Skip to content

Autonominen järjestötoiminta tuottaa eniten tuloksia

Järjestöbaro
Järjestöjen autonomiaKansalaisyhteiskunnan rahoitusJärjestöbaroKansalaisyhteiskunta
SOSTEn suositukset:

Suomeen valmistellaan eri hallinnonaloja ohjaava kansalaisjärjestöstrategia, joka turvaa järjestöjen autonomian ja vahvistaa kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä

Vuonna 2007 tehtiin valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämisestä. Yli vuosikymmenen jälkeen se on syytä päivittää. Myös eri ministeriöiden järjestöstrategiat tarvitsevat päivitystä.

Kansalaisjärjestöstrategia auttaa säilyttämään kirkkaana julkisen vastuun ja kansalaisyhteiskunnan roolin. Strategia tiivistäisi järjestötoiminnan muista yhteiskunnan sektoreista erottuvan luonteen: järjestöjen toimintalogiikka on toinen kuin yritysten tai viranomaisten. Järjestöt eivät ole julkisen sektorin jatke, jota voidaan vastikkeetta tai avustuksiakaan vastaan määrätä tekemään jotain, mitä joku muu haluaa.

Strategia, johon eri hallinnonalat ovat sitoutuneet, estää sen, ettei autonomista kansalaisyhteiskunnan toimintaa uhrata esimerkiksi liioitellun tiukasti tulkitun kilpailuneutraliteetin vuoksi: järjestöjen vertaisryhmät, ystävätoiminta tai muu vapaaehtoistoiminta eivät kilpaile alan yritysten kanssa.

Päivitetyllä eri hallinnonaloja ohjaavalla periaatepäätöksellä – kansalaisjärjestöstrategialla – puretaan kansalaistoimintaa häiritsevää hallintokuormaa ja kevennetään lupakäytäntöjä. Vastaisuudessa arvioidaan jo lakien valmistelussa, miten esitys vaikuttaa järjestöjen autonomiaan ja hallinnolliseen Noin 10 000 sosiaali- ja terveysyhdistystä kaikkialla Suomessa kokoaa haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä mukaan monipuoliseen toimintaan. Muun muassa vertais- ja ystävätoiminta, neuvonta sekä liikunta edistävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.


Päätulokset

Yhdistykset toimivat keskimäärin 6 100 euron vuosibudjetilla, neljä viidestä pelkin vapaaehtoisvoimin. Osallistujaa kohden kulut ovat 37 euroa vuodessa, kolme euroa kuukaudessa. Toiminta on laajasti avointa kaikille kiinnostuneille ja apua tarvitseville, ei vain jäsenille.

Kyselyyn vastanneiden yhdistysten harrastus- ja virkistystoimintaan osallistui vuoden aikana noin 275 000 henkilöä ja 121 000 sai yhdistyksistä koulutusta ja neuvontaa. Muuta apua ja tukea, kuten vertaistoimintaa, yhdistykset tarjosivat 141 000 osallistujalle. Näin ollen kaikkien noin 10 000 sote-yhdistyksen toiminta tavoittaa moninkertaisen määrän ihmisiä.

Kunnissa tunnistetaan järjestöjen asiantuntemus: joka kuudes yhdistys on saanut kahden viime vuoden aikana kunnilta toiveita järjestää asukkaille erilaista toimintaa vastikkeellisesti tai ilman. Kolme neljästä yhdistyksestä on vastannut toiveisiin.

Noin joka neljäs valtakunnallinen sosiaali- ja terveysjärjestö pitää autonomiaansa riittämättömänä. Etenkin rahoittajan linjaukset, vaatimukset ja liian yksityiskohtainen ohjaus ovat esteenä autonomian toteutumiselle. Tilanne on heikentynyt: kaksi vuotta sitten 80 prosenttia ja nyt 58 prosenttia järjestöistä arvioi autonomiansa riittäväksi.

Järjestöt ovat apua ja tukea tarvitsevien ja tarjoavien ihmisten itse perustamia. Niiden toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, joten sitä ei voi tilata tai määrätä. On tärkeää turvata järjestöjen toimintaedellytykset ja oikeus käyttää toiminta-avustuksia omaan asiantuntemukseensa pohjautuen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

17.6.2019 11:46

Kansalaistutkimus ”Ihan pihalla”: Vanhoista ihmisistä yhä useampi syrjäytyy monimutkaistuvassa, digitalisoituvassa maailmassa

Yhä useamman vanhan ihmisen on vaikea saada tietoa, hoitaa asioitaan ja käyttää eri palveluita. He jäävät yhä monimutkaisemmassa ja digitalisoituvassa maailmassa sivuun täydestä kansalaisuudesta, kansalaisoikeuksista ja niihin kuuluvasta vallasta. Tätä vakavaa sivuun jäämistä kuvaa sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiahon johtama, SOSTEn julkaisema Ihan pihalla? -tutkimus. Tutkimus perustuu kansalaistutkijoina toimineiden vanhojen ihmisten kokemuksiin erilaisista palveluista. He […]

Uutinen

7.6.2019 11:48

Nationella organisationers resurser för svenskspråkig verksamhet varierar

Många av SOSTEs nationella medlemsorganisationer antingen har eller skulle vilja ha svenskspråkig verksamhet, visar en minigallup som SOSTE gjorde bland sina medlemsorganisationer i februari 2019. Mångsidig svenskspråkig verksamhet Av de organisationer som besvarade enkäten så har 56 procent antingen regelbunden eller tillfällig svenskspråkig verksamhet. Dessutom önskade 12 procent att de skulle ha svenskspråkig verksamhet. Hurudan […]

Uutinen

27.5.2019 08:30

Suomi & Agenda 2030 kansalaisjärjestöjen analyysissa: Suomessa riittää tekemistä eriarvoisuuden vähentämisessä

Suomella on eriarvoisuuden vähentämisessä edelleen tekemistä: lasten eriarvoistuminen on erityisen huolestuttavaa, köyhyyden vähentämisen tavoitteissa ei ole liikuttu oikeaan suuntaan ja voimakas alueellinen eriytyminen saattaa ihmisiä eri puolilla maata eriarvoiseen asemaan. SOSTE ja muut kansalaisjärjestöt nostavat näitä epäkohtia esiin kansalaisjärjestöjen tuoreessa Agenda2030-seurantaraportissa. Raportti välittää kuvaa Suomesta, joka on sitoutunut tavoittelemaan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteita. Se hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa 2015. Sen aikajänne on […]