fi | sv | eng

Miten voit?

to 14. huhtikuuta 2016 11.08.00

Kaarina Tamminiemi, erityisasiantuntija 

Yksinkertainen kysymys, joka meistä jokaisen olisi hyvä kysyä silloin tällöin itseltään ja myös toinen toisiltamme. Kysyminen ei maksa mitään ja voi joskus olla tärkeämpää kuin aavistammekaan.

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on hyvän elämän keskeisiä edellytyksiä. Hyvinvointia voi edistää monella tavalla. Ravinto, liikunta, uni, harrastukset, ihmissuhteet, työn, toiminnan ja vapaa-ajan tasapaino vaikuttavat yksilön voimavaroihin. Hyvä arki koostuu pienistä asioista, joita ei tarvitse useinkaan etsiä kaukaa. Ilonaiheita löytyy hyvistä ihmissuhteista, mielen ja ruumiin kunnosta, hyvästä ruuasta tai kirjasta, tehdystä työstä tai vaikka hiljaisuudesta. Meillä suomalaisilla hyvän olon lähde on usein luonto ja sen tarjoamat elämykset.

Jokainen toivoo itselleen ja läheisilleen mielen hyvinvointia. Sitä voidaan kutsua onnellisuudeksi, mielenrauhaksi, iloksi, tyytyväisyydeksi tai tasapainoksi. Olemme osaltamme myös itse vastuussa sen löytymisestä. Toki mielenterveys ei riipu pelkästään yksilöstä itsestään vaan ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa myös. Suotuisissa olosuhteissa mielenterveys voi hyvin ja vahvistuu, mutta epäsuotuisissa oloissa ja elämän kriiseissä se voi kulua ja heikentyä niin, että tarvitaan ulkopuolista apua ja palveluja. Palvelujen tarve voi olla luonteeltaan tilapäistä tai jatkuvampaa.

Toimivat ja helposti saavutettavat palvelut tuovat mittavia hyötyjä yhteiskunnalle, mutta ennen kaikkea niillä on merkitystä yksilön hyvinvoinnille. On tärkeää, että esimerkiksi mielenterveysongelmissa avun saa nopeasti eikä hoitoon hakeutumisessa tule viivettä. Myöhäinen palveluihin hakeutuminen lisää ongelmien kroonistumista ja laitoshoidon tarvetta sekä työkyvyttömyyttä.

Parhaillaan käynnissä olevalla mielenterveys- ja päihdehuoltolain uudistamisella pyritään edistämään yhdenvertaista mielenterveys- ja päihdetyön ja palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Huomiota kiinnitetään myös palvelujen sisältöön, rakenteeseen ja koordinaatioon. Palveluja kaivataan myös kipeästi lisää, sillä arvioidaan, että mielenterveyspalvelujen piirissä on noin puolet niitä tarvitsevista ja päihdepalvelujen piirissä noin kolmannes. Vastaavasti somaattisen terveydenhuollon piirissä on valtaosa hoitoa tarvitsevista henkilöistä.

Elämänkulkuun kuuluu väistämättä monenlaisia vaiheita. Palvelujärjestelmän tulisi tukea ja kannatella yksilöä niin elämän ylä- kuin alamäissä iästä ja asuinpaikasta riippumatta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella pyritään peruspalvelu- ja avohoitopainotteisiin palveluihin ja palvelujen integraatioon. Uudistus ei suinkaan automaattisesti saa aikaan toimivaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen rakennetta, mutta se mahdollistaa näidenkin palvelujen tarkastelun ja kehittämisen entistä enemmän asiakaslähtöiseen suuntaan.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

SOSTEtalk!-blogi: Kokeilut työkaluna – ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin?

Auttaa voi aina

Suomessa oleskelee paperittomia ihmisiä, mutta ihmisinä he eivät ole laittomia. Kaikilla on oikeus ihmisyyteen riippumatta oikeudellisesta asemasta. Avun antaminen tai saaminen ei voi olla riippuvaista etnisestä taustasta, uskonnosta tai oikeudellisesta asemasta. Tämä pitää muistaa keskustelussa, jossa vaaditaan paperittomien ihmisten auttamisen kriminalisointia.

Odottavalla sote-kannalla