fi | sv | eng

Palvelut ihmistä vai ihminen palveluja varten?

ke 23. huhtikuuta 2014 08.35.00

Anne Eronen, tutkimuspäällikkö

TE-uudistus sivuutti vaikeasti työllistyvät

Runsas vuosi sitten myllättiin työ- ja elinkeinopalvelut. Työvoimaa etsivien yritysten palvelu parani, samoin yhteistyö TE-toimistojen kesken. Henkilökohtainen palvelu toimipisteissä sen sijaan heikkeni.

Hyötyjiä ovat koulutetut ja motivoituneet työnhakijat, jotka eivät tarvitse henkilökohtaista palvelua työllistyäkseen. Heikommalle jäävät enemmän tukea tarvitsevat, eli pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset. Näin karusti arvioi uudistusta TE-toimistojen johto vuodenvaihteen Sosiaalibarometri-kyselyssä.

TE-uudistuksessa panostetaan sähköisiin palveluihin. Ajasta ja paikasta riippumaton, suuria massoja tavoittava verkkopalvelu hyödyttää omatoimista, aktiivista ja osaavaa työnhakijaa. Verkkopalveluilla ei nosteta palkkatyön kelkkaan työelämästä syrjäytyneitä. Siihen tarvitaan räätälöityä tukea ja pitkäjänteistä rinnalla kulkemista.

Itsepalvelu sähköisen asioinnin muodossa lisääntyy TE-palveluissa lähivuosinakin. Samoin arvioivat johtajat Kelan toimistoissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Keskiössä osaavat asiakkaat

Käynnissä tuntuu olevan monesta suunnasta julkisten palvelujen asiakkuuden muutos. Erityisesti sosiaalipalveluja muokkaavat jatkossa hyvinvointierot. Vaikeimmassa asemassa olevien tilannetta ei helpota melko usein ennakoitu asiakkaiden omavastuuosuuden kasvu maksuista, omaisten ja läheisten vastuun lisääntyminen hoidosta ja harkinnanvaraisten sosiaalipalvelujen ja etuuksien karsiminen.

Sosiaali- ja terveyspalveluja muokkaa merkittävästi myös asiakkaiden vaatimustason nousu. Selvästi vähemmän palveluihin ennakoidaan vaikuttavan asiakkaiden osallistumisen niiden kehittämiseen. Oikeuksistaan tietoisimmat tuppaavat olemaan pärjääjiä, nettitaitoisia keskiluokkaisia. Muokkaavatko keskiluokkaisten tarpeet yhä enemmän tulevaisuuden julkisia palveluja?

Oikeuksistaan tietoisia palvelun käyttäjiä hyödyttää mahdollisuus valita palveluja, siellä missä valinnanmahdollisuuksia on. Kuntien terveyspalveluista vastaavat johtajat arvioivat valinnanvapauden muokkaavan vuoteen 2020 mennessä julkisia terveyspalveluja varsin vähän. Terveysaseman tai toisen kunnan terveyspalvelujen valinnanmahdollisuus vaikuttaa terveyspalveluihin tuntuvammin noin neljänneksen mukaan, valtioiden rajat ylittävä valinnanvapaus kymmenesosan mielestä.

Sen sijaan useampi arvioi raha seuraa asiakasta -mallin vaikuttavan kuluvan vuosikymmenen terveyspalveluihin: 39 prosenttia vastaajista katsoo, että mahdollisuus valita hoitopaikaksi julkinen tai yksityinen palvelu muokkaa terveyspalveluja paljon tai melko paljon.

