fi | sv | eng

Säästöjä ei saa maksattaa köyhimmillä

ma 13. huhtikuuta 2015 09.00.00

VAALIT 2015

Vertti Kiukas, pääsihteeri

Tulevana sunnuntaina suomalaiset käyvät vaaliuurnille määrittelemään maallemme suuntaa tuleviksi neljäksi vuodeksi. Vaalitaistelua on leimannut keskustelu säästöistä. Julkinen talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2008, velan suhteellinen osuus ylittää pian EU-rajat – lähes kaikki puolueet ovat yksimielisiä, että valtion tulee pienentää menojaan, jotta velkaantuminen ei riistäydy käsistä. Myös SOSTE on ottanut kantaa sen puolesta, että hyvinvointivaltion säilyttäminen edellyttää nykyistä tasapainoisempaa budjettia.

Samalla on kuitenkin muistettava, että hyvinvointivaltio on investointi, joka tuottaa tervettä, osaavaa työvoimaa, joka on edellytys innovaatioille ja tuottavuudelle. Samalla epäonnen varalta viritetyt turvaverkot luovat riskinottokykyä. Näistä syntyy talouskasvu.

Kun puolueiden leikkauslistoja katsoo, hyvinvointipoliittisesti merkittävimpiä eroja löytyy sosiaaliturvasta. Osa puolueista olisi valmiita jäädyttämään sosiaaliturvan indeksit, mikä käytännössä merkitsisi sen leikkaantumista inflaation verran vuosittain. Näistä säästöistä meillä on kokemuksia 1990-luvulta. Vestigia terrent.

On helppo puhua indekseistä, kun jätetään mainitsematta, mitä niiden takana on: lapsilisä, työttömyysturva, asumistuki, toimeentulotuki, sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat, opintotuki. Pääsääntöisesti on siis kyse rahoista, joilla hyvinvointivaltio tukee heikoimpiaan ja köyhimpiään.

Suomi on jo saanut Euroopan neuvostolta huomautuksen siitä, että sen sosiaaliturvan taso on liian alhainen. Sosiaalibarometriin vastanneista sosiaalipoliittisen koulutuksen saaneista johtajista kaikki näkivät korostustarvetta etuuksissa. Suunnan pitäisi siis olla ylöspäin. Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata inhimillisen, säällisen elämän edellytykset kaikissa tilanteissa – viime kädessä tämän takaa toimeentulotuki.

Jos muun sosiaaliturvan taso jää entisestään jälkeen hintojen noustessa, toimeentulotukimenot nousevat. Tällä on työllisyyttä heikentävä vaikutus. Toimeentulotuen saajille muodostuu kannustinloukku, joka leikkaa pois lähes jokaisen lisätienestinä saadun euron. Usein toimeentulotuen varaan joutuneilla on myös muita ongelmia elämässään kuin köyhyys. Tämä tarkoittaa usein, että edellytykset saada lähellekään kokopäiväistä, keskipalkkaista työtä ovat heikot. Alhaisella palkkatasolla taas käteen jäävä rahamäärä ei monesti juuri kasva.

Jos halutaan kulkea työlinjaa pitkin, on pidettävä huolta sosiaaliturvan tasosta ja näin vähennettävä riippuvuutta toimeentulotuesta. Esitetty indeksikorotusten keppilinja on köyhyyden syvenemisen ja näköalattomuuden tie – sille ei pidä astua.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Tasa-arvo ja tasa-arvo

Hei

Kyllä se on pakko leikata myös sosiaaliturvasta, koska mistään muualta ei saada tarpeeksi säästöjä aikaan. Joillakin tuntuu olevan jatkuva himo leika ja verottaa "rikkailta" vaikka jo nyt rikkain 8,5 % tuottaayli 70 % valtion tuloista. Joku järki se pitää olla siinä paljon mainostetussa "tasa-arvossa" ettei siitä tule tosiasiassa epätasa-arvo.
Vaikka hyvätuloisilta otettaisiin tuloista 100% niin valtion kassan pohjaa ei silti saada edes peittoon niillä lisätuloilla.. Siis, kansa on se jota pitää kupata yhä lisää.

Ilkka Korkalainen - to 16. huhtikuuta 2015 14.48.46

Oikein kirjoitettu

Tämä on totta. Indeksikorotusten poistaminen ei ole niin ongelmatonta kuin annetaan ymmärtää. Miten se korvataan kaikkein köyhimmille? En ole kuullut tarkempaa selontekoa, vaikka esim. Sipilä sellaisesta on puhunut. Kaikkein köyhimmät ovat toimeentulotukiasiakkaita ja heille juuri indeksien häviäminen ei tunnu, koska ttt korjaa puutteen. Mutta ne, jotka nipin napin ilman toimeentulotukea selviävät, kärsivät vielä enemmän tästä. Tai sitten putoavat ttt:n saajiksi. Mikä ei kenekään tavoite taida olla.

Satu - pe 17. huhtikuuta 2015 16.02.41

Köyhillä ei maksateta

Säästöjä ei maksateta köyhillä, koska eihän köyhät maksa nytkään mitään, vaan ovat pääsääntöisesti nettosaajia.
Keski- ja hyvätuloisilla täällä kaikki maksatetaan.
Kyllä tuo "köyhillä maksatetaan" on niin virheellistä, vanhanaikaista ja tarkoitushakuista retoriikkaa, että ei sellaista luulisi kenenkään vakavasti otettavan ihmisen enää käyttävän.

