fi | sv | eng

Vammaisten ihmisten tulevaisuus - synkkää, sysimustaa vaiko pimeää?

ma 15. kesäkuuta 2015 09.00.00

Pirkko Mahlamäki, pääsihteeri, Vammaisfoorumi

Nyt on vaikeat ajat. On tehtävä kipeitä leikkauksia, näin vakuuttaa hallitus.

Itsenäinen asuminen ja sen tukeminen on ollut Suomessa jo pitkään tavoite, ja keskeinen keino kalliin laitosasumisen vähentämiseksi. Miten käy nyt: itsenäisesti asuvat eläkkeensaajat menettävät eniten asumistukea. Asumistuen leikkaus vähentää takuueläkettä saavien ja vuokralla asuvien vammaisten henkilöiden käytettävissä olevia tuloja enimmillään 100–130 € kuukaudessa, niin Kelan kuin vammaisjärjestöjen ammattilaisten laskelmien mukaan.

Vähennyksen suuruuteen vaikuttavat asunnon koko ja asukkaan tarvitsemat apuvälineet. Eniten häviävät ne, joilla on pienimmät tulot suhteessa asumiskustannuksiin. Siis ne, jotka eniten tukea tarvitsevat, ja joilla on vähiten keinoja löytää menetystä korvaavia tuloja tai mahdollisuutta vähentää vammasta aiheutuvia välttämättömiä menoja.

Hallitusohjelma iskee kipeästi pienituloisiin, kansaneläkkeen varassa eläviin vammaisiin kansalaisiin. Indeksien jäädytys, lääkekorvausten pienentäminen, matkakorvausten omavastuun suurentaminen, sähkö-, kiinteistö- sekä lämmityspolttoaineiden verojen korotukset sekä palvelumaksujen nostot ovat yhteisvaikutukseltaan kohtuuttomia pienituloisille. Leikkausten seurauksena kasvava määrä vammaisia kansalaisia joutuu elämään köyhyydessä ja heidän ostovoimansa vähenee entisestään. Luvattu takuueläkkeen korotus 20 € kuukaudessa ei auta, kun asiakasmaksut ja omavastuuosuudet nousevat samaan aikaan asumismenojen kanssa.

"Tämä ei ole ihmisarvon eikä ihmisoikeuksien mukaista."

THL:n helmikuussa 2015 julkaiseman raportin mukaan perusturva ei Suomessa riitä elämiseen. Perusturvalla tarkoitetaan Kelan kautta tulevaa sosiaaliturvaa. Perusturvan varassa elää suuri osa vammaisista. Eläkkeensaajien asumistukeen aiottu leikkaus kohdistuu vammaisiin ihmisiin eri asumismuodoissa ympäri Suomea. Leikkaus sysää vammaiset eläkkeensaajat pysyvästi toimeentulotuen varaan. Tämä ei ole ihmisarvon eikä ihmisoikeuksien mukaista. Se johtaa myös sosiaalityön ja hallintokustannusten kasvuun kunnissa, kun eläkkeensaajat joutuvat entistä enemmän turvautumaan kunnan kustantamaan toimeentulotukeen.

Suomi on ratifioimassa YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan sopimuksen. Se on ollut tavoitteena jo vuodesta 2006 lähtien, mukana kolmen edellisen hallituksen ohjelmassa, ja sitä tukivat myös – oppositiosta käsin – Suomen Keskusta ja Perussuomalaiset. Kalkkiviivoille päästiin, ei maaliin. Ratifioinnin edellytys, lain uudistus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi, ei tullut valmiiksi.

Vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus olisi turvamme ja kilpemme sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa: kilpailutusten ja hankintalainsäädännön myllätessä vammaisten ihmisten itsenäisen elämän perustan, asumisen ja arjen kannalta keskeiset palvelut. Yleissopimus näet edellyttää, että myös vammaisia ihmisiä ja heitä edustavia järjestöjä on kuultava, osallistettava ja heidän on osallistuttava heitä koskevan lainsäädännön valmisteluun. Kylmää ja pimeää on ilman sen suojaa.

Vammaiset ajetaan neljän seinän sisälle perushoidon varaan. Tämä on todellisuutta Britanniassa (30 years of independent living for people with disabilities ja Without the Independent Living Fund, it's a bad time to be disabled,). 

