fi | sv | eng

Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana

pe 3. marraskuuta 2017 14.49.00

Ulla Kiuru, erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kirjoitti blogissaan (9.10.) uudesta valinnanvapausesityksestä, olin jo aikeissa innostua. Monet SOSTElle tärkeät näkökulmat olivat menneet läpi: yhtiöittämispakko oli poistettu, markkinoita olisi avattu hillitymmin ja maakuntien harkintakykyä omien palveluidensa järjestämisessä vahvistettu asukkaidensa parhaaksi.

Ongelmia kuitenkin oli edelleen, suurimpana sote-integraation heikkous esitetyllä mallilla. Sote-keskukset olivat typistyneet terveyskeskuksiksi. Sosiaalihuollon palvelut oli poistettu sote-keskuksen palveluvalikoimasta. Syynä olivat perustuslakivaliokunnan huomiot siitä, että yksityinen toimija ei voi tehdä viranomaispäätöksiä ja jos näin tapahtuisi, pitäisi siihen olla painavat syyt.

Integraatio on kuitenkin ollut yksi sote-uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista. Integraation varmistamiseksi ehdotetaan nyt asiakassuunnitelmia ja liikelaitoksen sosiaalityöntekijöiden jalkautusta sote-keskuksiin. Keinot eivät takaa palveluketjujen saumattomuutta. Asiakassuunnitelmia on kritisoitu riittämättömiksi sekä juridisesti ja hallinnollisesti epäselviksi. Niitä on myös vaikea pitää ajan tasalla. Integraatio on kuitenkin ratkaistava tavalla tai toisella, sillä kyseessä on se ihmisjoukko, joka eniten tarvitsee palveluta.

Mutta jotain muutakin tapahtui Saarikon blogin ja ministeriön tiedotustilaisuuden (19.10.) välissä. Esitys oli saanut uusia ulottuvuuksia asiakasseteleistä, joita haluttiin nyt myöntää avokätisesti myös erikoissairaanhoitoon. Mistä tämä tuli?

Ennen kesää olleessa versiossa seteleitä olisivat voineet antaa sote-keskus ja maakunnan liikelaitos. Maakunta olisi voinut päättää, mihin palveluihin se olisi myöntänyt seteleitä. Laki antoi osviittaa. Nyt maakunnan pitää ottaa setelit käyttöön heti ja laintasolla määritellyissä palveluissa. Repertuaari laajenisi parin vuoden kuluttua (v. 2022) myös tiettyihin erikoissairaanhoidon palveluihin.

Mitä tapahtui maakuntien omalle tahdolle ja harkinnalle? Mistä moinen kiire laittaa setelit laaja-alaisesti jakoon? Onko tässä mietitty ihmisten parasta?

En ole keksinyt tämän poliittisen veivauksen syyksi kuin sen, että se oli hinta sote-keskusten pakkoyhtiöittämisestä luopumisesta. Alkuperäinen valinnanvapausmalli oli vesittymässä ja tähän piti saada stoppi. Laajan repertuaarin asiakasseteleillä avataan markkinat sosiaali- ja terveydenhuollon halutuimpaan osaan, erikoissairaanhoitoon, ja näin pidetään isot terveysalan toimijat tyytyväisenä.

En lähtökohtaisesti vastusta asiakasseteleiden käyttöä. Ne parhaimmillaan lisäävät ihmisten valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta. Tapauskohtaisesti ne voivat myös nopeuttaa hoitoon ja hoivaan pääsyä. Olen myös itse esittänyt, että valinnanvapautta voisi alkaa laajentaa asteittain asiakasseteleillä, kunhan tukena on asiantuntevaa ohjausta.

Mutta tällaista versiota ei voi kannattaa. Miksi koskea siihen terveydenhuollon osaan, joka toimii hyvin ja tehokkaasti? Jononpurkuhengessä toki voidaan teettää yksityisellä kuten nytkin, mutta tuplakapasiteetin ylläpito ei tunnu järkevältä oikeastaan mistään tulokulmasta käsin. Huoli henkilökunnan riittävyydestäkin on varmasti ihan aiheellinen.

Esitykseen on rakennettu muutama takalauta. Maakunnan tulee antaa asiakasseteleitä, mutta tietyillä perusteilla niiden käyttöä voi rajata tai niitä ei voi ottaa käyttöön. Miten maakunta voi vedota näihin ”takaportteihin”? Tulkintaerimielisyyksiltä ei voida välttyä.

On vaikea arvioida, miten ”setelimarkkinat” alkavat toimia käytännössä: kuinka paljon niitä myönnetään, kuinka paljon osaajia siirtyy yksityiselle puolelle ja miten julkinen erikoissairaanhoito vetää jatkossa. Koska kaikki tämä on epäselvää, asiakassetelien laajuudessa olisi otettava aikalisä ja aloitettava pienimuotoisemmin. Tärkeintä olisi saada perusterveydenhuolto kuntoon.

Hallitus sohaisi uudella asiakasseteliesityksellään herhiläispesään. Kapinarintamaan ovat nousseet terveydenhuollon edustajia ja asiantuntijoita. Lausuntokierroksella asia ei jää tähän ja oma arvaukseni on, että pykälää 24 tullaan vielä muuttamaan. Valinnanvapausesitys on melkein maalissa, mutta kuitenkin vielä kaukana.

Välttäisin viimeiseen asti hyppyä tuntemattomaan, jos asiassa voi edetä myös harkitusti viitoitetulla tiellä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

SOSTEblogi: Sote-uudistuksen kohtalonhetket

Lausuntokierros hallituksen valinnanvapausesityksestä on parhaillaan käynnissä. SOSTE jätti oman, asiaa laajasti tarkastelevan lausuntonsa viime viikolla. Sen sisältö on kriittinen – ja syystäkin. Vaikka muutamat asiat olivat uudessa esityksessä menneet parempaan päin, suurimmaksi ihmetyksen kohteeksi muodostuivat asiakassetelit. Hallitus teki jokseenkin erikoisen liikkeen esittäessään asiakasseteleitä laajasti erikoissairaanhoitoon.

Landskapsvalen borde intressera var och en av oss

Maakuntavaalien pitäisi kiinnostaa meitä kaikkia