fi | sv | eng

Vuoden 2018 talousarvio kova yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa oleville

to 21. joulukuuta 2017 15.31.00

Eduskunta on äänestänyt tällä viikolla ensi vuoden talousarvioista. SOSTEn toiveista huolimatta muutoksia hallituksen syyskuussa antamaan talousarvioesitykseen ei juurikaan tehty. Hyväksytty talousarvio on varsin kova kaikkein heikoimmassa asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa oleville. Erityisesti SOSTEssa huolestuttaa perusturvaan kansaneläkeindeksin jäädyttämisen muodossa tehtävät leikkaukset sekä osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien tilanne, johon vaikuttaa negatiivisesti myös eduskunnan tällä viikolla hyväksymä työttömyysturvan aktiivimalli.

Indeksijäädytykset osuvat riittävän toimeentulon rajoilla kamppaileviin

Kommentoidessaan syksyn aikana hallituksen talousarvioesitystä SOSTE on vaatinut useassa yhteydessä kansaneläkeindeksin jäädytyksen perumista. Indeksijäädytys heikentää reaalisesti esimerkiksi kansaneläkettä, takuueläkettä, vammaisetuuksia, työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa sekä työmarkkinatukea. Vaikka takuueläkkeen nostaminen hieman keventääkin indeksijäädytyksen vaikutuksia, kokonaisuutena perusturvan varassa olevien toimeentulotilanne tulee heikentymään vuonna 2018. Kun tämä kehitys yhdistetään edeltävien vuosien etuusleikkauksiin ja esimerkiksi lääkekorvausten leikkauksiin, heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien toimeentuloa heikentävä kokonaisvaikutus on merkittävä.

Eduskunnan hyväksymä indeksijäädytys osuu ennen kaikkea niihin ihmisiin ja ihmisryhmiin, jotka päivittäin kamppailevat toimeentulon riittävyyden kanssa. Juuri julkaistut tulonjakotilaston tiedot kertovat karua kieltä perusturvan varassa olevien määrän kasvusta. Kun vuonna 2012 pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa eläviä henkilöitä oli 62 000, vuonna 2016 heidän määränsä oli peräti 56% suurempi eli lähes 96 000 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on ollut keskeinen tekijä tämän ryhmän kasvun taustalla.

Perusturvaa leikkaavan indeksijäädytyksen hyväksyminen eduskunnassa osoittaa, etteivät vallassa olevat päättäjät Suomessa ole aidosti huolissaan eriarvoisuuden kasvusta. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen heikentäminen entisestään ei ole politiikkaa, jonka SOSTE voi hyväksyä. Indeksijäädytyksestä olisi voitu luopua kustannusneutraalisti luopumalla osasta ensi vuodelle päätettyjä veronalennuksia. Arvovalinta ei voisi olla juurikaan selvempi.

Osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät muistetaan julistuksissa mutta ei talousarviossa

Tällä viikolla annettiin sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan ja työministeri Jari Lindströmin sekä Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihankkeen aloitteesta koottu julkilausuma. Sen allekirjoittaneet järjestöt, joiden mukana on myös SOSTE, lupasivat yhdessä edistää ja etsiä ratkaisuja osatyökykyisten työmarkkina-aseman parantamiseen. Valitettavasti julistuksen eetos ei yltänyt eduskunnan budjettiäänestyksiin asti.

SOSTE on ollut jo usean vuoden ajan huolissaan aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tehdyistä leikkauksista ja erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuudesta saada palkkatukea ja palvelutukea omilla työmarkkinapoluillaan. Viime vuosina järjestöille myönnettävän palkkatukimäärärahan tasolle on asetettu yläraja, mikä on estänyt monelta osatyökykyiseltä työllistymisen järjestöön, vaikka se siinä tilanteessa olisi hänen kannaltaan paras vaihtoehto. Tekninen yläraja on johtanut myös siihen, ettei muualla käyttämättä jääneitä määrärahoja voida käyttää järjestöissä työllistämiseen, vaikka sille olisi olemassa selkeä tarve. Vaikka rajoitteen poisto pääsi tänä vuonna budjettiäänestyksiin asti, hallituspuolueiden äänillä se päätettiin säilyttää.

Sen sijaan, että osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla olisi rajoite poistamalla parannettu, sitä heikennettiin hyväksymällä työttömyysturvan aktiivimalli. Sen myötä työttömän on osoitettava työttömyytensä aikana aktiivisuutta työskentelemällä tai osallistumalla työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Jos aktiivisuutta ei pysty osoittamaan, leikataan työttömyysturvaa noin 4,7 prosentilla.

Sen sijaan, että tämä muutos kannustaisi osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä hakemaan töitä nykyistäkin aktiivisemmin ja sitä kautta työllistymään, se todennäköisesti johtaa perusturvan leikkauksiin ja sitä kautta toimeentulotuen käytön lisääntymiseen näissä ihmisryhmissä. Jos työttömyysturvan sanktio tarkoittaa automaattisesti myös toimeentulotuen perusosan alentamista, lisääntyvät samalla sekä osatyökykyisten toimeentulo-ongelmat että byrokratialoukut. SOSTE on pitkään vaatinut nimenomaan ensisijaisten etuuksien tason korotusta, jotta toimeentuloriippuvuus vähenisi, mikä lisäisi myös työvoiman tarjontaa.

Eriarvoisuus ei häviä puheilla vaan teoilla

Vuoden 2018 talousarvio ja monet muut vuoden lopulla eduskunnassa tehdyt päätökset osoittavat, ettei eriarvoisuuden vähentäminen suomalaisessa yhteiskunnassa ole edennyt vielä puheesta tekoihin. Sopivan tiukasta finanssipoliittisesta linjastakin kiinni pitämällä perusturvan heikentämisestä olisi voitu luopua ja osatyökykyisten sekä pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-asemaa olisi voitu parantaa. Seuraava mahdollisuus korjata linjaa lienee kevään kehysriihi, jolloin käytössä on myös työnsä ensi keväänä päättävän eriarvoisuustyöryhmän ehdotukset. Toivottavasti niillä on tarpeeksi painoarvoa yhteiskuntapolitiikan suunnan kääntämiseen.

Jussi Ahokas
pääekonomisti, SOSTE

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Täyttä asiaa

Erittäin hyvä tiivistys erittäin valitettavasta tilanteesta.

Jukka Haapakoski - pe 22. joulukuuta 2017 12.14.25

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Elinvoimaa alhaalta ylöspäin

Livskraft nerifrån upp

Uudenlainen julkinen hallinto syntymässä Suomeen