Samansuuntaista ajattelua oli näkyvissä myös Sosiaalibarometrin tuloksissa: vastaajat, kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat, saivat ehdottaa, mistä kuntien tehtävistä pitäisi luopua tai siirtää kokonaan muiden tahojen vastuulle. Runsas kymmenesosa vastaajista nimesi vammaispalvelut karsittavien tehtävien listalleen. Nämä vastaajat toivovat esimerkiksi tulo- ja varallisuusrajoja vammaispalveluihin, subjektiivisten oikeuksien purkua ja ylipäätään keskustelua siitä, mitkä palvelut ovat välttämättömiä vammaisille.

Barometrin vastaajien näkemykset yllättivät kovuudellaan:

”Vammaispalveluiden subjektiiviset oikeudet tulee ottaa tarkasteluun ja oikeuksia tulee vähentää, pärjääminen riittää. Nyt ylimitoitettua.”

Pärjääminen, niin.

Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut olivat monen vastaajan mielestä ylimitoitettuja. Niistä tulisi luopua kokonaan tai sitten siirtää ne Kelan vastuulle.
Miettikääpä hetki, miten hoitaisitte perheenne arjen, jos kodin kynnyksen yli voisi päästä vain yhdeksän kertaa kuussa. Yhdeksän matkaa, se on tuo ”ylimitoitettu” määrä. Kuinka paljon vähemmällä sinä ”pärjäisit”? Pysyisit hengissä ?

Vammaisille elintärkeän palvelun siirrosta kuntien vastuulta Kelalle on jo kokemusta, viittomakielisten ja puhevammaisten tulkkipalveluista. Alussa oli toiveita paremmasta ja yhdenvertaisesta palvelun toteutuksesta, jota auttavat valtakunnallisesti yhdenmukaistetut ohjeet, siitä kuinka yksilölliset tarpeet ja näkökulmat otetaan huomioon. Tämä ei ole toteutunut, päinvastoin. Kaiken lisäksi jatkuvat kilpailutukset ovat tuoneet häiriöitä palvelun toteuttamiseen. Kumpi menee edelle palveluissa, yksilöllinen tarve vai hankintalaki?

Vammaiset henkilöt ja heidän läheisensä ovat kokeneet kilpailuttamismenettelyn soveltamisen sosiaali- ja terveyspalveluissa erittäin ongelmalliseksi monilla elämän alueilla: asuminen, kuljetuspalvelut, apuvälineet, kuntoutus sekä puhe- ja viittomakielen tulkkaus. Näiden kokemusten perusteella vammaisjärjestöt ovat todenneet, että palvelujen järjestämisvastuussa olevan tahon suorittama avoin kilpailutusmenettely on täysin sopimaton tapa vammaisten ihmisten välttämättömien, elämänmittaisten palveluiden järjestämiseen.

Vammaislakien odotettu ja pitkään valmisteltu yhteensovittaminen uudeksi vammaislaiksi on sentään mukana hallitusohjelmassa, valoa synkkien pilvien reunallako? Ei aivan, sillä huolellisesti kokoonpantu uudistus otetaan uuteen tarkasteluun tavoitteena säästää julkisia menoja ja vähentää kuntien velvoitteita.

Ensin uudistetaan, sitten katsotaan vaikutukset, sanoo pääministeri. Miksi? Vaikutuksethan ovat jo selvästi nähtävissä.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Vammaisforumin pääsihteerin lausuma lehtiin

Ehdottaisin, että Vammaisforumin pääsihteeri kirjoittaisi valtakunnan päälehtien yleisönosastoihin tästä kipeästä aiheesta (vammaisten asumistuen poistosuunnitelma). Usein media on herättänyt jopa päättäjät, vaikka nyt synkältä näyttääkin.

Terveisin ja kiitoksin
Irmeli Huhtamäki
Vantaan Kehitysvammaisten Tuki ry, pj.

Irmeli Huhtamäki - ti 16. kesäkuuta 2015 16.45.54

hallitus kartsii, köyhä kärsii

Ajat on kovat, kun heikompiakin tarvitaan talkoisiin. Onneksi Suomessa on perustuslaki, josta saattaa olla jonkinlaista turvaa.

Jarmo Sillanpää - ti 16. kesäkuuta 2015 21.16.55

Kuka huolehtii heikoimpien edunvalvonnasta?