Eerikki Perälähde - la 18. huhtikuuta 2015 11.25.22

Herää Vertti

Puhut säästämisestä ja säästämisestä mutta miksei oteta lisää lainaa? Suomen velan suhde BKT:n on 60% kun taas Saksalla on noin 80%, Ranskalla ja Iso-Britannialla 90%. Suomalaiset säästää ja leikkaa itsensä hautaan. Lisää lainaa -> investointeja/lisää ostovoimaa -> työpaikkoja ja hyvinvointia. Suomi pystyy ottamaan vielä rutkasti lainaa..

Konsta - su 19. huhtikuuta 2015 15.17.21

Heikoimmiltakin on pakko leikata

Nyky-Suomi on luotu pullamössö helppo-heikkien yhteiskunnaksi. Mitään ei tarvitse tehdä ja valtio maksaa kaiken. Työtä tekevältä kansalta kupataan kaikki. Vammaisia kärrätään joka päivä takseilla pitkin poikin "hoitoon", joka on järkyttävää veronmaksajien rahojen tuhlausta.
Indeksikorotusten jäädyttäminen 1-2 vuodeksi on hyvä alku.

Veroja ei ole varaa korottaa ja keskiluokkaa lisää kurjistaa. Säästöjä on synnyttävä kuntien tehtävien poistolla ja leikkauksilla. Leikkaukset on tasa-arvoisesti koskettava KAIKKIA tuloluokkia ja palveluita.

PR - pe 24. huhtikuuta 2015 09.11.37

Nimimerkille PR

Mitä ihmettä tarkoitat vammaisten kuljettamisella taksilla hoitoon "pitkin poikin" ja mihin verrattuna sen kallista? Heittosi on ihan höttöä ja helppoheikkien puhetta. Vaikeastikin vammaisten kotona asumisen tukeminen tulee monin verroin halvemmaksi kuin laitospaikat. Jotta vaikeasti vamaminen ihminen voi asua kotona ja hoitaa asioitaan ja käydä tarvittavissa hoidoissaan, hän tarvitsee taksia. Mitä vikaa tässä on? Luuletko tosiaan, että halvempaa olisi makuuttaa heitä laitoksen sängyssä?

Satu - pe 24. huhtikuuta 2015 14.43.34

Ojasta allikkoon

Totta tuo kirjoituksesi. Ihmisjoukko,joka joutuu turvautumaan sosiaaliturvaan,on hyvin kirjava. Kaikista ei saada mitenkään työntekijöitä ja kokopäiväinen vakityösuhde on taakse jäänyttä aikaa. Millä sitten pitää tulla toimeen? On todella typerää yleistää sos.turvan varassa eläviä "työttömiksi loisiksi" koska suurin osa ei sitä ole. Tällä hetkellä moni pienipalkkainen joutuu turvautumaan myös toimeentulotukeen joka on viimesijainen tukimuoto. Sosiaaliturvaa ei tarvitsisi nostaa ollenkaan,jos mm.asuminen ja ruuan hinta laskisi,ja ihmisillä olisi työtä jolla elättää itse elämänsä. Ja kaikesta saa taistella että tulisi jotenkin toimeen. Kannattaisi ihmisten muistaa että kun mollaatte "vammaisten pitkin poikin kyyditsemistä" tai muuten sairaita ihmisiä,että joskus se pilkka voi osua omaan nilkkaan. Ja yt-neuvottelut ovat näköjään olleet jo pitkän aikaan trendi,se lopputili voi tulla kenelle vain.

Työkyvytön - pe 24. huhtikuuta 2015 20.41.44

Käyttö- vai sijoitustililtä

Ihan vaan selvyyden vuoksi kirjoittaja voisi täsmentää kummalta tililtä se sosiaalipummi sen maksun suorittaa"?? Käyttö- vai sijoitustililtä?

Peruskysymys - ke 29. huhtikuuta 2015 19.00.55

Ei maksateta!

Älä pelkää, ei säästöjä maksateta vähävaraisilta, he kun eivät maksa muutenkaan mitään. Tarkoitat varmaan että varakkaimpien pitää maksaa vielä lisää, että halutessaan voi syrjäytyä lähibaariin puhkumaan raivoa herrojen metkuista.

Sami Kukkonen - to 30. huhtikuuta 2015 15.40.26

Tai sitten

Mitä sitten kun työssäkäyvät kyllästyvät elättämään sitä naapuria, joka jää joka aamu kotiin, mutta kuitenkin on varaa käydä pubissa monta kertaa viikossa kavereiden kanssa juhlimassa. Nyt jotain rajaa tohon hyysäämiseen ja hieman sitä yksilön vastuuta peliin.

Jos ei oikeasti kykene töihin niin se on eri asia, mutta muuten pitää kyllä tiukentaa noita tukien ehtoja, jotta saadaan niitä helpotuksia työn verotukseen ja sitä kautta työnteko oikeasti kaikille kannattavammaksi. Eiköhän siitä osa kotona makaavakin sitten aktivoituisi.

Yksinkertaiset ajatukset yhteiskunnallisista asioista vois jättää kertomatta kaikille ja jakaa vaikka perheen kesken, jos ei ite pysty niitä käsittelemään omassa päässään.

Ounastelija - su 10. toukokuuta 2015 20.39.47

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Vain pieni osa hyvinvoinnista syntyy palveluista

Mahdollisuuksien tasa-arvo - myös vammaiseille nuorille

Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kirjoitti blogissaan (9.10.) uudesta valinnanvapausesityksestä, olin jo aikeissa innostua. Monet Sostelle tärkeät näkökulmat olivat menneet läpi: yhtiöittämispakko oli poistettu, markkinoita olisi avattu hillitymmin ja maakuntien harkintakykyä omien palveluidensa järjestämisessä vahvistettu asukkaidensa parhaaksi.