fi | sv | eng

Uutta luotaamassa Sosiaali- ja terveysturvan päivillä - 17 kertaa

ke 22. toukokuuta 2013 13.23.00

Vierailijablogisti sosiaalineuvos Aulis Pirinen ehti työuransa aikana käydä 17 kertaa Sosiaali- ja terveysturvan päivillä, joiden antina olivat alan gurujen esiintymiset, hyvät esitelmät ja eri puolilla maata olevien kollegojen tapaaminen. Keskustelu työkavereiden kanssa vastasikin montaa hyvää luentoa!

Sama anti on tarjolla edelleenkin – perinteisessä muodossaan viimeiset Sosiaali- ja terveysturvan päivät järjestetään 14.-15.8. Seinäjoella.

Aulis Pirinen vie meidät 1950-1960-lukujen päiville ja niiden tulevaisuutta ennakoiviin teemoihin.

Sosiaalialan työurani aikana 1954-1992 järjestettiin yhteensä 19 Sosiaali- ja terveysturvan päivät, joista kahta lukuun ottamatta osallistuin kaikille. Aloittaessani päivien nimenä oli Yleiset huoltopäivät, seuraavaksi Sosiaaliturvan päivät ja myöhemmin Sosiaali- ja terveysturvan päivät.

Ensimmäisen kerran osallistuin Huoltopäiville Lapuan sosiaalisihteerinä Oulussa vuonna 1955. Osanottajia oli silloinkin paljon, mutta henkilökohtaisia tuttavia verrattomasti vähemmän kuin myöhempinä vuosikymmeninä. Päivien kokoava teema oli perhekokonaisuuden säilyttäminen. Mieleenpainuva yksityiskohta oli Helsingistä lähtenyt erikoisjuna, jossa matkusti vain huoltopäivien osanottajia. Seinäjoella junankuljettajaksi tuli Seinäjoen sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Iisakki Miilumäki. Siis todellinen huoltojuna! Suuri osa meistä matkustajista yöpyi päivien aikana junassa. Sama juna kuljetti meidät myös takaisin lähtöasemillemme.

Kahden vuoden kuluttua Turun huoltopäivien yhteydessä vietettiin Sosiaalihuollon Keskusliiton 40-vuotisjuhlaa. Osanottajia oli noin 1000. Kansainvälistä ilmettä ja juhlavuutta päiville toivat ulkomaiset kutsuvieraat Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Eestistä. Juhlapuheessaan hallitusneuvos Aarne Tarasti käsitteli huollettavan omatoimisuutta sosiaalihuollossa.

Vuonna 1959 maan huoltoväki kokoontui huoltopäiville Imatralle, joilla osanottajien määrä nousi 1500:een. Päivien pääteemasta, sosiaalihuollosta, esitelmöivät valtiot. tohtori Veikko Piirainen, professori Heikki Waris ja KHO:n presidentti Reino Kuuskoski.

Päivien osanottajia lähti kaksi bussillista opintomatkalle Leningradiin. Leningradissa tutustuimme kaupungin lukuisiin nähtävyyksiin, mm. Eremitaasiin ja Iisakin kirkkoon ja vierailimme vanhusten huoltolaitoksessa. Se oli vanha siisti laitos, jossa tyytyväisiltä vaikuttaneet asukkaat toistelivat auliisti harashoota.

Taivaalla korkealla Leningradin yllä oli vaaleita vanoja ja renkaita. Tulkki kertoi suihkukoneiden jättävän niitä. Emme olleet Suomen taivaalla sellaisia nähneet, joten epäilimme hänen syöttävän meille neuvostoliittolaista propagandaa. Onneksi pidimme epäilyksen omana tietonamme.

Kaksilla seuraavilla huoltopäivillä roolini olikin jo toisenlainen: keskusliiton toiminnanjohtajana olin järjestelyistä osavastuussa.

Kemin huoltopäivien ohjelma 1961 oli siihenastisista runsain. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalivakuutuksen tutkimuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat käsittelivät sekä ajankohtaisia kysymyksiä että availivat kehitysnäkymiä.

Valtiot. tohtori Pekka Kuusi esitteli ensi kerran julkisesti vielä julkaisemattoman 60-luvun sosiaalipolitiikkaa koskevan tutkimuksensa. Kuusi osoitti, että sosiaalinen tulontasaus ei ole kansantalouden menoa, vaan sen sisällä tapahtuvaa tulojensiirtoa, piristysruiskeita väestön kulutustasolle. Hän myös totesi, että sosiaalihuolto on yhäkin peili, josta sosiaalipolitiikan on piirteittensä puutteet etsittävä. Tätä sosiaaliväen itsetuntoa kohottavaa esitelmää kuunteli henkeä pidätellen noin 900 kuulijaa. Esitys palkittiin raikuvin aplodein.

Vuoden 1963 yleiset huoltopäivät Tampereella kokosivat ennätyssuuren osanottajamäärän, noin 1600. Päivien yleisaiheena oli sosiaalihuollon paikallinen tutkimus, suunnittelu ja kehittäminen. Juhlaesitelmän piti professori Armas Nieminen yhdyskuntapolitiikasta, jolla paikallisen yhdyskunnan (esim. kaupunki- tai maalaiskunnan, väestökeskuksen tai asumalähiön) oloja kehitetään inhimillisesti paremman elämän saavuttamiseksi. Se pyrkii rohkaisemaan ihmisten omaehtoista aktiivisuutta ja tarjoamaan siihen käytännöllisiä mahdollisuuksia.

Eläkeläisenä olen osallistunut Sosiaaliturvan päiville Oulussa 1993 ja Sosiaali- ja terveysturvan päiville Turussa 2007, jossa juhlittiin 90-vuotiasta keskusliittoa. Sen näkyväksi muistoksi jäi itsenäisen liiton historiaa sisältävä Välähdyksiä-julkaisu. Hyvä niin, koska ajatellulta 100-vuotishistorialta putosi pohja pois.

***

Aulis Pirisen pitkä ja monipuolinen ura alkoi sosiaalisihteerinä Lapualla. Eläkkeelle hän jäi Kuopion sosiaalijohtajan virasta. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa hän ehti olla alueellisen yhdistyksen puheenjohtajana, toiminnanjohtajana 1960-1964 ja sen jälkeen lukuisissa työryhmissä, valtuustossa ja hallituksessa.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Kylpylään ja Kreikkaan vai kotisohvalle visailujen äärelle

Järjestöillä monipuolista toimintaa köyhyyden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Sote-viisautta Buddhalta