fi | sv | eng

Valinnanvapaus tulee – mikä muuttuu?

ke 1. kesäkuuta 2016 13.35.00

Ulla Kiuru, erityisasiantuntija, SOSTE

Odotettu Brommelsin loppuraportti asiakkaan valinnanvapaudesta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta julkistettiin 31.5. Työryhmä esittää valinnanvapauden kulmakiveksi sosiaali- ja terveyskeskusta, jossa on tarjolla perustason palveluita.

Sote-keskusta ylläpitää joko julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimija. Keskuksessa arvioidaan, onko asukkaalla tarve muihin perus- ja erikoispalveluihin.

Muutos asukkaan näkökulmasta ei loppujen lopuksi ole niin radikaali, kuin mitä julkinen keskustelu valinnanvapauden ympärillä on antanut olettaa. Sosiaali- ja terveyskeskus vastaa pitkälle nykyisenkaltaista perustason palveluorganisaatiota, toki valinnanvapautta tulee lisää.

Valinnanvapauden puutteena on ennen kaikkea se, ettei asukas voi juurikaan vaikuttaa hoitavan henkilön valintaan. Tämä olisi ollut tärkeää pidempiaikaisten ja läheisempien hoito- ja hoivasuhteiden kannalta.

Paukut perustason palveluihin

Asian pihvi on siinä, että paukut laitetaan perustason vahvistamiseen: nykyistä laadukkaampia peruspalveluita on saatavilla nykyistä nopeammin.
Sosiaali- ja terveyskeskukset luovat hyvät edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolle. Saman katon alla on tarjolla molempia palveluita. Sinänsä tämä ei vielä takaa hoitoketjujen sujuvuutta. Siihen tarvitaan tiedonvaihtoa, verkostoja ja kokonaisvaltaisen kopin ottamista asiakkaasta.

Erityisesti niitä asiakkaita on tuettava palveluohjauksella ja neuvonnalla, joille valinnan tekeminen syystä tai toisesta on vaikeampaa.

Mikä muuttuu palvelutuotannon suhteen?

Valinnanvapausjärjestelmä muuttaa ennen kaikkea palveluntuottajien toimintakenttää. Sosiaali- ja terveyskeskuksilta vaaditaan sen verran laajaa palveluvalikoimaa, että pienten ja keskisuurten toimijoiden mahdollisuudet käytännössä rajoittuvat alihankintojen kautta tapahtuvaan tuotantoon.

Sosiaali- ja terveyskeskusmallin riskinä onkin, että se suosii isoja toimijoita kilpailun keskittyessä asutuskeskuksiin.

Riskin taklaamiseksi olennaista on, että verkostomaiselle toiminnalle ja palveluiden alihankinnoille luodaan aidot mahdollisuudet. Palvelukokonaisuudet on voitava jakaa eri tuottajille ja terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tuottajien on voitava edustaa eri tahoja.

Pienten tuottajien aseman varmistaminen on paras tae sille, että paikallisia palveluita on tarjolla myös jatkossa. Tämä on myös asiakkaan etu.

Rahoitusmallin kannustettava laatuun

Valinnanvapaus edellyttää kannustavaa rahoitusmallia. Laatu- ja vaikuttavuus- sekä terveys- ja hyvinvointitavoitteiden ottaminen mukaan rahoitusmalleihin on erittäin kannatettavaa. Samoin henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuudet.

Työryhmä esittää kela-korvausta poistettavaksi ja vastaavan rahoituksen siirtämistä maakunnan pussiin.
Brommelsin sanoin tällä keinolla Suomeen voidaan luoda melko tyylipuhdas järjestelmä: täysin yksityinen sektori ja sitten täysin julkinen sektori. Linjanveto on kannatettava.

Olennaista on julkinen palvelulupaus

Olennaista on julkinen palvelulupaus eli mihin verovaroin kustannettuihin palveluihin asiakkaat ovat oikeutettuja. Piikki ei voi olla auki, mutta yhdenvertaisuus ja riittävät palvelut on turvattava.

Valinnanvapauden käytäntöön viemisessä on edettävä pala kerrallaan ja kokeillen – kuten myös koko sote-uudistuksessa.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Ministeri Saarikko: viisas kunta katsoo rooliaan hyvinvoinnin edistämisen kautta

Minister Saarikko: en vis kommun ser sin roll genom främjandet av välmående

En ny lag om klienters självbestämmanderätt inom socialvården