Skip to content

Tärkeää, että hallituksen toiminta ja sen jäsenten roolit ovat harkittuja

Järjestöbaro
Järjestöbarometri 2020Järjestöbaro
Allergia-, iho- ja astmaliiton toiminnanjohtaja Paula Hellemaan rintakuva

Allergia-, iho- ja astmaliiton toiminnanjohtaja Paula Hellemaa

Allergia-, astma- ja iholiiton toiminnanjohtaja Paula Hellemaan haastattelu tehtiin toukokuun 2020 alussa, kun koronaviruksen ensisokista oli päästy ja toimintaa lähdetty nopeasti uudistamaan. Aiheena oli hallitustyöskentely järjestöissä, mutta poikkeusoloissa sivuttiin myös korona-aikaa.

”Allergia- ja astmaliitto sekä Iholiitto yhdistyivät 2017. Liiton hallitukseen saadaan jäsenet yhdistysten liittokokousedustajien esittäminä.

Kahden järjestön kulttuuria on sovitettu yhteen. Allergia- ja astmaliitto oli hyvin ammattimainen eikä hallituksen jäsenillä ollut juuri kytkentää paikallisyhdistyksiin. Iholiiton hallituksessa taas oli yhdistysten edustajia.

Hallitustyöskentelyn haaste on löytää ihmisiä, joilla on kokonaisuuteen sopivaa, liiton toimintaa hyödyttävää annettavaa ja osaamista. Valinnassa pitää olla strategista ajattelua siitä, millaista ihmistä hallitukseen tarvitaan. ”Lottovoitto” on hallituksen jäsen, jolla on omaa kokemusta sairaudesta, joka on motivoitunut tiimitekijä, kiinnostunut liiton perustehtävästä, mutta omaa myös vaikkapa talousosaamista.

On tärkeää, että hallituksen toiminta ja kaikkien sen jäsenten roolit ovat harkittuja, ettei kukaan tulisi mukaan vain ajankuluksi tai siksi, että saisi meriitin. Hallituksella on strateginen tehtävä ja sääntöjen mukainen vastuu.

Kenen tehtävä oikeastaan on miettiä hallituksen kokoonpanon toimivuutta? Operatiivisessa johdossa näkee, mitä liittona kaipaamme, mutta toiminnanjohtajana ei voi mennä vaikuttamaan hallituksen muodostamiseen.

Hallituskausi on kolme vuotta. Säännöissä ei ole rajausta kausista. Jonkun pitkäaikainen mukanaolo voi olla työlle antoisaa. Joskus tarvitaan vaihtuvuutta, jotta toiminta menee seuraavalle vaihteelle. Hallitustyöskentelyyn pitää löytää oikeanlainen rytmi, jotta siitä tulee kaikin puolin merkityksellistä.

Hallituksessa on puheenjohtaja ja seitsemän jäsentä ja kaikilla henkilökohtaiset varajäsenet. Kaikilla ei ole pohjalla omaa sairautta vaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan osaamista, jonka pohjalta haluaa vaikuttaa.

Aika monet ovat eläkkeellä, jolloin on aikaa antaa osaamista yhdistystoimintaan. Siitä puhutaan, että nuorempia pitäisi saada lisää mukaan. Ikäjakauma voi vaikuttaa esimerkiksi digitaalisten välineiden käyttöönottoon. On kuitenkin eduksi, että hallituksessa on eri taustaisia ihmisiä ja että heillä syntyy hyvää keskustelua, jonka pohjalta voidaan tehdä linjauksia.

Hallituksenjäsenen pitää olla aika harkitsevainen. Operationaalinen johtaminen on hankalaa, jos hallitus ei tartu mihinkään tai sille tulee ohjeistusta jostain muualta. Hallituksen pitää kyetä tekemään siltä edellytettyjä päätöksiä. Pitää olla vahva luottamus molemmin puolin. Sen lisäksi hallitustyöskentelyyn tulee paneutua: itsellä on oltava antia aihealueesta ja on myös osattava kysyä, jos ei tiedä tarpeeksi, koska hallitus tekee merkittäviä päätöksiä ja vastaa niistä.

Hallituksen jäsenen ei pidä tulla operatiiviselle puolelle, puuttua pikkuasioihin. Roolijaon pitää olla selvä.

Toiminnanjohtajana tehtäväni on antaa hallitukselle kaikki tarvittava tieto ja rakentaa sen toimintaa tukevia rakenteita, jotta tehtävää voi hoitaa hyvin.

Pidämme hallituksen uuden jäsenen perehdytyspäiviä. Hallituksella, myös varajäsenillä, on Teams-sovelluksessa oma työtilansa, josta löytyy perehdytysohjelma. Sieltä vanhatkin jäsenet voivat kerrata asioita. Kaikki materiaali löytyy koko ajan samasta paikasta.

Haluamme saada varajäsenet tiiviimmin mukaan. He ovat tärkeitä ja heistä voi myöhemmin tulla varsinaisia jäseniä.

