fi | sv | eng

Odottavalla sote-kannalla

ti 5. syyskuuta 2017 10.48.00

Sote-uudistuksen toimeenpanon aloitusta lykättiin vuodella eteenpäin eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella. Se oli järkevä ja tarpeellinen teko. SOSTE, kuten monet muutkin asiantuntijatahot, toi esille lausunnoissaan huolensa esityksen sekavuudesta ja eriarvoistavasta luonteesta .

Oli hyvä, että perustuslakivaliokunta torppasi valinnanvapauden piiriin kuuluvien palveluiden yhtiöittämisvelvollisuuden. Sen lisäksi, että yhtiöittäminen olisi ollut kansanvaltaisuuden näkökulmasta ongelmallista, olisi se tehnyt maakuntien järjestämis- ja ohjaustehtävästä (esim. palvelurakenteen suhteen) vaikeasti hallittavan. Maakuntien ”valta” olisi perustunut tuottajien kanssa solmittaviin erilaisiin sopimuksiin.

Markkinaehtoisen mallin vaarana olisi ollut myös se, että palvelujen saatavuudessa, saavutettavuudessa ja laadussa olisi voinut tulla huomattavia alueellisia eroja, myös maakuntien sisällä. Tämä ei ole hyväksyttävää, koska sote-uudistuksen tärkeimpänä tavoitteena pitäisi olla yhdenvertaisuus.

Ongelmana oli myös uudistuksen epärealistinen aikataulu. Maakunnilla olisi ollut hurja työ saada yhtiöitetyt sote-keskuksensa toimimaan määräaikaan mennessä, vaikka tiettyä aikataulullista liikkumavaraa annettiinkin.

Vielä suurempi ongelma on tietojärjestelmien puutteellisuus niin palvelujen tuottajista kuin palvelujen sisällöistä valinnanvapauden alkaessa. Asian keskeneräisyys olisi tehnyt valinnanvapausjärjestelmässä navigoimisesta mutu-tuntumaan perustuvan. Tilanne olisi ollut erityisen hankala niiden ihmisten kohdalla, jotka tarvitsevat valintoihin paljon apua ja tukea.

Toteutetaanko valinnanvapaus seteleillä, sote-keskuksilla vai molemmilla?

Virkamiesryhmä nimettiin heinäkuussa valmistelemaan uutta hallituksen esitystä asiakkaan valinnanvapauslaiksi. Valmistelun lähtökohtana on toukokuinen hallituksen esitys, jonka valinnanvapausmalliin tehdään perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset. Uuden esityksen pitäisi tulla lausuntokierrokselle loka-marraskuussa.

Nyt ollaankin odottavalla kannalla - tuleeko jotakin uutta, mitä vanhaa säilytetään? Valinnanvapautta tuskin pystyy toteuttamaan radikaalisti eri tavalla kuin alun perin oli kaavailtu.

Iso kysymysmerkki ovat sote-keskukset: missä muodossa ne toteutetaan vai luovutaanko koko ajatuksesta? Sosiaalihuollon palveluihin liittyvien viranomaispäätösten tekeminen yhtiöitetyssä sote-keskuksessa sai perustuslakivaliokunnalta punaista valoa. Ylipäätään valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että jatkovalmistelussa on ratkaistava sosiaalihuollon palveluiden asemoituminen suoran valinnan palveluihin. Toisin sanoen, jos sote-keskukset tulevat, tullaanko niissä saamaan myös sosiaalihuollon palveluita? Jos ei, asemat typistyvät terveyskeskuksiksi, joissa voisi kenties olla sosiaalihuollon ohjausta ja neuvontaa.

Entä sote-keskusten rahoitus? Voisiko sote-keskukset toteuttaa aiemmin suunnitellulla tavalla, samalla kapitaatio-korvausperusteisella mallilla, mutta ilman yhtiöittämistä? Ideana, että julkisiin sote-keskuksiin ja yksityisiin sote-keskuksiin tulevat rahavirrat perustuisivat asiakasmääriin (ns. kapitaatio-korvaus), kuten esitettiin.

Julkinen toimija voisi profiloitua toimivalla perustasolla ja ehkä myös palveluintegraatiolla, jos näissä keskuksissa voisi olla laajemmin sosiaalipalveluita. Yksityisiä kannustaisi tässä mallissa asiakaspotentiaali, jolle markkinoida myös valinnanvapauden ulkopuolisia palveluita.

Asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti ovat keinovalikoimassa oletettavasti myös jatkossa. Voi olla, että koko valinnanvapausjärjestelmä rakennetaan seteleiden varaan. Asiakassetelillä toteuttavien palvelujen kirjoa pitää täsmentää, kuitenkin tasapainoillen maakuntien itsehallinnon ja harkinnanvaraisuuden kanssa. Asiakassetelillä tuotettavien palvelujen vähimmäismäärään pitäisi tulla muutoksia myös siten, että seteleillä toteutettaisiinkin aiempaa enemmän palveluita. Muuten ajatus valinnanvapaudesta kapenee.

Oli uusi esitetty malli millainen hyvänsä, sen tulisi mahdollistaa nopea hoitoon pääsy ja turvata laadukkaat sote-palvelut.

SOSTE

Ulla Kiuru
erityisasiantuntija


SOSTEtalk!-tapahtuman ”Onko sote-uudistuksella hampaita tarttua eriarvoisuuteen?” -osuudessa käsitellään sote-uudistuksen ja siihen kytketyn valinnanvapauksen mahdollisuuksia pureutua hyvinvointi- ja terveyseroihin sekä edistää yhdenvertaisuutta. Lue lisää täältä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Miten aktiivimalli vaikuttaa toimeentulotukea saaviin työttömiin – kukaan ei vielä tiedä

Aktiivimallista omatoimisen työnhaun malliin – vai sittenkin toisinpäin?

Kouluun uupuva lapsi ja nuori tarvitsee välittämistä koululta ja vanhemmilta

Nyt elää nuorten sukupolvi, joka ensimmäistä kertaa on stressaantuneempi kuin aikuiset.