fi | sv | eng

Perusturvan riittävyyden arvioinnissa kuultava myös tuensaajia

ti 3. maaliskuuta 2015 10.45.00

Tyyne Hakkarainen, tutkija

THL julkaisi 26.2. perusturvan riittävyyden arviointiraportin. Sen tulosten perusteella perusturvan taso on edelleen matala, vaikka edellisen, vuonna 2011 julkaistun raportin jälkeen on mm. tullut voimaan takuueläke, korotettu työttömyysturvan tasoa ja tehty toimeentulotuen perusosaan tasokorotus.

Perusturvan riittävyyden arvioinnista on säädetty laissa. Sosiaali- ja terveysministeriön on teetettävä arviointi joka neljäs vuosi.

Kotitalouden saamien Kelan myöntämien etuuksien ja toimeentulotuen lisäksi on huomioitava ”eri elämäntilanteisiin liittyvät erityispiirteet, jotka vaikuttavat etuuksien saajien toimeentuloon ja etuuksien tosiasialliseen riittävyyteen” (Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015).

Perusturvan riittävyyden arvioinnin teki THL:n koolle kutsuma arviointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimi tutkimusprofessori Pasi Moisio. THL:n lisäksi edustettuina olivat Kela, Tilastokeskus, Eläketurvakeskus, VATT, Kuluttajantutkimuskeskus, eduskunta ja Turun yliopisto. Arviointiryhmässä ei ollut tuensaajien edustusta eikä raportin mukaan heitä myöskään kuultu arviointiprosessin aikana.

"Arviointi perustuu siis puhtaasti matematiikkaan eikä ota huomioon todellisia elämäntilanteita, joissa etuuksia saadaan."

Arviointi perustuu siis puhtaasti matematiikkaan eikä ota huomioon todellisia elämäntilanteita, joissa etuuksia saadaan. Perusturvan riittävyyden arviointiraportin mukaan esimerkiksi yksin vuokralla asuvan takuueläkettä saavan tulot kattavat noin 100 prosenttia viitebudjetin menoista. Tilanne on parempi kuin työmarkkinatuen, vähimmäismääräisen sairauspäivärahan tai opintotuen saajilla, joilla käytettävissä olevat tulot kattavat viitebudjetin mukaiset menot vain 71-prosenttisesti.

Vertailu perustuu Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimiin viitebudjetteihin. Niiden avulla on pyritty määrittelemään kohtuullista minimitoimeentuloa, johon siis arviointiraportin mukaan yksin elävä takuueläkettä saava yltää.

Takuueläkkeen saajissa on kuitenkin henkilöitä, jotka ovat pysyvästi työkyvyttömiä sairauden tai vamman vuoksi. Heillä on usein tavanomaista korkeammat terveydenhoidon menot, jotka koostuvat esimerkiksi lääkärikäynneistä, lääkkeistä ja erilaista apuvälineistä. Viitebudjeteissa yksin asuvalle on laskettu enimmillään 36 euroa kuukaudessa terveydenhoidon tarvikkeisiin, lääkkeisiin ja lääkärikäynteihin. Siten perusturvan riittävyyden arviointi ja siinä käytetyt kohtuullista toimeentuloa kuvaavat viitebudjetit eivät ota huomioon pitkäaikaissairaita tai vammaisia ja heidän todellista tilannettaan.

Invalidiliitto on laskenut köyhyysohjelmassaan, että vuonna 2008 pelkällä kansaneläkkeellä elävällä, jolla kaikki terveydenhuollon maksukatot täyttyvät, menee näihin maksuihin kahden ja puolen kuukauden tulot vuodessa. Ilmeisesti tilanne on tästä hieman kohentunut takuueläkkeen myötä. Erityisen vaikeaa takuueläkeläisen toimeentulo voi silti olla alkuvuodesta; terveydenhuollon maksukatot koskevat kalenterivuosia, jolloin maksettavia maksuja kertyy nimenomaan vuoden ensimmäisille kuukausille.

Jatkossa perusturvan riittävyyttä arvioitaessa tulisi kuulla tuensaajia tai heitä edustavia tahoja. Perusturvan riittävyyden arviointiryhmässä on varmasti kaikki tarvittava osaaminen etuuksien laskemiseen erilaisille kotitaloustyypeille, mutta riittävyyden arviointiin tarvitaan välttämättä myös näkemystä niistä elämäntilanteista, joissa perusturvan varassa eletään.

Huhtikuun 13. päivä julkistettavasta Sosiaalibarometri 2015 -raportista selviävät kuntien sosiaali- ja terveystoimen, Kelan toimistojen ja TE-toimistojen johdon näkemykset perusturvan riittävyydestä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Vain pieni osa hyvinvoinnista syntyy palveluista

Mahdollisuuksien tasa-arvo - myös vammaiseille nuorille

Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kirjoitti blogissaan (9.10.) uudesta valinnanvapausesityksestä, olin jo aikeissa innostua. Monet Sostelle tärkeät näkökulmat olivat menneet läpi: yhtiöittämispakko oli poistettu, markkinoita olisi avattu hillitymmin ja maakuntien harkintakykyä omien palveluidensa järjestämisessä vahvistettu asukkaidensa parhaaksi.