fi | sv | eng

Mitä toimeentulotuelle pitäisi tehdä?

ma 10. helmikuuta 2014 08.42.00

Anna Järvinen, erityisasiantuntija

Tiistaina 11.2. Kansalaisinfossa pidettävässä seminaarissa keskustellaan siitä, mitä toimeentulotuelle pitäisi tehdä. Samaan pakettiin on pyritty saamaan omakohtaista kokemusta toimeentulotuella elämisestä, näkemystä siitä, millaisena toimeentulotuki näyttäytyy sitä työkseen käsittelevälle, sekä tutkimuksen näkökulmaa aiheeseen.

Toimeentulotuessa löytyy kehitettävää

Toimeentulotuki on ajautunut kauas alkuperäisestä tarkoituksestaan. Väliaikaisesta tuesta tilapäisiin taloudellisiin vaikeuksiin on tullut tärkeä osa toimeentuloturvaa, joka paikkaa mm. työttömyysturvan ja asumistuen puutteita. Toimeentulotuessa hyväksyttävä vuokrataso on korkeampi kuin asumistuessa. Korkeat asumiskulut ovat merkittävä syy siihen, että pelkän perusturvan varassa olevat joutuvat yleisesti hakemaan myös toimeentulotukea. Ensisijaisten etuuksien kehittäminen on oleellisessa asemassa toimeentulotukiriippuvuuden vähentämisessä.

Vuonna 2012 toimeentulotukea myönnettiin 370 454 henkilölle, mikä vastaa 6,8 prosenttia väestöstä. Tuen taso on jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Toimeentulotuen asiakkaiden köyhtyminen on monikertaistunut 1990-luvun alusta ja heidän hyvinvointinsa on heikompaa kuin muulla väestöllä (Toimeentulotuki 2010 luvulla).

Toimeentulotuen kirjallisen etuuskäsittelyn lisäämisen yhtenä tavoitteena on kunnissa ollut sosiaalityöntekijöiden työajan vapauttaminen sosiaalityöhön. Kirjallisen käsittelyn yleistyminen on kuitenkin herättänyt myös huolta siitä, että osa apua tarvitsevista asiakkaista putoaa sosiaalityön ulkopuolelle.

Säädetyt toimeentulotukihakemusten käsittelyajat turvaavat asiakkaan oikeuksia, mutta samalla määräajasta on tullut oleellinen toimintaa ohjaava periaate. Hakemuspinojen kasvaessa valjastetaan kaikki työntekijät tekemään päätöksiä, mikä on pois sosiaalityöhön käytettävästä ajasta.

Toimeentulotuen käyttö ennalta ehkäisevän sosiaalityön välineenä kaipaisi kehittämistä. Ehkäisevää toimeentulotukea käytetään suhteellisen vähän ja sen käyttö kohdistuu tosiasiassa enemmän korjaavaan kuin ehkäisevään tukeen.

Kuntien toimeentulotukiohjeissa on paljon vaihtelua, mikä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan riippuen asuinpaikkakunnasta.

Listausta voisi jatkaa pidempäänkin. On selvää, että toimeentulotuen kehittämiselle on tarvetta.

Lisää vastikkeellisuutta?

Julkisessa keskustelussa on oltu huolissaan tukien passivoivasta vaikutuksesta ja erityisesti nuorista, joilla ei ole aikomustakaan hakeutua palkkatöihin, kun tuilla elää niin mukavasti. Samaan aikaan on käyty keskustelua vastikkeellisuuden lisäämisestä ja osallistavasta sosiaaliturvasta. Aktiivisuuden ja osallisuuden vahvistamista tuskin kukaan pitää huonona asiana, mutta ajatus työvelvoitteesta on herättänyt voimakasta vastustusta. Kansalaiskeskustelu aiheesta on ollut aktiivista esim. Facebookin Kuka kuuntelee köyhää, Ei pakkotyölle ja Vaihtoehtoinen työllisyyspolitiikka -ryhmissä.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon liittyvät työryhmät pohtivat parhaillaan osallistavan sosiaaliturvan mallia sekä toimeentulotuen perusosan Kela-siirtoa. Maaliskuun kehysriiheen mennessä pitäisi syntyä jonkinlaisia linjauksia siitä, mitä muutoksia on tulossa ja ketä ne koskevat.

Osallistavaa sosiaaliturvaa käsiteltiin loppuvuodesta omassa seminaarissaan. Tupa oli täysi ja keskustelu aiheesta olisi jatkunut paljon pidempäänkin. Pienituloisia ja työttömiä koskettavien aiheiden esiintuomiselle ja keskusteluareenan tarjoamiselle on selvästi tilausta.

Nyt tulevassa seminaarissa päästään jatkamaan keskustelua toimeentulotuen kehittämisen näkökulmasta. Ennakkotiedustelujen perusteella voi olettaa, että tilaisuus on taas suosittu. Jos et pääse paikalle, niin puhujien esitykset löytyvät tilaisuuden jälkeen verkkosivuilta.

PS.

SOSTE ja Kela julkaisevat Kela-siirtoa koskevia kyselytuloksia 27.2.2014. SOSTE-blogissa keskustelu jatkuu toimeentuen Kela-siirrosta samalla viikolla.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Våga se möjligheter istället för hinder!

Kompastuuko sote aikatauluihin?

Riktiga fegisar i alkoholdebatten!