Ensimmäinen ajatus joka herää, on niiden vammaisten ihmisten oikeudet, jotka elävät jonkinlaisessa asumispalvelumuodossa. Heidän oikeutensa toimeentuloon näiden leikkausten myötä tulee jonkun huolehdittavaksi. Kuka auttaa toimeentulohakemuksien kanssa? Kuka edes valvoo niitä oikeuksia? Henkilökuntako rupeaa säännölliseen edunvalvontatyöhön? Vai mahdolliset yleiset edunvalvojat, jos ihmisellä semmoinen on? Omaiset? Miten turvataan heikoimpien oikeudet? Ja osallistuminen? Vai eivätkö he tarvitse rahaa? Eikö heillä ole oikeuksia mihinkään? Edes peruselämään, johon kuuluu mahdollisuus yksilöllisyyteen, omiin tekemisiin, omiin päätöksiin, osallistumiseen, harrastuksiin ja moniin muihin asioihin, jotka meidän muiden arkea piristää ja auttaa jaksamaan.

Christina Brandt - ke 17. kesäkuuta 2015 10.33.36

Vammaiset kärsijänä

Kyllä todella tuntuu pahalta jos hallitusohjelman säästäosa/tavoite ei kosketa muita kuin vammaisia jotka ovat myös pääsääntöisesti eläkeläisiä eli on idendeksin jäädyttäminen asumistuen muutos kela matkojen omavastuun korottaminen lääkekorvausten omavastuun korotus ja
omavastuiden lisääminen palvelumaksujen korotaminen tässä vain muutamia mutta tarkoittaa varmaan keskimäärin n 100 € tulojen pienenemistä
Että näin toimii hyvinvointi valtio tosin EU on aiemmmin puuttunut suomen tapaan toimia alimitoitetusti mitä tulee peinituloisiin ja kaikkien tukien ja takuueläkkeiden varassa olevat

veijo lehtonen - pe 19. kesäkuuta 2015 15.23.58

työ jatkuu

Kiitos kaikille kommentoijille! Eläkeläisten asumistuen leikkauksista järjestöt ovat jo pitäneetkin laajalti meteliä. Saa nähdä, onko sillä lopulta vaikutusta, toivottavasti saataisiin ainakin miettimään säästöjen ja veronkevennysten kohdennusta vielä kertaalleen. Perustuslain osalta mm. professorit Ojanen ja Latvapuro ovat perusoikeusblogissaan hyvin tuoneet esille sen,kuinka matala on perusturvan taso meillä jo nykyisellään. Kansainvälinen huomio säästötoimien vaikutuksille on toki tärkeää, en vain usko sen hetkauttavan päättäjiä juuri nyt paljoakaan. Siksi on tärkeää pitää näitä asioita esillä, jatkaa työtä yhdenvertaisemman Suomen puolesta. Eriarvoisuuden kasvu haittaa taloudenkin kasvua ja vie pois luottamuksen henkeä siihen, että kaikki pysyvät mukana.

Pirkko Mahlamäki - ke 24. kesäkuuta 2015 12.01.14

Huutolaisaikaan

selvästi ollaan palaamassa historiassa kauas taaksepäin, jolloin köyhimmät joutuivat huutolaisiksi niihin taloihin, joissa oli varaa ylimääräisiin "suihin". Christna Brandt kysyi mielestäni aiheellisen kysymyksen siitä kuka tulevaisuudessa hoitaisi kehitysvammaisten toimeentulohakemukset, valitettavasti edunvalvoja ei sitä "ehdi" tehdä eikä asumisyksiköissä henkilökunta viitsi tehdä, joten ei kaukana olla huutolaisajasta, vai lähetetäänkö vammaiset kadunkulmiin kerjuureissulle, hävettää nykypäättäjien puolesta.

Heli Orre-Hedman - to 2. heinäkuuta 2015 12.17.26

Jaksamista ja Voimia

Hallituksen ja eduskunnan on kannettava vastuunsa tai ulkovallat puuttuvat tilanteeseen. Suomessa kiehuu jo melkoisesti. Törkeää touhua ajaa vammaiset toimeentuloluukulle.

Pirkko Mahlamäki - ma 13. heinäkuuta 2015 18.21.06

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Ministeri Saarikko: viisas kunta katsoo rooliaan hyvinvoinnin edistämisen kautta

Minister Saarikko: en vis kommun ser sin roll genom främjandet av välmående

En ny lag om klienters självbestämmanderätt inom socialvården