Olemme avanneet kaikki aineistomme avoimiksi. Viestimme päätöksistä entistä enemmän. Tämä korostaa entisestään sitä, että hallitustyöskentelyyn pitää paneutua ja antaa aikaa, kantaa vastuunsa.

Hallituksen jäsenen ei tarvitse olla mikään superihminen, kunhan on sitoutunut ja on joko järjestötyön laaja-alaista osaamista tai jokin teema, jonka tuntee tai johon paneutuu. Kun jäsenelle on selvää, mitkä ovat hallituksen tehtävät, siitä ei tule kokopäivätyö.

Hallitustyöskentely on ihan parasta vastuullisuustehtävää. Nostan hattua jokaiselle, joka lähtee mukaan, osallistuu ja on vierellä, jos minulla toiminnanjohtajana on jokin pulma.

Paikallis- ja alueellisiin yhdistyksiin tai valtakunnallisiin jäsenyhdistyksiin ei aina ole yksinkertaista löytää sitoutuneita hallituksen jäseniä. Ry-toiminta kaikkine reunaehtoineen ei välttämättä ole ykköskiinnostuksen kohde.

Yksi syy voi olla se, ettei rekrytointi ole onnistunut. Sitä ei esimerkiksi ole aloitettu ajoissa. Ihmisiä pitäisi pikkuhiljaa ajaa sisään, eikä pyytää ensimmäiseksi hallitukseen. Jos toiminta on jo alamäessä, harva lähtee mukaan.

Yhdistystoiminnan lainsäädännöllinen kehys ei saisi kuormittaa liikaa. Tässä liiton on tärkeää tukea yhdistyksiä, jotta vapaaehtoiset pääsevät toimimaan.

Tämän vuoden piti olla liitossamme vertaistreffivuosi: satoja vertaisten tapaamisia. Kasvokkain tämä ei sitten onnistunutkaan, mutta siirsimme ne kaikki verkkoon. Oli hienoa tavata verkossa ihmisiä eri puolilta Suomea. Osa ei olisi syrjemmästä tai terveydentilansa vuoksi päässyt muuten lainkaan paikalle.

Koronakevät osoitti, että asiat voidaan tehdä toisin. Kaikki toimintamme siirrettiin jossain muodossa verkkoon, muun muassa sopeutumisvalmennuskurssit astmaa sairastaville, joille korona on aiheuttanut erityisen paljon huolta.

Kun jälkikäteen miettii, olisi ollut hyvä olla suunnitelma siitä, miten tavoitetaan niitä, jotka eivät ole verkossa. He jäävät katveeseen.”

Paula Hellemaa
toiminnanjohtaja
Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry


Artikkeli on osa Järjestöbarometri 2020 -julkaisua, jossa on mukana myös järjestöhaastatteluja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

21.12.2020 09:00

Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset päivittävät tunnollisesti yhdistysrekisteritietojaan

Järjestöbaro Järjestöbarometri 2020:n mukaan sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistykset ovat varsin aktiivisia muutosilmoitusten tekijöitä, joskin murto-osalla niistä huolehtiminen on satunnaista tai voi jäädä kokonaan tekemättä. Barometrissa selvitettiin muun muassa, miten aktiivisesti yhdistykset tekevät ilmoituksia yhdistysrekisteriin yhteystietojensa, nimenkirjoittajiensa ja hallituksensa kokoonpanon muutoksista. Nimenkirjoittajien muutoksista ilmoitetaan tunnollisimmin: lähes yhdeksän yhdistystä kymmenestä (87 %) tekee aina ilmoitus yhdistysrekisteriin. Neljä viidestä (80 %) yhdistyksestä […]

Artikkeli

SAMS edistää ruotsinkielisten vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua ja päättää elämästään

Järjestöbaro SAMSin virkaatekevää toiminnanjohtajaa Ilona Salosta haastateltiin kesäkuun 2020 alussa. Järjestö oli koronakeväänä siirtänyt monia toimintojaan verkkoon: joiltain ryhmiltä siirtyminen verkkopalveluiden käyttäjäksi onnistui yllättävän hyvin, mutta kaikkia vammaisryhmiä ne eivät palvele. ”SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder edustaa ihmisiä, jotka kuuluvat kaksoisvähemmistöön: he ovat ruotsinkielisiä ja heillä on jokin vamma tai sairaus. Osallisuuden edistäminen on 2010 perustetulle […]

Artikkeli

Vertaistuki on luontevaa samanikäisten kesken

Järjestöbaro Suomen reumanuoret ry:n hallituksen jäsenvastaavaa, 21-vuotiasta Elina Heinoa haastateltiin kesäkuussa 2020. Koronapandemian vuoksi kaikki yhdistyksen tapahtumat oli keväältä peruttu, mutta esimerkiksi vertaistukea tarjottiin verkossa. ”Suomen Reumanuoret ry on perustettu 2014. Se on tarkoitettu alle 35-vuotiaille eri reumasairauksia sairastaville. Yhdistys kuuluu jäsenenä Reumaliittoon: kun liittyy Reumanuoriin, liittyy samalla Reumaliittoon. Reumaliitolla on jäsenenä lähes 150 yhdistystä. Oma […]