Skip to content

Vapaaehtoistoiminta voi hyvin – ei nujerreta sitä byrokratialla

Järjestöbaro
JärjestötVapaaehtoistoimintaJärjestöbaroKansalaisyhteiskunta
SOSTEn suositukset:

Turvataan kaikin tavoin järjestöjen elinvoimaisen vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset

Järjestöjen verokohtelun kokonaisuus tulee selvittää ja selkiyttää yhdessä järjestöedustajien ja viranomaisten kesken. Vapaaehtoistyötä ei saa vaarantaa verottajan käytännöillä. Esimerkiksi talkoissa tarjottavasta ruoasta tai muusta pienimuotoisesta palkitsemisesta ei pidä pelätä joutuvansa maksamaan veroa. Myös vapaaehtoistoimijalle maksettavan matkakorvauksen verovapausrajaa tulee nostaa nykyisestä.

Näillä ratkaisuilla ei menetetä mittavia verotuottoja, mutta niillä vältetään suurempi yhteiskunnalle koituva uhka, talkootyön hiipuminen. Vapaaehtoisia on voitava palkita jotenkin, jotta heitä saadaan ja myös pidetään mukana toiminnassa. Tämäntyyppinen palkitseminen on ominaista nimenomaan järjestöille ja niiden organisoimalle yleishyödylliselle toiminnalle, ei voittoa tavoitteleville yrityksille.

Vapaaehtoistoimijat ovat suomalaisen järjestökentän keskeinen voimavara. Järjestöjen vapaehtoistoimintaan – sen kehittämiseen, koordinointiin, koulutukseen ja tukeen – on varattava riittävät avustusresurssit, joilla turvataan järjestöjen ja niiden vapaaehtoisten toimintaedellytykset. Tämä on tärkeää huomioida niin valtionavustuksissa kuin kuntien ja/tai maakuntien toiminta-avustuksissa.


Päätulokset

Järjestöt ovat merkittävä vapaaehtoistoiminnan areena ja toimintamahdollisuuksien tarjoaja. Koko sote-järjestökentän vapaaehtoisten määrä on noin puoli miljoonaa. Valtakunnallisten järjestöjen vapaaehtoistoiminnan tilanne on myönteinen. Valtaosalla vapaaehtoistoiminta on lisääntynyt ja sen edellytykset parantuneet tai pysyneet ennallaan kahtena viime vuonna.

Valtaosassa järjestöistä on syntynyt uutta vapaehtoistoimintaa, esimerkiksi sähköisiä tapoja tarjota apua, tukea ja neuvontaa. Usein toimintaan voi osallistua myös nopeasti ja lyhyen aikaa.

Lähes kaksi kolmasosaa järjestöistä kuvaa erityisiä haasteita vapaaehtoistoiminnassaan. Vapaaehtoiset ovat itse pitkäaikaissairaita, vammaisia, kuntoutujia, ikääntyneitä, heidän läheisiään tai muuten erityisessä ja haastavassa elämäntilanteessa olevia. Se rajoittaa vapaaehtoistoimintaan käytettäviä voimavaroja.

Osalla järjestöistä haasteena on saada riittävästi vapaaehtoisia mukaan. Joillain tehtävien sisältö, vaativuus tai erityisyys, vaikeuttaa sopivien vapaaehtoisten löytämistä. Myös riittävän sitoutuvien vapaaehtoisten saaminen koetaan osassa järjestöjä haastavaksi.

Huoli vapaaehtoisista on konkreettisin useimmiten pelkin vapaaehtoisvoimin toimivissa paikallisyhdistyksissä: vapaaehtoisten määrä huolettaa lähes puolta ja luottamushenkilöiden saanti yli puolta yhdistyksistä.

Inhimilliset resurssit ovat yhdistysten toiminnan jatkuvuudelle keskeisimpiä. Tästä kertoo se, että 49 prosenttia vuonna 2010–2017 purkautuneista yhdistyksistä ilmoittaa purkautumiseen vaikuttaneen ratkaisevasti toimintaan aktiivisesti osallistuvien määrän väheneminen, 47 prosenttia luottamushenkilöiden saamisen vaikeutuminen ja 40 prosenttia vapaaehtoisten määrän väheneminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

3.7.2020 07:58

Sosiaalibarometri 2020: Korona vahvisti kolmannen sektorin roolia viranomaistoiminnan kumppanina

Sosiaalibaro Tuore Sosiaalibarometri 2020 osoittaa, että muun muassa seurakuntien, järjestöjen ja kansalaisten omalla aktiivisuudella oli tärkeä rooli kevään koronaponnisteluissa. Viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyö toimi Sosiaalibarometrin mukaan erinomaisesti. Vastauksissa korostettiin erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden nopeutta, ketteryyttä ja aitoa auttamisen halua. Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista peräti 64 prosenttia kertoi, että korona-aikana käynnistettiin uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin toimijoiden […]

Uutinen

3.7.2020 07:54

Socialbarometern 2020: Corona förstärkte den tredje sektorns roll som myndighetsverksamhetens partner

Sosiaalibaro Den färska Socialbarometern 2020 visar att bland annat församlingarnas, organisationernas och medborgarnas egen verksamhet har haft en viktig roll i vårens coronakamp. Myndigheters och andra aktörers samarbete fungerade utmärkt enligt Socialbarometern. I svaren betonades särskilt den tredje sektorns aktörers snabbhet, smidighet och genuina vilja att hjälpa. Av kommunernas social- och hälsochefer uppgav upp till 64 […]

Artikkeli

Ilmastokriisi ei katoa: sosiaali- ja terveysalan rooli reilussa ja kestävässä jälleenrakennuksessa

Kansalaisyhteiskunta Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 26.6.2020 Ansku Holstila erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry   Ilmastonmuutoksen uhka ei ole koronapandemian myötä kadonnut, ja ilmastokysymykset ovat pysyneet esillä niin korona-ajan yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin SOSTEn skenaariotyössäkin. Poikkeusolot ovat vähentäneet päästöjä väliaikaisesti, mutta olennaista ilmastokriisin torjumisessa on, miten jatketaan tästä eteenpäin. Haasteena on nopeiden ratkaisujen samanaikainen tarve sekä koronakriisin […]