fi | sv | eng

Pienet lapset ja kiusaaminen

pe 21. marraskuuta 2014 10.57.00

Päivi Nykyri, erityisasiantuntija

Kuusivuotias tyttö laittaa kätensä nyrkkiin rinnan päälle ja sanoo, että tässä tuntuu pahalta, kun joku kiusaa. Kuvaan hän on piirtänyt tytön, jolla valuu kyyneleet silmistä ja vatsaan on piirretty musta möykky. Tätä ja muita lasten kiusaamiskokemuksia kuvaavia piirustuksia nähtiin ja piirtäjän välittämä tarina kuultiin eduskunnan Pikkuparlamentissa 14.11.2014 järjestetyillä Lasten terveyskäräjillä. Aiheena oli pienet lapset ja kiusaaminen. Painopiste oli päiväkodissa tapahtuvassa lasten välisessä kiusaamisessa.

Voi vain kuvitella miten ahdistava ja paha olo pienellä lapsella voi kiusaamiskokemuksesta tulla kun aikuisetkin ilmaisevat kokemansa kiusaamisen lamaannuttavana ja itsetuntoa heikentävänä jopa työkyvyttömyyteen asti. Pieni kehittyvä elämäntaitoja opetteleva lapsi tarvitsee kiusaamistilanteissa aikuisten antamaa turvaa ja puuttumista asiaan. Tukea ja ymmärrystä tarvitsee kiusattu ja kiusaaja. Päiväkotiympäristössä kiusaamisen ehkäisemiseksi on olennaista lasten ryhmään kuuluvuuden tunteen vahvistaminen niin, että kukaan ei tunne itseään ulkopuoliseksi.

Mitä kiusaamisen taustalla?

Pienet lapset eivät synnyinlahjanaan saa kiusaamisen ”taitoa”. Se on käyttäytymismalli, joka opitaan toisilta – aikuisilta , sisaruksilta tai toisilta lapsilta. Kiusatuksi tuleminen voi johtua esimerkiksi lapsen erilaisuudesta tai poikkeavana käytöksenä näkyvästä pahasta olosta.

Kaikki pienten lasten välinen toiminta ei toki ole kiusaamista, vaikka aikuisesta siltä näyttäisikin. Kiusaamiselle tyypillistä on toistuvuus sekä tekijän tietoisuus ja halu tehdä toiselle haittaa.
Kiusaava lapsi itsessään ei ole paha, mutta hän toimii väärin ja aikuisten velvollisuus on ohjata lasta pois väärästä toimintamallista.

Kiusaaja voi heijastella käyttäytymisellään ongelmista myös perheessä. Lasten terveyskäräjillä Väestöliiton perheverkosta puheenvuoron pitäneen Minna Oulasmaan mukaan aina ei tulla ajatelleeksi sitä vaihtoehtoa, että lapsen oireilu päiväkodissa voi johtua perhetilanteesta. Ongelmia voi löytyä monenlaisista perheistä ja kaikista sosiaaliluokista. Lapsen tarpeiden huomioimiseen tarvitaan pysähtymistä, kuuntelemista sekä läsnäoloa.

Ei voi liikaa painottaa sitä, että vanhempien jaksamiseen ja kasvatuksen tukemiseen tulee yhteiskunnan eri sektoreilla panostaa riittävin resursoinnein. Se on pitkäjänteistä investointia lastemme tulevaisuuteen.

Lapsi päiväkodissa

Syrjäytyskehityksen näkökulmasta syrjäyttäminen päiväkodissa voi alkaa juuri lapsille tavallisimmasta kiusaamismuodosta leikin ulkopuolelle jättämisestä. Väitöskirjaa lasten kiusaamisesta tekevä Laura Repo Helsingin yliopistosta toi Lasten terveyskäräjillä esille, että pitäisi päästä irti kiusaaja ja uhri rooliin leimautumisesta, koska silloin lapsi voi alkaa toteuttaa roolinmukaista toimintaa. Siksi on olennaisen tärkeää, että kiusaamiseen puuttuminen ja sen ehkäiseminen alkaa mahdollisimman varhain. Repo toi esille ryhmän kasvatuskulttuurin merkityksen kiusaamisen ehkäisyssä. On tärkeää panostaa kaikkien lasten ryhmään kiinnittymiseen, ryhmäkoheesioon.

Vantaalaisen Siimapuiston päiväkodin johtaja Leena Lahtinen korosti positiivisten leikkiryhmien merkitystä syrjäytymisen ja kiusaamisen ehkäisyssä. Leikeissä vahvistetaan mm. yhteisöllisyyttä, keskinäistä vuorovaikutusta ja suvaitsevaisuutta. Leikeissä on painotettu myös niiden pitkäkestoisuutta huomioimalla se rakenteissa. Leikkiaika on ajoitettu niin, että lasten ei tarvitse katkaista leikkiä esimerkiksi ruokailun takia. Simapuiston päiväkodissa lapset viettävät paljon aikaa myös luonnossa. Lahtisen mukaan luonnossa lapsilla ei ole tarve syrjäyttää toisia. Luonto rauhoittaa ja toiminta keskittyy mukavaan tekemiseen ja luotoelementtiin. Lehtisen mukaan päiväkodissa on kaiken kaikkiaan tärkeä rakentaa lapsille riittävän hyvä arki, joka mahdollistaa lasten positiivisen minäkuvan kehittymistä sekä me-hengen muodostumisen ja vahvistamisen.

Pienet lapset lain suojaan

Valmisteilla olevaan varhaiskasvatuslakiin tulisi sisällyttää päiväkodeissa tapahtuvan kiusaamisen ehkäisy. Koska kiusaamista tapahtuu jo pienten lasten kesken ja sillä on syrjäyttämistä ja myöhemmin mahdollista syrjäytymistä edistävä vaikutus, on siihen tärkeää puuttua heti. Päiväkodin henkilökunnalle tulee lain tuella luoda puitteet kiusaamiseen puuttumiseksi ja sen ehkäisemiseksi. Lakiin tulisi sisällyttää sekä kiusaajien että kiusattujen tilanteeseen puuttuminen.

Eilen torstaina 20.11 on kansainvälinen Lapsen oikeuksin päivä ja samalla YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) täytti 25 vuotta. Sopimuksen 19. artiklassa todetaan, että lasta on suojeltava “kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta”.

Lue lisää

Lasten terveyskäräjien esitykset

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Vain pieni osa hyvinvoinnista syntyy palveluista

Mahdollisuuksien tasa-arvo - myös vammaiseille nuorille

Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kirjoitti blogissaan (9.10.) uudesta valinnanvapausesityksestä, olin jo aikeissa innostua. Monet Sostelle tärkeät näkökulmat olivat menneet läpi: yhtiöittämispakko oli poistettu, markkinoita olisi avattu hillitymmin ja maakuntien harkintakykyä omien palveluidensa järjestämisessä vahvistettu asukkaidensa parhaaksi.