Heikosti työllistyville voi tulevaisuudessa olla tarjolla – tulkitsijasta riippuen – keppiä tai porkkanaa. Työttömyyskorvauksen ehdoksi on esitetty pontevasti vastikkeellista toimintaa. Puolet sosiaali- ja terveysjohtajista, Kelan johtajista ja 45 prosenttia TE-toimistojen johdosta kannattaa työttömille työ- tai vapaaehtoistoimintavelvoitetta. Tällä katsotaan ylläpidettävän työkykyä ja ehkäistävän syrjäytymistä. Sekä kannattajat että ehdotuksen vastustajat myöntävät kuitenkin, ettei vastikkeellisuus voi koskea kaikkia työttömiä; osa työttömistä tarvitsisi käytännössä esimerkiksi päihdehoitopaikan.

Asiakkuuden uudelleenmuovautumista ei määritä vain yksi teesi. Näköpiirissä on myös vahvoja yhdenvertaisuutta lisääviä uudistuksia. Sosiaali- ja terveysjohtajien sekä Kelan toimistojen johtajien laajasti kannattama toimeentulotuen Kela-siirto vahvistaa tasapuolista kohtelua ja asiakkaalle varmemmin myös muut toimeentuloa turvaavat etuudet. Samalla sosiaalityöntekijän tuki kohdentuu sitä tarvitseville. Myös yhteispalvelun kehittäminen valtakunnallisesti kattavaksi toimipisteverkostoksi lupaa palvelua kaikille kohtuuetäisyydellä.

Ihminen tiskin molemmilla puolilla

Sosiaalibarometrin tulokset ovat jo vuosia kuvanneet ihmisten hyvinvointia tukevien palvelujen voimakasta muutosta. Rakenteiden jatkuvasta uudistamisesta on tullut miltei normi.

Vaikeimmin ratkaistavissa hyvinvointiongelmissa tarvitaan eri palvelujen yhteispeliä. Tästä hyvä esimerkki ovat työvoiman palvelukeskukset. Yksittäisen sektorin, vaikkapa sote-rakenteiden muutos, vaikuttaa myös toimintaan muiden tahojen kanssa, osin ennakoimattomasti. Eri palveluja omalakisesti uudistettaessa huolestuttaa, kyetäänkö vaikutuksia eri toimijoihin arvioimaan riittävästi. Vaikutukset kohtaa kipeimmin, omassa elämässään, monia palveluja tarvitseva, joka itse kykenee vähiten pitämään puoliaan.

Tuskaa tunnetaan myös asiakaspalvelussa. TE-palveluissa asiakasmäärä on lisääntynyt työttömyyden kasvaessa, mutta samanaikaisesti henkilöstömäärä on vähentynyt. Helmikuussa 2014 oli 324 000 työtöntä, heistä pitkittyneesti työttömiä 86 000. TE-palveluissa heitä palveli 2 600 työntekijää, kun määrä vielä kuusi vuotta aiemmin oli yli 3100. Tuolloin työttömiä oli 210 000.

TE-palvelujen henkilöstön riittävyys henkilökohtaiseen asiakaspalveluun arvioidaan lähivuosinakin puutteelliseksi. Riittävästi resursoitu, osaava henkilöstö on tässä työssä ehdoton välttämättömyys. Verkkoasiointi ja sähköiset neuvontapalvelut ovat välttämättömiä palvelukanavia asiakastulvan palvelemiseksi. Kuitenkin tällä hetkellä niihin tyytyväisiä on TE-palvelujen johdosta vain noin neljännes.

Sosiaalibarometrin vastaajat kantavat huolta, pystytäänkö asiakkaita auttamaan. Siinä missä julkisten palvelujen johtajat ovat vuosia tuskailleet toistuvien uudistusten suunnittelun ja toteuttamisen parissa, askarruttaa muutosvyörytyksessä asiakaspalvelussa työskentelevien jaksaminen. Näissä kohtaamisissa ratkaistaan vaiheistus ulos vaikeista elämäntilanteista.

Tulokset perustuvat 23.4.2014 julkaistuun Sosiaalibarometri 2014 -tutkimukseen.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Kylpylään ja Kreikkaan vai kotisohvalle visailujen äärelle

Järjestöillä monipuolista toimintaa köyhyyden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Sote-viisautta Buddhalta