamaan ihmisiä.

Taloudellisuustavoitteiden tulee olla realistisia

Taloudessa Kainuu opetti realistisuutta – myös taloudelliseen arviointitoimintaan – ja huolellisuutta arviointimenetelmien valintaan. Kokeilun aikana saatiin lupaavia arviointituloksia kustannuskehityksen hallinnasta. Vertailu valtakunnallisiin keskiarvioihin ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa.

Esimerkiksi VATT:n vuoden 2015 tutkimuksellisessa arvioinnissa säästöt jäivät aikaisempia virallisarviointeja pienemmiksi. Arviointi tehtiin rakentamalla synteettinen vertailuyksikkö oloiltaan ja väestöltään lähellä Kainuuta olevista maakunnista, jotta ympäristön muutosten vaikutuksia voidaan realistisemmin kontrolloida tuloksia arvioitaessa. Arvioinnin mukaan kokeilukauden säästöiksi jäi vain 4 - 34 miljoonaa euroa – tulosten haarukka johtuu lähtödatan ja tilastoaineiston epäyhtenäisyydestä. Tämäkin on kelpo säästötulos, mutta jatkossa taloudellisuustavoitteissa tulee olla realistinen. Tietopohjan yhtenäisyys on tarpeen varmistaa uudistusten alusta lähtien.

Kainuu toimi palveluintegraation pioneerina. Integraatiota toteuttavalle johdolle on tarpeen jättää liikkumatilaa johtamiselle ja valtakunnallisten ohjaajien on hyvä pidättäytyä mikro-ohjauksesta. Palveluintegraatiossa olennaista on yhtenäisen johdon ja yhtenäisesti johdetun yhteistyöverkoston alaisuuteen kokoaminen ja koko henkilöstön saaminen mukaan uudenlaiseen yhteistyöhön. Avainryhmät ja -ammattikunnat on välttämätöntä saada mukaan yhteiseen tekemiseen.

Palveluintegraation tavoitteen ja vision on oltava kirkas. Kirkkaina tulee nähdä myös tavoitteen ja keinojen väliset yhteydet. Viestintää muutoksesta ja kriisiviestintää tarvitaan koko ajan. Ihmiset ovat viisaita tavoitteiden ja keinojen ristiriitojen havainnoissa. Silti tyhmyys on aina ihmisjoukon yllättävän vahva voima ja vakio-ominaisuus. Huoli omasta paikasta ja tulevaisuudesta on luonnollista ja inhimillistä. Muutosjohtajien on hyvä nämä muistaa. Tavoitteen kirkastamisessa auttaa tavoitteen jakaminen ja yhteisyys. Johdossa on hyvä järjestelmällisesti kerrata ja kehittää muutosjohtamisen taitoja ja tietoja.

Kainuun kokeilun oppina pohdimmekin sosiaali- ja terveysministeriössä ja valtiovarainministeriössä minkälainen SOTE Akatemia, muutosjohtamisen tukiohjelma, tarvittaisiin uusien itsehallintoalueiden sote- johdolle. Ihmisten työn kautta sote-uudistuksessa tehtävä toiminnallinen muutos joko toteutuu tai jää toteutumatta.

Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin blogikirjoitus on toinen SOSTEn sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta käsittelevässä blogisarjassa. Sarjan aloitti ministeri Juha Rehula joulukuussa. Kirjoitusarjassa asiantuntijat tarkastelevat uudistusta eri näkökulmista. 

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Työntekijät mukaan alusta pitäen

Yksi onnistumisen ehto on henkilöstön saaminen mukaan jo uudistuksen suunnitteluvaiheessa, niin että he voivat vaikuttaa muutokseen eivätkä vain sopeutumaan ylhäältä päin tuleviin muutosvaatimuksiin. Voimavaroja kannattaa laittaa myös keskusteluun alueen asukkaiden kanssa.

Eeva Mäntymäki - ti 12. tammikuuta 2016 08.27.14

Yhdessä hyvää työtä!

Samaa mieltä Eeva Mäntymäen kanssa, työntekijät - kaikki ammattiryhmät - mukaan alusta pitäen!

Tarja Mäkitalo - ti 12. tammikuuta 2016 13.35.09

Muutosvoimaa

Kaivoin esille Pöystin blogin innoittamana Kainuun hallintokokeilun valmistelun periaatteet vuodelta 2004: asiakasnäkökulma, valinnanvapaus, palvelujen kolmijako, ennaltaehkäisevä työ, palvelujen turvaaminen tasapuolisesti (tietojärjestelmät, tietoteknologia) ja kustannustehokkuus. Hymyilyttää! Em. periaatteet ovat relevantteja myös nyt. Kainuun mallista oppineena tärkein ja liian vähälle huomiolle juhlapuheista huolimatta jää ASIAKAS ja toisaalta KANSALAINEN. Muutoksen voima ja mahdollisuus kumpuaa asiakasymmärryksestä!

Marita Pikkarainen - pe 15. tammikuuta 2016 09.40.37

Asiakaslähtöisyyden lähteillä

Marita on niin oikeassa! Asiakaslähtöisyys jää helposti kliseeksi. Itseasiassa se haastaa ammattilaiset opettelemaan uutta - eli asiakasymmärrystä. #mikaaneioleitsestaanselvaa

Anne Knaapi - pe 15. tammikuuta 2016 09.51.50

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Vain pieni osa hyvinvoinnista syntyy palveluista

Mahdollisuuksien tasa-arvo - myös vammaiseille nuorille

Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kirjoitti blogissaan (9.10.) uudesta valinnanvapausesityksestä, olin jo aikeissa innostua. Monet Sostelle tärkeät näkökulmat olivat menneet läpi: yhtiöittämispakko oli poistettu, markkinoita olisi avattu hillitymmin ja maakuntien harkintakykyä omien palveluidensa järjestämisessä vahvistettu asukkaidensa parhaaksi.