Sote- ja maakuntauudistuksen seuraukset huolestuttavat järjestöjä


Etusivu / Artikkelit / Sote- ja maakuntauudistuksen seuraukset huolestuttavat järjestöjä
SOSTEn suositukset:

Valmistellaan malli maakuntien, kuntien ja järjestöjen yhteistyöhön

Kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyölle luodaan konkreettinen malli hyödyntäen selvityshenkilö Tuija Braxin raporttia. Näin selkiytetään järjestöjen, maakunnan ja kunnan välistä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen turvaamiseksi. Maakuntiin ja kuntiin tarvitaan vastuuhenkilöt järjestötyön ja hyte-toiminnan edistämiseen.

Varmistetaan, että järjestöt saavat avustuksia ja edullisia kokoontumistiloja käyttöönsä myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Nämä ovat järjestötoiminnan perusedellytyksiä, joiden tulee olla saatavilla hallintouudistuksista riippumatta. Avustuksia voivat vastaisuudessa jakaa niin kunnat kuin maakunnatkin. Toimitilakysymykset ratkotaan luontevimmin mahdollisimman lähellä järjestöjä.

Järjestöjen vapaaehtoistoiminta, ammatillinen työ ja palvelut tavoittavat tukea tarvitsevia ihmisiä monin eri toimintamuodoin. Tästä toiminnasta ei ole käytettävissä kattavaa maakunnallista tietoa, eivätkä virkamiehet ja päättäjät tunnista kaikilta osin järjestöjen toimintaa alueellaan. Tietoon pohjautuva johtaminen on maakunnissa vajavaista ilman ymmärrystä järjestöjen tarjoamasta tuesta ja palveluista. Maakuntiin tulee luoda yhdenmukainen tapa kerätä alueen järjestöjä koskevaa tietoa.

Järjestöjen kautta välittyy tietoa alueen asukkaiden hyvinvoinnista päätöksentekijöiden käyttöön. Maakuntien hyvinvointikertomuksia on päivitettävä aktiivisesti tämän tiedon pohjalta.


Päätulokset

Suurin osa järjestöjohtajista pitää todennäköisenä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, hyte, jää kunnissa hoitamatta taloudellisten kannusteiden puuttumisen vuoksi. Kaksi kolmesta arvioi, että se vaarantuu kuntien ja maakuntien puutteellisen yhteistyön takia. Yli puolet järjestöjohtajista ei usko hyvinvointitiedon ja -osaamisen siirtyvän kitkatta kunnista maakuntiin. Enemmistö sote-järjestöistä ja sote-johtajista pitää todennäköisenä, että hyte erkaantuu sote-palveluista nykyiseen verrattuna sote-uudistuksessa.

Vastaajien mukaan hyteä uhkaavat myös vähenevät resurssit ja se, että hyte-käytännöistä ei ole sovittu kunnan ja maakunnan välillä. Hyte vaarantuu, jos kunnasta puuttuu hyte-koordinaattori tai muu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaava henkilö. Kaksi kolmesta järjestöjohtajasta arvioi, että järjestöt ovat vain vähän tai eivät lainkaan mukana maakunnan sote-uudistuksen valmistelussa.

Paikallisyhdistyksistä 29 prosenttia ennakoi kunnan toiminta-avustusten saannin heikentyvän ja vain 6 prosenttia parantuvan sote-uudistuksen myötä. Yhdistyksistä neljännes toivoo, että kunta ja maakunta myöntävät vastaisuudessa yhdessä järjestöjen toiminta-avustukset. Hieman useampi, 27 prosenttia, kannattaa vain kuntaa avustusten käsittelijänä.

Järjestöjen johdosta 56 prosentille toivotuin toiminta-avustusten myöntäjä sote-uudistuksen jälkeen on kunta ja maakunta yhdessä. Heistä vain kolme prosenttia pitää hyvänä, että kunta yksin myöntäisi toiminta-avustuksia.

Usko toiminta-avustusten parantumiseen on paikallisyhdistyksissä heikkoa: 11 prosenttia arvioi sote-uudistuksen lisäävän maakunnalta saatavaa toiminta-avustusta ja 6 prosenttia kunnan toiminta-avustusta. Melko suuri osa vastaajista ei osaa arvioida asiaa.