Skip to content

Vapaaehtoistoiminta voi hyvin – ei nujerreta sitä byrokratialla

Järjestöbaro
JärjestötVapaaehtoistoimintaJärjestöbaroKansalaisyhteiskunta
SOSTEn suositukset:

Turvataan kaikin tavoin järjestöjen elinvoimaisen vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset

Järjestöjen verokohtelun kokonaisuus tulee selvittää ja selkiyttää yhdessä järjestöedustajien ja viranomaisten kesken. Vapaaehtoistyötä ei saa vaarantaa verottajan käytännöillä. Esimerkiksi talkoissa tarjottavasta ruoasta tai muusta pienimuotoisesta palkitsemisesta ei pidä pelätä joutuvansa maksamaan veroa. Myös vapaaehtoistoimijalle maksettavan matkakorvauksen verovapausrajaa tulee nostaa nykyisestä.

Näillä ratkaisuilla ei menetetä mittavia verotuottoja, mutta niillä vältetään suurempi yhteiskunnalle koituva uhka, talkootyön hiipuminen. Vapaaehtoisia on voitava palkita jotenkin, jotta heitä saadaan ja myös pidetään mukana toiminnassa. Tämäntyyppinen palkitseminen on ominaista nimenomaan järjestöille ja niiden organisoimalle yleishyödylliselle toiminnalle, ei voittoa tavoitteleville yrityksille.

Vapaaehtoistoimijat ovat suomalaisen järjestökentän keskeinen voimavara. Järjestöjen vapaehtoistoimintaan – sen kehittämiseen, koordinointiin, koulutukseen ja tukeen – on varattava riittävät avustusresurssit, joilla turvataan järjestöjen ja niiden vapaaehtoisten toimintaedellytykset. Tämä on tärkeää huomioida niin valtionavustuksissa kuin kuntien ja/tai maakuntien toiminta-avustuksissa.


Päätulokset

Järjestöt ovat merkittävä vapaaehtoistoiminnan areena ja toimintamahdollisuuksien tarjoaja. Koko sote-järjestökentän vapaaehtoisten määrä on noin puoli miljoonaa. Valtakunnallisten järjestöjen vapaaehtoistoiminnan tilanne on myönteinen. Valtaosalla vapaaehtoistoiminta on lisääntynyt ja sen edellytykset parantuneet tai pysyneet ennallaan kahtena viime vuonna.

Valtaosassa järjestöistä on syntynyt uutta vapaehtoistoimintaa, esimerkiksi sähköisiä tapoja tarjota apua, tukea ja neuvontaa. Usein toimintaan voi osallistua myös nopeasti ja lyhyen aikaa.

Lähes kaksi kolmasosaa järjestöistä kuvaa erityisiä haasteita vapaaehtoistoiminnassaan. Vapaaehtoiset ovat itse pitkäaikaissairaita, vammaisia, kuntoutujia, ikääntyneitä, heidän läheisiään tai muuten erityisessä ja haastavassa elämäntilanteessa olevia. Se rajoittaa vapaaehtoistoimintaan käytettäviä voimavaroja.

Osalla järjestöistä haasteena on saada riittävästi vapaaehtoisia mukaan. Joillain tehtävien sisältö, vaativuus tai erityisyys, vaikeuttaa sopivien vapaaehtoisten löytämistä. Myös riittävän sitoutuvien vapaaehtoisten saaminen koetaan osassa järjestöjä haastavaksi.

Huoli vapaaehtoisista on konkreettisin useimmiten pelkin vapaaehtoisvoimin toimivissa paikallisyhdistyksissä: vapaaehtoisten määrä huolettaa lähes puolta ja luottamushenkilöiden saanti yli puolta yhdistyksistä.

Inhimilliset resurssit ovat yhdistysten toiminnan jatkuvuudelle keskeisimpiä. Tästä kertoo se, että 49 prosenttia vuonna 2010–2017 purkautuneista yhdistyksistä ilmoittaa purkautumiseen vaikuttaneen ratkaisevasti toimintaan aktiivisesti osallistuvien määrän väheneminen, 47 prosenttia luottamushenkilöiden saamisen vaikeutuminen ja 40 prosenttia vapaaehtoisten määrän väheneminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

17.6.2019 11:46

Kansalaistutkimus ”Ihan pihalla”: Vanhoista ihmisistä yhä useampi syrjäytyy monimutkaistuvassa, digitalisoituvassa maailmassa

Yhä useamman vanhan ihmisen on vaikea saada tietoa, hoitaa asioitaan ja käyttää eri palveluita. He jäävät yhä monimutkaisemmassa ja digitalisoituvassa maailmassa sivuun täydestä kansalaisuudesta, kansalaisoikeuksista ja niihin kuuluvasta vallasta. Tätä vakavaa sivuun jäämistä kuvaa sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiahon johtama, SOSTEn julkaisema Ihan pihalla? -tutkimus. Tutkimus perustuu kansalaistutkijoina toimineiden vanhojen ihmisten kokemuksiin erilaisista palveluista. He […]

Uutinen

7.6.2019 11:48

Nationella organisationers resurser för svenskspråkig verksamhet varierar

Många av SOSTEs nationella medlemsorganisationer antingen har eller skulle vilja ha svenskspråkig verksamhet, visar en minigallup som SOSTE gjorde bland sina medlemsorganisationer i februari 2019. Mångsidig svenskspråkig verksamhet Av de organisationer som besvarade enkäten så har 56 procent antingen regelbunden eller tillfällig svenskspråkig verksamhet. Dessutom önskade 12 procent att de skulle ha svenskspråkig verksamhet. Hurudan […]

Uutinen

27.5.2019 08:30

Suomi & Agenda 2030 kansalaisjärjestöjen analyysissa: Suomessa riittää tekemistä eriarvoisuuden vähentämisessä

Suomella on eriarvoisuuden vähentämisessä edelleen tekemistä: lasten eriarvoistuminen on erityisen huolestuttavaa, köyhyyden vähentämisen tavoitteissa ei ole liikuttu oikeaan suuntaan ja voimakas alueellinen eriytyminen saattaa ihmisiä eri puolilla maata eriarvoiseen asemaan. SOSTE ja muut kansalaisjärjestöt nostavat näitä epäkohtia esiin kansalaisjärjestöjen tuoreessa Agenda2030-seurantaraportissa. Raportti välittää kuvaa Suomesta, joka on sitoutunut tavoittelemaan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteita. Se hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa 2015. Sen aikajänne on […]