Skip to content

Järjestöt ovat tärkeitä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjiä

Järjestöbaro
JärjestötOsatyökykyisetTyöllisyysJärjestöbaroTyöllisyys
SOSTEn suositukset:

Vahvistetaan ja hyödynnetään järjestöjen mahdollisuuksia työllistää ihmisiä, etenkin heikossa työmarkkina-asemassa olevia

Nostetaan palkkatukimäärärahat riittävälle tasolle. Palkkatukea on syytä suunnata nykyistä enemmän osatyökykyisille ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville työttömille. Järjestöjen työllistämiseen tarkoitetusta palkkatuesta poistetaan katto työllistettyjen määrälle. Seurataan palkkatukimäärärahojen kohdentumista ja vaikuttavuutta arviointien ja tutkimusten avulla.

Järjestöjen mahdollisuuksia tukea työllisyyttä parannetaan palkkatuen lisäksi myös muissa työllistämistoimissa, kuten työharjoittelussa ja -kokeilussa sekä oppisopimuskoulutuksessa.

Yritysten ja yhteisöjen yhteiskunnallista vastuuta lisätään huomioimalla osatyökykyisten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen nykyistä vahvemmin julkisissa hankinnoissa. Välityömarkkinatoimijoiden mahdollisuutta toimia työllistäjinä ja työllisyyspalveluiden tuottajina vahvistetaan.

Järjestöt, säätiöt ja työpajat ovat vuosien ajan kehittäneet toimintamalleja ja tukimuotoja, joiden avulla vaikeasti työllistyvien tilannetta on kohennettu. Koulutukseen ja työhön panostamalla vastataan suoraan työelämän vaatimuksiin, mikä parantaa pitkäjänteisesti työllisyyttä. Työttömille tarjottua tukea ja palvelua kehitetään niin, että ne huomioivat työttömien yksilölliset tarpeet ja yksilöllisen palvelupolun.


Päätulokset

Järjestöt ovat perinteisesti työllistäneet vaikeasti työllistyviä ja osatyökykyisiä ihmisiä. Ne tarjoavat mahdollisuuden ottaa ensimmäinen askel kohti työelämää. Lähes kaksi kolmesta valtakunnallisesta sosiaali- ja terveysjärjestöstä on tarjonnut työllistymismahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille kahden viime vuoden aikana. Työkokeilua on käyttänyt 40 prosenttia järjestöistä. Yli kolmasosa on työllistänyt palkkatuella ja joka kuudes tavallisiin työsuhteisiin. Kuntouttavaa työtoimintaa ja oppisopimuksia on tarjonnut lähes kymmenesosa järjestöistä.

Yli puolet henkilöstöä palkanneista paikallisyhdistyksistä on tarjonnut kahden viime vuoden aikana työllistymismahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Yli kolmannes yhdistyksistä on työllistänyt palkkatuella, vajaa kolmannes työkokeiluihin ja joka neljäs kuntouttavaan työtoimintaan. Oppisopimuksia on tarjonnut runsas kymmenesosa ja tavallisia työsuhteita vajaa kymmenesosa kaikista henkilöstöä palkanneista yhdistyksistä.

Palkkatuella työllistäminen on vähentynyt: vuonna 2014 lähes joka toisella henkilöstöä palkanneella yhdistyksellä oli työllistämistuin työllistettyjä, nyt vain noin joka kolmannella.

Suurimmiksi työllistämisen esteiksi tunnistetaan palkkatuen ongelmat: tuen vähentyminen, viivästyminen ja sen saantia koskevien säädösten muutokset.

Vastaajien näkemysten perusteella sekä työllistymismahdollisuuksia hakevat ihmiset että järjestöt itse voisivat havaita paremmin, että järjestöissä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

16.9.2021 14:44

Riihen panostukset työllisyyteen ja osaamiseen turhan vaatimattomia

Hyvinvointi ja terveys Hallitus teki budjettiriihessä perustellun ja oikeudenmukaisen ratkaisun olla tekemättä uusia sosiaaliturvaleikkauksia työllisyyden parantamisen nimissä. Sosiaaliturvan taso on jo nyt liian matala ja sen leikkaus heikentäisi entisestään sosiaaliturvan varaan joutuneiden hyvinvointia. Sosiaaliturvan laskemisen kestävä vaihtoehto on tuottavuuden nosto ja siksi päätökset tuottavuuden nostamisesta osaamiseen ja hyvinvointiin panostamalla olisivat saaneet olla rohkeampia. Hallituksen pöydällä korostuivat, osin suhdannetilanteen […]

Uutinen

13.9.2021 15:48

Hoitotakuu etenee, askelmerkit ja rahoitus vielä osittain epäselvät

Toimeentulo Hallitusohjelmaan sisältyvä hoitotakuun edistäminen jäi pitkäksi aikaa koronan jalkoihin. Samalla hoito- ja hoivavelka paisui. Tilannetta on ryhdytty korjaamaan muun muassa EU:n elpymispaketin varoilla, joista on korvamerkitty hoitotakuuseen ja hoitovelkaan kehyskaudella yhteensä 400 miljoonaa euroa. Budjettiriihessä jonojen purku ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen nähtiin tärkeinä ratkaistavina asioina ja niihin kohdennettiin lisärahoitusta ensi vuodelle 125 miljoonaa euroa.  Elokuussa […]

Uutinen

9.9.2021 16:50

SOSTE: Budjettiriihestä odotettiin enemmän investointeja osaamiseen ja työllisyyden vahvistamiseen – myös terveysperusteisen verotuksen kehittäminen jäämässä torsoksi

Toimeentulo Hallitus kävi neuvottelut vuoden 2022 valtion talousarviosta suotuisissa talousnäkymissä.  SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n mukaan hallitus ei käyttänyt talouspolitiikan liikkumavaraa parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt olisi pitänyt investoida tarvelähtöisiin työllisyyspalveluihin ja osaamisen vahvistamiseen paljon voimakkaammin, kuin mihin hallitus oli valmis. Myös terveysperusteisen verotuksen eteneminen on jäämässä vähäiseksi. Hallituksen panostukset työllisyyteen ja osaamiseen eivät ole tarpeeksi kunnianhimoisia Työmarkkinoiden polarisaatio on […]